Puolet maailman ruoasta heitetään roskapönttöön
julkaistu eilen klo 21:31, päivitetty tänään klo 07:42
Maailmalla tuotetaan riittävästi ruokaa lähes kymmenen miljardin ihmisen tarpeisiin, mutta yli puolet siitä pilaantuu tai jätetään muista syistä syömättä. YK:n ympäristöohjelma UNEP on julkaissut raportin maailman ruokatilanteen parantamiseksi.
Ihmiset hoitavat ruokahuoltonsa erittäin tehottomasti, totesi UNEP:n toiminnanjohtaja Achim Steiner raportin julkistamistilaisuudessa Nairobin ympäristöministerikokouksessa. Ruokaa hävitetään kolossaalisia määriä ja samaan aikaan sadat miljoonat ihmiset näkevät nälkää.
Esimerkiksi maailman merillä heitetään hukkaan vuosittain 30 miljoonaa tonnia syömäkelpoista kalaa. Britanniassa tuotetusta ruoasta lähes kolmannes jää syömättä. Yhdysvalloissa jätteisiin menevän ruoan osuus on jopa 40 - 50 prosenttia. Karjalle syötettävät valtavat viljamäärät voisi hyödyntää ihmisravinnoksi, UNEP ehdottaa.
UNEP:n julkaiseman 7-kohtaisen ohjelman mukaan maailman väestö voitaisiin ruokkia jopa ympäristön tilaa parantavalla tavalla. Järjestön mukaan ruoantuotantoa ei tarvitsisi lisätä, mutta sen hävikki pitäisi saada kuriin ja samalla tarkistaa ruoan jakelu-, myynti- ja kulutustavat.
Kaikkien ihmisten päivittäinen ravinto voidaan taata turvaten samalla eliöiden ja ympäristön hyvinvointi, UNEP lupaa. Ihmisten vain tulisi työskennellä yhdessä luonnon kanssa, ei sitä vastaan.
UNEP julistaa ohjelmassaan ruoantuotannon vihreää vallankumousta, jossa otettaisiin huomioon ilmastonmuutoksen, kuivuuskausien ja eroosion vaikutus, ja jossa lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen kielteiset vaikutukset saataisiin kuriin.
UNEP:n asiantuntijat suosittelevat ensi askeleena ruoan hinnan säätelyä siten, että vähävaraisten ravinnonsaanti turvattaisiin. Toiseksi kehotetaan tuottamaan ympäristön kannalta kestäviä biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa.
AFP, YLE Uutiset
HR kommentoi: Tässä on esimerkki siitä, kun emme elä taloudessa, jossa kokonaissuunnittelu on taloudellista toimintaa ohjaavana. Markkina talous, jonka lainalaisuudet perustuvat kuluttamiseen, koska vain nopea kierto tuo omistajille nopeasti vaurautta, vääristää samalla koko maailmanatalouden ja sitä myöten Ihmisen.
Läntisten tutkijoiden hurskaat mielipiteet, eivät koskaan ulotu asioiden perustaan, vaan ne toteavat vain sen, joka sopii nykyiselle globaalille maailmantaloudelle, kun tämä talousmuoto tulisi kriittisesti haastaa.
julkaistu eilen klo 21:31, päivitetty tänään klo 07:42
Maailmalla tuotetaan riittävästi ruokaa lähes kymmenen miljardin ihmisen tarpeisiin, mutta yli puolet siitä pilaantuu tai jätetään muista syistä syömättä. YK:n ympäristöohjelma UNEP on julkaissut raportin maailman ruokatilanteen parantamiseksi.
Ihmiset hoitavat ruokahuoltonsa erittäin tehottomasti, totesi UNEP:n toiminnanjohtaja Achim Steiner raportin julkistamistilaisuudessa Nairobin ympäristöministerikokouksessa. Ruokaa hävitetään kolossaalisia määriä ja samaan aikaan sadat miljoonat ihmiset näkevät nälkää.
Esimerkiksi maailman merillä heitetään hukkaan vuosittain 30 miljoonaa tonnia syömäkelpoista kalaa. Britanniassa tuotetusta ruoasta lähes kolmannes jää syömättä. Yhdysvalloissa jätteisiin menevän ruoan osuus on jopa 40 - 50 prosenttia. Karjalle syötettävät valtavat viljamäärät voisi hyödyntää ihmisravinnoksi, UNEP ehdottaa.
UNEP:n julkaiseman 7-kohtaisen ohjelman mukaan maailman väestö voitaisiin ruokkia jopa ympäristön tilaa parantavalla tavalla. Järjestön mukaan ruoantuotantoa ei tarvitsisi lisätä, mutta sen hävikki pitäisi saada kuriin ja samalla tarkistaa ruoan jakelu-, myynti- ja kulutustavat.
Kaikkien ihmisten päivittäinen ravinto voidaan taata turvaten samalla eliöiden ja ympäristön hyvinvointi, UNEP lupaa. Ihmisten vain tulisi työskennellä yhdessä luonnon kanssa, ei sitä vastaan.
UNEP julistaa ohjelmassaan ruoantuotannon vihreää vallankumousta, jossa otettaisiin huomioon ilmastonmuutoksen, kuivuuskausien ja eroosion vaikutus, ja jossa lannoitteiden ja tuholaismyrkkyjen kielteiset vaikutukset saataisiin kuriin.
