Sellainenkin ihme on nähty kuin sarjatuotanto-Citroenissa Maseratin moottori. Mitä, mitä... mistä oli kysymys?
Italokilpailu jatkuu
J..
231194
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Citroën SM; aikanaan maailman nopein etuvetoinen sarjatuotantoauto, jonka kummallisuuksiin kuuluu mm. muoviset vanteet. Kone rakennettiin muistaakseni lyhentämällä Alfierin kilpakäyttöön suunniteltu V-8 kutvoseksi.
Koneessa on vielä toinenkin omituisuus eli nokkaketju on 4. ja 5. sylintereiden välissä. Tällä tavoiteltiin nokkien tasaista vetoa. Kovassa kilpakäytössä nokka-akselit taipuu jopa niin paljon että vetokohtaan nähden kauimmaisia luuppeja joudutaan ajastamaan asteen osia eteenpäin jotta ne on käytössä kohdallaan. Eli kun pari mäntää pudotettiin pois niin koneesta tuli vielä erikoisempi keksintö. Tähän ei muut pysty kun italialaiset.
Itse en ole koskaan löytänyt hyvää materiaalia nokka-akselien väitetystä kiertymisestä (kuulostaa uskomattomalta!), mutta faktaa on se, että hento mutkarauta voi kiertyä niin paljon, että takimmaisten sylinterien ajoitus myöhästyy. Ongelmaa on esihistorian hämäristä sijoittamalla jakaja keskelle moottoria ja jos tuo ei riitä niin on vain loogista ottaa nokkakoneiston ajoituskin samasta vaiheesta.
Ko. konehan suunniteltiin alunperin kisakäyttöön joten siinä pyrittiin huomioimaan myös näita marginaali-ilmiöitä joihin ei normaalissa katukäytössä törmätä tai niiden vaikutus on niin pieni ettei siitä kannata välittää.
Hieman samanlainen ilmiö tulee myös nokkien vetosysteemissä. Joissakin tapauksissa valmistaja ohjeistaa säätämään nokan suhteessa hihnapyörään (niissä missä tämä on säädettävissä) n. asteen tai pari pieleen koska ketju/hinha tiukassa vedossa luonnollisesti venyy hieman. Esimerkki tästä on V-koneet jossa eri kansien nokkapyörät laitetaan eri asteluvun verran pieleen koska niitä vedetään yhteisesti ja venymää tapahtuu myös kansien välillä. Riippuu tietysti valmistajasta kuinka tarkkoja näissä asioissa ollaan.
Sanoisin, että aika guru pitää olla, että perstuntumalla huomaa parin sylinterin tehon hetkellisen katoamisen ja silloinkin esim. pakoäänen vaihtelu tyypillisesti synnyttää vääriä mielikuvia joista pääsee eroon jarrupenkissä.
Sen tiedän, että joissakin urheiluautoissa ohjauselektroniikka huutaa apua jos nokan ohjaama sytytyksen vaihetieto ei ole synkassa kampuran asentotiedon kanssa. Tuossakin niitä tekijöitä riittää jos laskee yhteen epätarkkuuden vauhtipyörältä nokalle (kampuran kiertymä, nokkavedon jousto ja mahdollinen nokan kiertymä summattuna!). Toistaiseksi olen siinä uskossa, että ongelmia on esiintynyt vain moottoreissa, joissa joko poikkeuksellisen hento (kierrosherkkyyden maksimoimiseksi kenties äärimmilleen) sorvattu teräskampura. Tavallisen valuklunssin kanssa näitä ongelmia tuskin ilmenee.
En tiedä missä käytössä SM:n koneen esikuvana käytetty Maseratin V8 oli, mutta jotenkin muistelen, että kyseessä oli kilpamoottori (ja kaikki Maseratin siviilikasit ovat paljon isompia!). On kuitenkin mahdollista, että nokat on alunperin siivottu pois koneen keulalta ahtimen tieltä ja koko keskustelu on ajautunut aivan hakoteille.
Nokkien ajoituksen säätäminen on jonkinlainen budjettitemppu, jolla voidaan saada lisätehoa kriittiselle alueelle muiden kierrosalueiden kustannuksella; orkkisnokan ajoituksen sotkeminen kun on aika halpaa uusien nokka-akselien hankkimiseen verrattuna.
Jos ajat takaa sitä mistä oikeasti oli kysymys, niin Citroën omisti tuolloin Maseratin osake-enemmistön. SM:n tarina päättyi ikävästi kesken kun osakkeista luovuttiin.
Sitikka omisti Maseratin tehtaan 70-luvulla ja käytti asian tilaa hyväksi ja laittoi SM:ään Maserati Merak:in 90-asteisen V6-koneen. Sama toimi myös toisinpäin eli Maseratissa käytettiin Sitikan komponentteja. Erityisesti jarruja.
