## Kahden lain erilaisuus
Siveyslaki ja seremonialaki eroavat toisistaan luonteeltaan, sisällöltään, tarkoitukseltaan, sovellukseltaan ja kestävyydeltään.
Siveyslaki opettaa meitä palvelemaan Jumalaa yli kaiken, sekä myös pyhittämään sapatin, kunnioittamaan vanhempia, olemaan ystävällisiä, puhtaita , rehellisiä, totuudellisia ja tyytyväisiä.
Seremonialaki taas puhuu lampaiden, vuohien, kauriiden ja härkien uhraamisesta, ruoka ja juomauhreista, vika ja syntiuhreista jne.
Siveyslain neljästä ensimmäisestä käskystä on yhteenvetona korkein periaate: Rakasta Jumalaa koko sydämmestäsi.
Kuudesta viimeisestä saadaan seuraava, alati pysyvä periaate: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
Kaikki kymmenen käskyä sisältävät siis tähän periaatteeseen:
Rakasta Jumalaa ja lähimmäistäsi.Matt. 22:36-40.
Seremonia laista taas voidaan sanoa, että se puhuu leeviläisen pappeuden juhlamenoista.
Seremonialaki puhuu kolmesta vuotuisesta juhlasta- pääsiäisestä, helluntaista ja lehtimajan juhlasta, ja lisäksi uudenkuun päivästä, seitsemästä vuotuisesta sapatista eli pyhäpäivästä, jotka olivat ensimmäisen kuukauden 15, 21 päivä, helluntaipäivä ja seitsemännen kuukauden 1,10,15, ja 22. päivä Kts, 3 Moos.23:
Siveyslaki puhuu ainoastaan hengellisistä ja siveellisistä velvoituksista jotka koskevat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina.
Seremonilain säädökset koskivat vain Israelin kansaa, ulottuen Kristukseen asti. Semonialain merkki oli ympärileikkaus.
Raamattu sanoo selvästi, että Kristus uhrikuolemallaan lopetti seremonialain merkityksen ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen Hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Kol.2:14. Tässä yhteydessä sanotaan lisäksi: Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta , älköönkä minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta.
Tässä mainitun sapatin kuulee toisinaan rinnastettavan siveyslaissa esiintyvään sapattiin, mutta ajattelevainen ihminen huomaa kyllä, ettei tässä yhteydessä puhuta mitään kymmenistä käskyistä eikä seitsemännen päivän sapatista.
Kysymys on pelkästään Juudan kansalle annetuista juhla säädöksistä, jotka olivat vain tulevaisten varjo. Noina juhlapäivinä ja sapatteina uhrattiin uhreja, jotka esikuvasivat Kristusta.##
Siveyslaki ja seremonialaki eroavat toisistaan luonteeltaan, sisällöltään, tarkoitukseltaan, sovellukseltaan ja kestävyydeltään.
Siveyslaki opettaa meitä palvelemaan Jumalaa yli kaiken, sekä myös pyhittämään sapatin, kunnioittamaan vanhempia, olemaan ystävällisiä, puhtaita , rehellisiä, totuudellisia ja tyytyväisiä.
Seremonialaki taas puhuu lampaiden, vuohien, kauriiden ja härkien uhraamisesta, ruoka ja juomauhreista, vika ja syntiuhreista jne.
Siveyslain neljästä ensimmäisestä käskystä on yhteenvetona korkein periaate: Rakasta Jumalaa koko sydämmestäsi.
Kuudesta viimeisestä saadaan seuraava, alati pysyvä periaate: Rakasta lähimmäistäsi niinkuin itseäsi.
Kaikki kymmenen käskyä sisältävät siis tähän periaatteeseen:
Rakasta Jumalaa ja lähimmäistäsi.Matt. 22:36-40.
Seremonia laista taas voidaan sanoa, että se puhuu leeviläisen pappeuden juhlamenoista.
Seremonialaki puhuu kolmesta vuotuisesta juhlasta- pääsiäisestä, helluntaista ja lehtimajan juhlasta, ja lisäksi uudenkuun päivästä, seitsemästä vuotuisesta sapatista eli pyhäpäivästä, jotka olivat ensimmäisen kuukauden 15, 21 päivä, helluntaipäivä ja seitsemännen kuukauden 1,10,15, ja 22. päivä Kts, 3 Moos.23:
Siveyslaki puhuu ainoastaan hengellisistä ja siveellisistä velvoituksista jotka koskevat kaikkia ihmisiä kaikkina aikoina.
Seremonilain säädökset koskivat vain Israelin kansaa, ulottuen Kristukseen asti. Semonialain merkki oli ympärileikkaus.
Raamattu sanoo selvästi, että Kristus uhrikuolemallaan lopetti seremonialain merkityksen ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meidän vastustajamme; sen Hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin. Kol.2:14. Tässä yhteydessä sanotaan lisäksi: Älköön siis kukaan teitä tuomitko syömisestä tai juomisesta , älköönkä minkään juhlan tai uudenkuun tai sapatin johdosta.
Tässä mainitun sapatin kuulee toisinaan rinnastettavan siveyslaissa esiintyvään sapattiin, mutta ajattelevainen ihminen huomaa kyllä, ettei tässä yhteydessä puhuta mitään kymmenistä käskyistä eikä seitsemännen päivän sapatista.
Kysymys on pelkästään Juudan kansalle annetuista juhla säädöksistä, jotka olivat vain tulevaisten varjo. Noina juhlapäivinä ja sapatteina uhrattiin uhreja, jotka esikuvasivat Kristusta.##
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kopioon linkki kiitos, ettei vain ole oma lähdetieto, muihin uskotaan paremmin, kun omat kristityt puhuvat.