Suomi, muinainen kuningaskunta

Oletteko perehtyneet saagoihin ja historiaan pidemmältä ajalta? Onko historiamme tosiaan kirjoitettu uusiksi ruotsin toimesta 1600-luvulla?

http://victorian.fortunecity.com/christy/32/frnjtr.html
21941
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 21

Vanhimmat

Kiinnostaisi tietää mistä olet kerännyt tietosi ?

Mielenkiintoista ainakin, vaikka ei totta olisikaan.

Mitä mietä historoitsijat ovat näistä saagoista ?

Tiedätkö mitään uskonpuhdistajien edeltäjistä,
valdolaisista(valdo=laakso) ? Asuivat ainakin Sveitsin alueella.Väittivät polveutuvansa alkuseurakunnasta .

Kiitos uteliaisuutta herättävästä linkki-vinkistä.

Äänestä

Missä on Faravíd? Tuo Kainuunmaan kuningas puuttuu tyystin sivulta! En voi tätä hyväksyä, mutta kiitän kuitenkin mielenkiintoisesta lukuannista muilta osin.

Äänestä
  • on ollut suomenkin kuningas.Vai riittikö niitä sentään tänne pohjan perukoille,sieltä lombardiasta asti...

    Äänestä

  • ...mainituissa saagoissa esiintyneet Suomen ja muiden maiden kuninkaat.

    Äänestä

Historia kirjoittavat aina voittajat, ja Suomen historian ovat kirjoittaneet ruotsalaiset.

Millä määrittää termi "kuningas"?
Voidaanko kuningas valita, vai onko se periytyvä virka? Pitääkö kuninkaalla olla jokin tietty vähimmäismäärä alamaisia?
Onko kuninkaalla päätösvalta kaikesta, vaiko vain esim. ulkopolitiikasta (sodat jne...), entä verotus jne...

Toinen ongelma "Suomen kuningas" teoriassa on se, millä määrittää Suomen. Olihan melko kiistatta, rautakaudella, Suomen alueella useita "heimoja".

Itse olen sitä mieltä, että jos Ruotsissa katsotaan olleen kuninkaita ns. viikinkiaikana, oli niitä myös Suomessa.

Äänestä
  • Siksi kaikenlainen puhe "Suomen" esi-historiallisesta menneisyydestä ja "Suomen kuninkaista" on alkeellista anakronismia.

    Äänestä

  • ...toistaa sen kuvan, joka pohjoismaisen saaga-tunouden syntyaikoina oli Suomesta.

    Itsekin heimo- ja maakuntakuninkaiden hallitsemat norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset pitivät Suomea samanlaisena valtakuntana. Tekstit paljastavat myös sen, että sukulaisuudet ulottuvuivat Suomesta Ruotsiin ja
    Norjaan. Mahtisuvut avioituivat keskenään.

    Keskiajalla saagat alkoivat unohtua, mutta islantilainen pappi ja valtiomies Snorri Sturlusson kirjoitti niitä muistiin. Senkin jälkeen ruotsalaiset oppineet pitivät kirjoituksissaan Suomea vanhana kuningaskuntana, joka oli liitetty Ruotsiin.

    Äänestä

  • ...artikkeli... kirjoitti:

    ...toistaa sen kuvan, joka pohjoismaisen saaga-tunouden syntyaikoina oli Suomesta.

    Itsekin heimo- ja maakuntakuninkaiden hallitsemat norjalaiset, tanskalaiset ja ruotsalaiset pitivät Suomea samanlaisena valtakuntana. Tekstit paljastavat myös sen, että sukulaisuudet ulottuvuivat Suomesta Ruotsiin ja
    Norjaan. Mahtisuvut avioituivat keskenään.

    Keskiajalla saagat alkoivat unohtua, mutta islantilainen pappi ja valtiomies Snorri Sturlusson kirjoitti niitä muistiin. Senkin jälkeen ruotsalaiset oppineet pitivät kirjoituksissaan Suomea vanhana kuningaskuntana, joka oli liitetty Ruotsiin.

    Vanha itämeren-suomalaisten tapa, oli vahvistaa liittoumat avioliitoin, silloin veri sekoittui ja irtautuminen ei enää ollut kenenkään etu.

    Äänestä

Jep, onhan se kirjoitettu monestikkin uudestaan, kuten varmaan kaikkien muidenkin maiden historiat.