No nyt myöhästyin minä startista – ja kerrankin olisin ainakin pääasian tiennyt ilman hakukoneiden apua! Viimeksi eilen tuli tuorestettua tietoa tuosta Citroën SM:stä Merakin yhteydessä. Citroën SM:hän se kysymäsi peli tietenkin oli.
Merakin moottori – 3-litrainen V6 (Merakissa 190…220 hv) – sekä 5-lovinen loota olivat alun perin nimenomaan Citroën SM:ään suunniteltuja (Maseratin toimesta siis). Merakin kojelauta, välyksetön jarrujärjestelmä ja kytkimen hydrauliikka olivat myös Citroën-vaikutteisia.
Maseratin V8 moottorista sahattiin
2 pyttyä pois, ja näin saatu v6
moottori laitettiin Citroen SM
malliin. Suomeen näitä kummajaisia
tuotiin maahantuojan toimesta muistaakseni
3-5 kappaletta. Ajamaan en ole päässyt mutta
kyydissä ollut. Hieno auto.
> Suomeen näitä kummajaisia tuotiin maahantuojan
> toimesta muistaakseni 3-5 kappaletta.
Kokonaisvalmistusmäärä (1970-75) oli 12.920 kpl. Harvinaiseksi herkuksi tahtovat näin eksoottiset namupalat jäädä meikäläisen autoverotuksen maassa!
Käväisin Ranskan Pariisissa (VW Kuplalla vm 1968!) heinäkuussa 1976. Siellähän noitakin SM:iä näki muutamia liikenteessä.
Voi olla että muisti pätkii
mutta jotenkin muistaisin että
ko. värkkejä olisi suomeen tuotu
ainakin kolme kappaletta. Kaksi
on ainakin varmuudella tuotu,
punainen (jonka kyytiin pääsin) ja
kullankeltainen.
Oulussa pyöri kesällä yksi, lieneekö uustuonteja. Komeassa kunnossa ainakin, väristä en nyt mene takuuseen.
Lisäinfoa kiinnostuneille:
http://www.citroen.mb.ca/citroenet/html/s/sm1.htm
prototyyppi
http://www.citroen.mb.ca/citroenet/html/d/ds27.htm
Niin kertokaapa sitten siitä etuvetoisesta Maseratista.
Tarkoittanet neliovista Quattroporte II -mallia (1975). Sama 3 litran V6-kone kuin Merakissa ja Citroën SM:ssä. Citikan sukuiset hydropneumaattiset resorit, automaattinen maavaran säätö ja silleen. Ei kuitenkaan taidettu tehdä enempää kuin 5 kpl, joten kunnon sarjatuotantoon ei todellakaan päästy!
Quattrosta puheenollen: vieläkin on ähky olo, kun tuli syötyä lounaaksi MAHTAVANkokoinen Pizza Quattro Stagioni!
On Maseratilla ollut jokin toinenkin etuvetoinen, Maserati Tipo 8C Trazione Anteriore, joskus 1920- ja 30-lukujen vaihteessa.
Koita seuraavaksi keksiä jotain sellaista missä hakukoneet hyytyy, niin päästään asiaan... Vatikaanin Lancia-omistus oli aika hyvä heitto; yllättävää ettei tuota juuri kukaan tiennyt, vaikka asiaa vatkataan riesaksi asti kaiken maailman Lancia-historiikeissa.
....
Tietäjille ja tiedon hakijoille pitäisi tietenkin olla ihan omat sarjansa. "Säännöt" (if any) eivät kuitenkaan kiellä eivätkä voi kieltää hakukoneiden käyttöä – valvonta kun lienee mahdotonta eikä ihan kaikkien herrasmiesmäisyyteenkään voi luottaa edes italopalstalla.
Tunnustan mitä nöyrimmin: minä joudun pakostakin käyttämään hakukoneita, kun en tiedä italoautoista juuri höykäsen pölähtävää! Ilman hakukoneita minulla olisi tuskin edes puolta tähänastisesta pistesaaliistani.
Ajan ranskalaisella (aivan kuten kartanlukijani Veli Puivarikin). Italialaista autoa minulla ei ole koskaan ollut. En edes pidä itseäni kunnon autoharrastajana.
Pitäisiköhän minun diskata itseni kilpailusta? No, ainakin lähden huomenna reissuun ranskiksellani enkä taida hevin päästä sopivaan aikaan koneen ääreen missään, jos kisa sattuu pyörimään viikonloppunakin.
Kiva että minua on siedetty mukana härnäämässä! Hyvät viikonloput Sinulle ja kaikille muillekin kanssakilpailijoille! Arrivederci!