UNEP:n asiantuntijat suosittelevat ensi askeleena ruoan hinnan säätelyä siten, että vähävaraisten ravinnonsaanti turvattaisiin. Toiseksi kehotetaan tuottamaan ympäristön kannalta kestäviä biopolttoaineita, joiden tuotanto ei kilpaile ruoantuotannon kanssa.
AFP, YLE Uutiset
HR kommentoi: Tässä on esimerkki siitä, kun emme elä taloudessa, jossa kokonaissuunnittelu on taloudellista toimintaa ohjaavana. Markkina talous, jonka lainalaisuudet perustuvat kuluttamiseen, koska vain nopea kierto tuo omistajille nopeasti vaurautta, vääristää samalla koko maailmanatalouden ja sitä myöten Ihmisen.
Läntisten tutkijoiden hurskaat mielipiteet, eivät koskaan ulotu asioiden perustaan, vaan ne toteavat vain sen, joka sopii nykyiselle globaalille maailmantaloudelle, kun tämä talousmuoto tulisi kriittisesti haastaa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Viimeisessä kommunismin etäispesäkkeessä ruokaa ei heitetä hukkaan. Ruokaahan siellä ei olisi ollenkaan ellei USA sitä sinne toimittaisi.
Pohjois Korea on lähes luokaton yhteiskunta. 99% elää kurjuudessa, jos 1% kuopattaisiin niin kommunismi olisi täydellistä.
maailman ruokaongelman...? Kerrohan valopää...
Eikös uutinen juuri korosta maailmaa, joten miten tuo yksityiskohta voi kumota kokonaisselityksen.
ongelmaa, mutta pointtini on siinä ettei ongelma poistuisi ainakaan kommunismilla.
Muutama esimerkki:
1. Kamputseassa punaiset khmeerit toteuttivat vuosina 1975—1979 väestön pakkosiirtoja aiheuttaen maatalouden romahduksen. Sen seurauksena 1 milj. asukasta kuoli nälkään.
2. Vuosina 1920—1921 oli Pohjois-Kiinassa 20 milj. nälästä kärsivää, joista 0,5 milj. kuoli.
3.Vuosina 1928—1929 Kiinassa oli nälänhätä Shensin, Honanin, Kansun maakunnissa. Yksinomaan Shensissä oli silloin 3 milj. nälkään kuollutta.
4. (HUIPPUSUORITUS) Kiinassa toteutettiin Mao Zedongin määräyksestä vuosina 1958—1961 ns. suuri harppaus. Maa teollistettiin nopeasti, työväki otettiin maaseudulta tehtaisiin ja maatalous määrättiin perustettujen kommuunien huoleksi. Maatalouden tuotto romahti ja seurauksena oli 1960-luvulla ankara nälänhätä, johon arvioidaan kuolleen noin 40 milj. asukasta. Valtaa pitäneen punakaartin ja kommunistien kerrotaan silloin käyttäneen vastustajiaan ravintonaan. Vuosina 1966—1976 ns. kulttuurivallankumous mullisti jälleen maatalouden rakenteita. Seurauksena oli vaikea nälänhätä ja noin 20 milj. nälkään kuollutta.
5. Neuvostoliitossa kuoli nälkävuosina 1921—1922 Ukrainan ja Volgan alueella paljon ihmisiä, arviot kuolleiden määristä vaihtelevat 1,25 ja 5 milj. välillä. Erityisesti Ukrainassa kuoli vuosina 1932—1934 noin 5 milj. ihmistä seurauksena maatalouden kollektivisoinnista ja siihen liittyvistä toimenpiteistä. Stalinin aikana koko Neuvostoliitossa kuoli nälkään arviolta kaikkiaan 20 milj. ihmistä. Siihen olivat syynä mm. työvoiman siirto maaseudulta kaupunkeihin, väestön pakkosiirrot kansallisuuksien valtasuhteiden muuttamiseksi, yksipuoliset viljelysuunnitelmat, sopimattomat viljelykasvit sekä ammattitaidon ja kannustavan palkkauksen väheksyminen
Nykyistä systeemiä tulee ehdottomasti kehittää, mutta EI siirrytä kommunismiin.
Toiseksi, mihin perustat uskosi hyvästä kapitalismista...? Kerro miten tästä etenemme, jotta utopiasi siitä toteutuisi??
olleet juuri niitä maita, joissa punaliput liuhuivat aatteen hengessä... tunnustaisit jo, ettei kommunismi tule koskaan toimimaan ja se ei ole koskaan toiminutkaan käytännössä.
Siinä olen kanssasi samaa mieltä, että uutinen ruuan haaskauksesta on järkyttävä. Ihmisiä on valistettava ja osittain ohjattava globaalisti parempaan kulutuskäyttäytymiseen. Näin suuressa globaalissa ongelmassa on asetettava selkeät kansainväliset tavoitteet, joita myös seurataan. Näinhän ongelmat saadaan ratkaistua.
Kapitalistisessa demokratiassa ongelmat saadaan aina ratkaistua, päinvastoin kun kommunismissa, joka rappeutuu ratkaisemattomien ongelmien kaasaantuessa. Joskus joku punapäälikkö keksii ongelmiin vallankumouksellisen ratkaisun, jolloin niin kuin aiemmin esitin muutama miljoona kuolee nälkään ja osa ammutaan eriävistä mielipiteistä.