Kaikkialla Skandinaviassa ja Itämeren alueella, oli järjestäytyneitä yhteiskuntia, joiden johtajia kutsuttiin kuninkaiksi, miksei niitä olisi ollut myös Suomessa.
Kuningaskunnallahan ei ole mitään alarajaa, se on voinut olla vaikka yhden pienen kylän kokoinen alue.

Suomessa on voinut olla vaikka parikymmentä kilpailevaa pientä kuningaskuntaa ...
Kuten on ollut Norjassa ja Irlannissa.

Äänestä
  • ...kuitenkin pitivät yhtä suomalaisista päälliköistä muita tärkeämpänä, ja suhtautuivat häneen Suomen kuninkaana. Norjan suunnasa tunnettiin Kainuun Kuningas, jonka kanssa sodittiin Karjalaa vastaan.

    Siten voidaan päätellä:

    Kainuun kunigas pohjoisessa, Suomen kuningas läntisessä Suomessa ja Karjalaisilla omansa.

    Tunnetaan vielä nimeltä skritifinnien l. saamelaisten kuninkaat Mutullus ja Tengillus.

    Kuninkaat ovat voineet olla myös -ainakin saamelaisilla?- sotapäälliköitä, joilla on kaikki käskyvalta sodassa l. vihollisen tullessa rajan yli, mutta rauhan aikana he ovat vain yksiä muiden joukossa. Kuten Roomassa tasavallan aikana.

    Äänestä

Mulkvistien kuninkaiden historiaa vain.

Äänestä

http://pakana.150m.com/HISTORIA.HTM

v. 1154 j.a.a. Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.
v. 1187 j.a.a. Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.
noin 1200 j.a.a. Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.
1220 j.a.a. Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.
1230 j.a.a. Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.
1320 - 1340 j.a.a. Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.
1340 -luku j.a.a. Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.
1362 j.a.a. Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.
1438 j.a.a. Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.
1548 j.a.a. Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.
1554 j.a.a. Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1555 j.a.a. Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.
1598 - 1599 j.a.a. Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.
1616 - 1639 j.a.a. Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.

1650 j.a.a. Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.
1670 -luku j.a.a. "Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.
1700 j.a.a. Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.
1700 -1705 j.a.a. Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.
1728 j.a.a. Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.
1742 j.a.a. Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.
1768 j.a.a. Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.
1769 j.a.a. Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.
1771 j.a.a. Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.
1772 j.a.a. Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.
1774 j.a.a. Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.
1783 -1884 j.a.a. Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.
1784 - 1800 j.a.a.....

Äänestä

Norjassa (nor weg, pohjan tie) oli oma kuninkaansa melkein joka vuonossa ennen kuin Olavi Pyhä yhdisti maan 1000-luvulla. Ruotsin valtakunta taisi muodostua vasta 1100-luvun lopulla. Suomessa oli päälliköitä ihan samalla tavalla, joita ulkomaan ihmeet sitten pitivät paikallisina kuninkaina. Jotkut tutkijat, tunnetuimpana Lennart Meri, uskovat että sana Kuningas ei olekaan lainasana vaan juuri päinvastoin: sana on siirtynyt germaanisiin kielisiin suomensukuisista kielistä. Jos näin olisi, niin silloinhan sanan merkitys olisi hieman muuttunut alkuperäisestä. Muita lainasanoja meiltä germaanisiin kieliin on ilmeisesti kala-whala-whale-valas.

Uskoakseni historiamme ei ole niin yksioikoista kun svekomaanit ja ulkomaan ihmeet haluavat uskoa, eikä niin simppeliä kuin me itse haluamme uskoa. Juuri siksi se onkin mielenkiintoista.

Äänestä
  • ..germaanisissa kielissä, ja nimenomaan puhuttaessa siitä sanan kehitysvaiheesta, jollaisena se oli germaanissa alunperin. Itse olettaisin, että sana on lainautunut keskieurooppalaisesta kielestä, mahdollisesti nauhakeraamisen kulttuurin tai suppilopikarikulttuurin indoeurooppalaista kielivaikutetta edeltäneestä kielestä, joka ei ole ollut suomalais-ugrilainen eikä indoeurooppalainen. Sana on tullut samaan aikaan em. vastaanottajakieliin, kuin maanviljelys-elinkeino.

