Pohjois-Karjalassa julkisen terveydenhuollon lääkärit havaitsivat langossani haimasyövän ja antoivat n. puoli vuotta elinaikaa.
Kuolemanhädässään hän turvautui yksityiseen lääkäriin. Matkusti kolmesti Helsinkiin saamaan (solumyrkky?) hoitoja. Kuoli kuitenkin noin puolen vuoden kuluttua alkuperäisestä diagnoosista.
Hän sai kovalla rahalla hetkeksi toivoa. Ehkäpä hän oli tyytyväinen siitä. Ilkeä ajatukseni on, että yksityislääkärit vain rahastivat.
Suren lankomiestäni, läheistä ystävääni.
Kuolemanhädässään hän turvautui yksityiseen lääkäriin. Matkusti kolmesti Helsinkiin saamaan (solumyrkky?) hoitoja. Kuoli kuitenkin noin puolen vuoden kuluttua alkuperäisestä diagnoosista.
Hän sai kovalla rahalla hetkeksi toivoa. Ehkäpä hän oli tyytyväinen siitä. Ilkeä ajatukseni on, että yksityislääkärit vain rahastivat.
Suren lankomiestäni, läheistä ystävääni.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Helsingissä on syöpähoitoa, jota muualta maasta ei saa.Siellä on saatu muutama jo kuolemanporteilla kolkutellut parannettua kokonaan.Ei ollut rahastusta vaan varmasti oikeasti yritettiin auttaa.
Haimasyöpään ei oikeastaan auta mikään.
Morfiinista on apua kipuihin, mutta silloin kun
se todetaan; on yleensä liian myöhäistä.
Jos se sinua ja oloasi helpottaa; voit syyttää
lääkäreitä; mutta hekään eivät mahda oikeastaan sen enempää.
Lämmin osanotto suruun.
Hei,
ilmeisesti on kyse Akseli Hemmingin antamasta virushoidosta. Moni saa sillä ainakin lisäaikaa. Sekin on joskus todella arvokasta. Hoito on täysin vapaaehtoista ja siihen ryhdytään vasta kun kaikki muut keinot on kokeiltu. Ymmärrän hyvin, että hoitoon hakeudutaan. Jälkeenjäävillekin saattaa olla tärkeää tietoisuus, että kaikki yritettiin.
Toisaalta on kyse myös tutkimustyöstä. Kaikki nykyisetkin yleisestä käytössä olevat hoitomuodot ovat joskus olleet kokeiluasteella. Meidän pitää olla kiitollisia tutkimustyöstä ja muistaa, että vaikka itse emme tässä kohtaa uusista hoidoista hyötyisi, se saattaa olla jonain päivänä ratkaisu syöpään.