Elvytyksestä alettiin puhua jo alkusyksyllä, kun finanssikriisi alkoi paisua. Samaan aikaan ekonomistit sanoivat, että kriisi näkyy reaalitaloudessa puolen vuoden viiveellä ja tuolloin työllisyys alkaa heiketä.
Nyt tuo puoli vuotta alkaa olla kulunut, ja yritykset ilmoittavat jatkuvasti lomautuksista ja jopa irtisanomisista. Elvytyspakettia sen sijaan odotellaan edelleen.
Nyt voi sanoa, että toimitaan liian hitaasti.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala sanoo, että elvytys pitäisi saada kiireesti käyntiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Raija Volk toteaa, että on elvytys toimii aina sitä paremmin, mitä nopeammin se saadaan käyntiin.
Tyypillisesti toimet tahtovat tulla jälkijunassa. Suomi on tässä mielessä ollut vähän hitaampi kuin muut. Useimmissa muissa EU-maissa elvytyspaketeista on jo päätetty hyvissä ajoin.
Suomessa prosessi on perinteisesti edennyt siten, että ministeriöt saavat ehdottaa hankkeita ja niistä lähdetään keskustelemaan pakettia kasaan. Kaikessa demokraattisuudessaan työtapa on hidas. Päätöksentekoa on osin viivästyttänyt se, että eduskuntaa ei kutsuttu lomilta koolle.
Heikompien aikojen varalta pitäisi olla vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintasuunnitelmia, jotka saataisiin polkaistua tarvittaessa nopeasti käyntiin.
Syksyllä ekonomistit sanoivat, että elvytystoimien pitäisi vaikuttaa viimeistään ensi kesänä. Päätösten odottelussa on tuhraantunut aikaa niin paljon, että hankkeet alkavat aikaisintaan ensi syksynä.
Jos nyt saataisi hyviä päätöksiä aikaan, ne näkyisivät parhaimmillaan ensi vuonna.
Työntekijöihin vitkuttelu kuitenkin kolahtaa. Toistaiseksi yritykset ovat pääasiassa lomauttaneet väkeään määräajaksi.
Maalis-huhtikuussa ei enää välttämättä selvitä parin–kolmen kuukauden lomautuksella, vaan lomautetaan toistaiseksi tai irtisanotaan.
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 6,1 prosenttia, mikä tarkoittaa, että työttömiä oli 3 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän vuoden aikana luvut mitä todennäköisimmin rumenevat selvästi. Tämän vuoden lopussa työttömyys on jo 13 %.
Syksyllä on tulossa toinenkin verohuojennus, ruuan arvonlisäveron alennus. Muutkin alv-alennukset voisivat asiantuntijoiden mukaan tukea nimenomaan kotimaista kulutusta, mutta niitä ei ole silti odotettavissa, koska alv-päätökset ovat EU-sidonnaisia.
Elvytyskeinoiksi on esitetty muun muassa rakennus- ja remontti- sekä tie- ja väylähankkeita. Pulmana on kuitenkin, että esimerkiksi kaavoitukseen ja suunnitteluun menee aikaa ennen kuin taloja ja teitä päästään rakentamaan. Homekoulujen tai -päiväkotien kunnostus puolestaan voi jumiutua kuntien byrokratiaan.
On sääli ja kaikkien kannalta resurssien hukkaamista, jos terve yritys, jonka tuotteille on ollut kysyntää ja olisi talouden elpyessä kysyntää, kaatuu rahoituksen puutteeseen vaikkapa ison tilauksen peruuntuessa.
Keskustavetoinen porvarihallitus on pitkään katsellut tumput suorina talouden tilanteen pahenemista. Erityisesti pääministeri Matti Vanhasen toiminta on ollut täysin luokatonta.
Nyt tuo puoli vuotta alkaa olla kulunut, ja yritykset ilmoittavat jatkuvasti lomautuksista ja jopa irtisanomisista. Elvytyspakettia sen sijaan odotellaan edelleen.
Nyt voi sanoa, että toimitaan liian hitaasti.
Suomen Yrittäjien ekonomisti Harri Hietala sanoo, että elvytys pitäisi saada kiireesti käyntiin. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Raija Volk toteaa, että on elvytys toimii aina sitä paremmin, mitä nopeammin se saadaan käyntiin.
Tyypillisesti toimet tahtovat tulla jälkijunassa. Suomi on tässä mielessä ollut vähän hitaampi kuin muut. Useimmissa muissa EU-maissa elvytyspaketeista on jo päätetty hyvissä ajoin.
Suomessa prosessi on perinteisesti edennyt siten, että ministeriöt saavat ehdottaa hankkeita ja niistä lähdetään keskustelemaan pakettia kasaan. Kaikessa demokraattisuudessaan työtapa on hidas. Päätöksentekoa on osin viivästyttänyt se, että eduskuntaa ei kutsuttu lomilta koolle.
Heikompien aikojen varalta pitäisi olla vaihtoehtoisia skenaarioita ja toimintasuunnitelmia, jotka saataisiin polkaistua tarvittaessa nopeasti käyntiin.
Syksyllä ekonomistit sanoivat, että elvytystoimien pitäisi vaikuttaa viimeistään ensi kesänä. Päätösten odottelussa on tuhraantunut aikaa niin paljon, että hankkeet alkavat aikaisintaan ensi syksynä.
Jos nyt saataisi hyviä päätöksiä aikaan, ne näkyisivät parhaimmillaan ensi vuonna.
Työntekijöihin vitkuttelu kuitenkin kolahtaa. Toistaiseksi yritykset ovat pääasiassa lomauttaneet väkeään määräajaksi.
Maalis-huhtikuussa ei enää välttämättä selvitä parin–kolmen kuukauden lomautuksella, vaan lomautetaan toistaiseksi tai irtisanotaan.
Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 6,1 prosenttia, mikä tarkoittaa, että työttömiä oli 3 000 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Tämän vuoden aikana luvut mitä todennäköisimmin rumenevat selvästi. Tämän vuoden lopussa työttömyys on jo 13 %.
Syksyllä on tulossa toinenkin verohuojennus, ruuan arvonlisäveron alennus. Muutkin alv-alennukset voisivat asiantuntijoiden mukaan tukea nimenomaan kotimaista kulutusta, mutta niitä ei ole silti odotettavissa, koska alv-päätökset ovat EU-sidonnaisia.
Elvytyskeinoiksi on esitetty muun muassa rakennus- ja remontti- sekä tie- ja väylähankkeita. Pulmana on kuitenkin, että esimerkiksi kaavoitukseen ja suunnitteluun menee aikaa ennen kuin taloja ja teitä päästään rakentamaan. Homekoulujen tai -päiväkotien kunnostus puolestaan voi jumiutua kuntien byrokratiaan.
On sääli ja kaikkien kannalta resurssien hukkaamista, jos terve yritys, jonka tuotteille on ollut kysyntää ja olisi talouden elpyessä kysyntää, kaatuu rahoituksen puutteeseen vaikkapa ison tilauksen peruuntuessa.
Keskustavetoinen porvarihallitus on pitkään katsellut tumput suorina talouden tilanteen pahenemista. Erityisesti pääministeri Matti Vanhasen toiminta on ollut täysin luokatonta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
..täydessä unessa jos et ole huomannut elvytys pakettien alkua mutta sehän ei ole sinulta mitään uutta.