    Kun varhainen eurooppalainen peltoviljelys oli sarkajaon tapaan kollektiivista touhua, niin että kustakin peltoaukeasta oli osuus joka talolla t. kotitaloudella, kuningas oli se henkilö joka johti yhteistä työtä.

    Nuottakuningas kalastustapahtuman organisaattorina olisi silloin lähempänä alkuperäistä po. termnin käyttöä, kuin valtiollinen toimihenkilö.

    Äänestä

  • ...suomessa kuin... kirjoitti:

    ..germaanisissa kielissä, ja nimenomaan puhuttaessa siitä sanan kehitysvaiheesta, jollaisena se oli germaanissa alunperin. Itse olettaisin, että sana on lainautunut keskieurooppalaisesta kielestä, mahdollisesti nauhakeraamisen kulttuurin tai suppilopikarikulttuurin indoeurooppalaista kielivaikutetta edeltäneestä kielestä, joka ei ole ollut suomalais-ugrilainen eikä indoeurooppalainen. Sana on tullut samaan aikaan em. vastaanottajakieliin, kuin maanviljelys-elinkeino.

    Kun varhainen eurooppalainen peltoviljelys oli sarkajaon tapaan kollektiivista touhua, niin että kustakin peltoaukeasta oli osuus joka talolla t. kotitaloudella, kuningas oli se henkilö joka johti yhteistä työtä.

    Nuottakuningas kalastustapahtuman organisaattorina olisi silloin lähempänä alkuperäistä po. termnin käyttöä, kuin valtiollinen toimihenkilö.

    Sana tarkoitti alunperin johtajaa, saagoissa puhutaan merikuninkaista, eli laivan kapteenista tavallaan.

    Äänestä

  • Pushmanni kirjoitti:

    Sana tarkoitti alunperin johtajaa, saagoissa puhutaan merikuninkaista, eli laivan kapteenista tavallaan.

    Eli oli jonkun sota- tai kaupparetken johtaja. Saagojen kuvaamana aikana hallinto oli vakiintumassa Skandinavian mannermaalla, ja po. runoissa mainitaankin pari kertaa jonkun kuninkaan tavanneen meriretkellään "viikinkejä" so. merirosvoja, jotka otettiin kiinni ja tapettiin.

    Merikuningas -sanaa nähdäkseni käytettiin niistä sotajoukkojen johtajista, joilla ei ollut asemaa minkään alueen hallinnossa. Nämä rosvot luultavasti sotivat sen puolesta kuka maksoi, tai yksinkertaisesti ryöstelivät. Heistä siis ruvettiin tekemään selvää jälkeä.

    Fundinn Noregr -saagassa mainitun Suomen kuninkaan Thorrin pojista Norr pääsi Norjan kuninkaaksi, mutta Gorr jälkeläisineen jäi ilman valtakuntaa. He olivat merikuninkaita tai hallitsijoiden jaarleja, kunnes Rongvald onnistui valtaamaan Orkenyn, mistä tuli hänen herttuakuntansa.

    http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

    http://pakana.150m.com/HISTORIA.HTM

    Äänestä

  • ...useaa laivaa. kirjoitti:

    Eli oli jonkun sota- tai kaupparetken johtaja. Saagojen kuvaamana aikana hallinto oli vakiintumassa Skandinavian mannermaalla, ja po. runoissa mainitaankin pari kertaa jonkun kuninkaan tavanneen meriretkellään "viikinkejä" so. merirosvoja, jotka otettiin kiinni ja tapettiin.

    Merikuningas -sanaa nähdäkseni käytettiin niistä sotajoukkojen johtajista, joilla ei ollut asemaa minkään alueen hallinnossa. Nämä rosvot luultavasti sotivat sen puolesta kuka maksoi, tai yksinkertaisesti ryöstelivät. Heistä siis ruvettiin tekemään selvää jälkeä.

    Fundinn Noregr -saagassa mainitun Suomen kuninkaan Thorrin pojista Norr pääsi Norjan kuninkaaksi, mutta Gorr jälkeläisineen jäi ilman valtakuntaa. He olivat merikuninkaita tai hallitsijoiden jaarleja, kunnes Rongvald onnistui valtaamaan Orkenyn, mistä tuli hänen herttuakuntansa.

    http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

    http://pakana.150m.com/HISTORIA.HTM

    miksei tälläisistä asioista ole esim. peruskoulun historiankirjoissa?