Yritin täydentää tuota juttua, mutta vastausyritykseni katosi bittiavaruuteen.
Syy Quattroporte II:n nopeaan poistumiseen tuotannosta taisi olla siinä, että De Tomaso tuli isännäksi taloon 1975 ostamalla Citroënin ulos. Quattroporten kehitys jatkui sittemmin De Tomason komennossa, kasikoneella ja takavedolla.
Ei tuossa hakukoneen käytössä sinänsä ole mitään pahaa, mutta toki voisi olla toisella tavalla mielenkiintoista pohtia kysymyksiä, joihin ei löydy tyhjentävää vastausta kahden sekunnin googletuksella; toki näitäkin on nähty. En mä tilanteen kehittymisen johdosta purnaa; aivan kaikkea kun ei voi tietää eikä hyvien/nopeiden vastaajien kanssa alakynteen joutuminen mikään häpeä ole! Viikoloppuja vaan sinnekin päin!
http://www.maserati-indy.co.uk/alfieri65a.htm
Mukaan noita ehdittiin tehdä 13 kappaletta. Sikahalpoja varmasti olisivat, vaikka eipä tuommoisen erikoisuutta ymmärtäisi varmasti kukaan.
Minun löytämäni ja ystäväni Veli Puivarin vahvistama tieto (5 kpl) oli peräisin Australiasta saakka. Tuskinpa ne sieltä käsin ovat saaneet jokaista (viranomaisilta, omistaja-Citikalta jne.) pimitettyä yksilöä laskettua!
http://www.maserati.org.au/gallery/MASERATI/ROAD_Cars/QporteII_spec.html
:•)
Niinhän tässä taas kävi, että kansa tuntee eksoottiset kotterot paremmin kuin pankinjohtaja taskuni.
Jacu 2
Ferris 2
- herrat olivat jo ehtineet siinä määrin tyhjentää pajatsoa, että seuraaville heruu vain yksi piste. Sinänsä olisi muuten hyvä, että vastattaisiin aika lyhyesti alussa - vähän kuin Jaqu teki ekassa vastauksessaan.
Nimittäin, jos pitää pitkän esitelmän ja kertoo piksit ja pekselit tyhjentävästi sanoin, kuvin ja linkein, ei muille jää löytämisen riemua, vaan peesailu on kovin helppoa. Sen sijaan, jos vastaa, että Mirafiori kysymykseen, jossa kysytään viimeistä takaveto-Fiiattia, joutuvat peesaajat vaikeuksiin: onko vastaus oikea vai arvaisinko Argenta... Toisaalta peesaaja voisi osoittaa myös oman lahjakkuutensa tarjoamalla sitten lisävalaistusta, jos osaa. No, tämä nyt vain tällaisena sivuhuimauksena.
Jatketaan...
Commentatore 1
Timppa 1
Puliveivari ja S. Tikka eivät oikeastaan vastanneet, vaikka osallistuivatkin keskusteluun. Samoin Eki. Koska olen viikonloppuna saanut... no, jaa... joka tapauksessa olen hyvällä tuulella ja alkanut viikkokin vaikuttaa lupaavalta, joskin usvaiseltam annan ½ pojoa kullekin.
Etuvetoisesta Maseraattorista annan kuitenkin peräti 1 pistettä Commentatorelle, en kuitenkaan siitä Citikka-miesten tuntemasta neliveräjäisestä, josta en anna mitään, vaan 8C:stä, nimittäin vuonna 1932 Maserati valmisti muutaman etuvetoisen 8C:n, jossa 2,5-litrainen suora kasi antoi noin 180 hevosvoimaa. 800-kiloinen torpeedo saattoi liikkua sangen liukkaasti, mutta kukahan tänä päivänä uskaltaisi moisilla häkkyröillä ajaa?
Jossain vaiheessa olin ajatellut kysyä, mitä se komealta kalskahtava Quattroporte oikein tarkoittaa ja toivonut vastauksien liikkuvan jossain nelivedon ja neliventtiilin rajamailla, mutta turhaa pisteiden lahjoittamista kysyä noin helppoja (ja hakukoneella löydettäviä), joten yleisönkin pyynnöstä kohotan rimaa seuraavassa kysymyksessä.
Commentatore 18
Jaqu 15
Tazio 7½
Mirafiori 7½
RiTo: 7
Timppa: 7½
V.jano: 2
Antti: 2
Scuore Sportivo 2
Gamma 500 2
late@: 2
Antti Korhonen 2
Veli Puivari 2½
Ferris 2
Ravo: 1
iniezione: 1
Don Quote: 1
S.Tikka ½
Eki ½