    Äänestä

  • asdfgh.,- kirjoitti:

    miksei tälläisistä asioista ole esim. peruskoulun historiankirjoissa?

    No ruotsalaiskaudella ja sitten venäläiskaudella pyrittiin aktiivisesti hävittämään kaikki suomalaisten oma historia ja korvaamaan se toisella, ja siinä onnistuttiinkin varsin hyvin. Yhtä edelleen suomenruotsalaisissa piireissä uskotaan vanhaan ruotsalaisversioon ja yliopistopiireissäkin toistellaan satoja vuosia vanhoja pötypuheita tosina.

    Esimerkiksi pohjoisen Pohjanmaan rannikon pronssikautiset asuinsijat ovat ulkomaisten arkeologien mielestä sensaatio, mutta suomalaisen virallisen tiedon mukaan mitä lie kivikasoja ja kiviaitoja. Rapolan linnavuorella on ollut yli kilometrin mittainen muuri, pysyvää asutusta ja kaivo. Monissa linnavuorissa on ollut kaksin tai kolminkertainen muuri, siis hirrestä tehty sellainen, mutta juju piilee tässä: vastaavaa muurien sisäkkäistä rakentamista löytyi näihin aikoihin vain Bysantista. Lähes saduksi leimattu Vanajan kaupunki oli kuin olikin nykyistä linnaa vastapäätä, sieltä on löytynyt ikivanhaa kivimuuriakin.

    Maamme historiassa olisi paljonkin selvitettävää ja tutkittavaa, mutta valitettavasti asenteellisuus rajoittaa näkökulmia.

    Äänestä

  • suomipakana kirjoitti:

    No ruotsalaiskaudella ja sitten venäläiskaudella pyrittiin aktiivisesti hävittämään kaikki suomalaisten oma historia ja korvaamaan se toisella, ja siinä onnistuttiinkin varsin hyvin. Yhtä edelleen suomenruotsalaisissa piireissä uskotaan vanhaan ruotsalaisversioon ja yliopistopiireissäkin toistellaan satoja vuosia vanhoja pötypuheita tosina.

    Esimerkiksi pohjoisen Pohjanmaan rannikon pronssikautiset asuinsijat ovat ulkomaisten arkeologien mielestä sensaatio, mutta suomalaisen virallisen tiedon mukaan mitä lie kivikasoja ja kiviaitoja. Rapolan linnavuorella on ollut yli kilometrin mittainen muuri, pysyvää asutusta ja kaivo. Monissa linnavuorissa on ollut kaksin tai kolminkertainen muuri, siis hirrestä tehty sellainen, mutta juju piilee tässä: vastaavaa muurien sisäkkäistä rakentamista löytyi näihin aikoihin vain Bysantista. Lähes saduksi leimattu Vanajan kaupunki oli kuin olikin nykyistä linnaa vastapäätä, sieltä on löytynyt ikivanhaa kivimuuriakin.

    Maamme historiassa olisi paljonkin selvitettävää ja tutkittavaa, mutta valitettavasti asenteellisuus rajoittaa näkökulmia.

    Totta, sekä se, että historian tutkimus on aikalailla Ruotsinkielisten käsissä, joten niukat tutkimusvarat menee yleensä Ruotsinkielisille alueille, koska sieltä on löytöjä, niin sinne suunnataan varoja, jolloin toteutuu se tosiasia, että kun haetaan niin myös löytyy.
    Kun ei haeta, niin ei ole löytöjä ????

    Nyt on avattu ihan uusi sektori, kun on Inarijärvellä tutkittu vanhoja Komsien asuinpaikkoja, kansa joka eli Ruijan rannikoilla jo jääkauden aikaan, kun muu Suomi oli kilometrin paksuisen jään alla.
    No nyt on selvinnyt, että myös Inarin seutu oli jäästä vapaata aluetta ja siellä eli näitä Komsia.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


lolo kirjoitti:

Oletteko perehtyneet saagoihin ja historiaan pidemmältä ajalta? Onko historiamme tosiaan kirjoitettu uusiksi ruotsin toimesta 1600-luvulla?

http://victorian.fortunecity.com/christy/32/frnjtr.html

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu