Hesarissa ma 23.2. taas ylistettiin (mamukirjoituksia joka päivä) maahanmuuttajia ja jututettiin muutamaa Hgin Vuosaaressa asuvaa arabi- ja aftikkalaistaustaista nuorta. He kertoivat avoimesti, että Suomi on hyvä ja rikas maa kun annetaan toimeentulotuki ja asunto, ja afrikassa kiertää sana että Suomessa on rahaa valtavasti, jopa maasta voi sitä poimia. Toinen Hesarin mokutusjuttu koski vanhenevia mamuja, ja että miten heidän määäränsä kasvaa (yli 55 v). Jutussa haastateltiin 63-vuotiasta afganistanilaisnaista, joka oli saanut asunnon miehensä kanssa Helsingistä ja 3 poikaansa haluavat muuttaa Pakistanista myös tänne. Mokutusjutussa puhuttiin rasismista ja taas jälleen kerran syyllistettiin suomalaiset.
Kyllä perkele on paska lehti tuo HS. Pääkaupunkiseudulta puuttuu toinen sanomalehti jonka voisi tilata. HS on mennyt mokutuslehdeksi, ei enää mitään intoa edes avata koko nivaskaa.
Kyllä perkele on paska lehti tuo HS. Pääkaupunkiseudulta puuttuu toinen sanomalehti jonka voisi tilata. HS on mennyt mokutuslehdeksi, ei enää mitään intoa edes avata koko nivaskaa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
alkaa olla tilaus kohta katkolla ,en ala maksaa tuosta muslimi propagandasta !!!joka on lisääntynyt melkoisesti !!!
niin että mamuista saa kirjoittaa vain negatiivisia uutisia?
ylittää itsensä mamuprobagandan suoltamisessa, ja se on jo paljon!
Tässä vasta muutama uutinen tältä päivältä:
http://www.hs.fi/digilehti/elamajaterveys/artikkeli/1135243750291
Vanhana vieraalla maalla
Suomessa asuu yli 15 000 ikääntyvää maahanmuuttajaa
Irina Vähäsarja
helsingin sanomat
Silva Timofeevalle ystävät ovat kaikki kaikessa. Viime viikolla hän sai vieraakseen poikansa Vadimin Petroskoista.
Vieraskielisten ikäihmisten määrä on lähes kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Siitä huolimatta maahanmuuttajamummoista ja -papoista puhutaan vielä kovin vähän.
"He ovat vielä niin marginaalinen joukko, ettei palvelujärjestelmän ole tarvinnut havahtua toden teolla", toteaa Hilkka Linderborg.
Hän toimii suunnittelijana Vanhustyön keskusliiton IkäMamu-verkostossa, joka tukee ikääntyneiden maahanmuuttajien kanssa työtä tekeviä.
Ikääntyneiksi maahanmuuttajiksi lasketaan jo 55-vuotiaat, sillä useissa maissa elinajanodote on selvästi alempi kuin Suomessa.
Suurin osa maahanmuuttajista on kotoisin entisen Neuvostoliiton alueelta. Osa on luku- ja kirjoitustaidottomia, osa korkeasti koulutettuja.
"Ainoa kaikkia yhdistävä tekijä on muutto vieraaseen maahan. Se on iäkkäille paljon suurempi muutos kuin nuoremmille, varsinkin jos joutuu eroon perheenjäsenistään", Linderborg sanoo.
Sosiaalinen verkosto rakentuu työelämän ja koulujen ulkopuolella hitaasti etenkin kielitaidottomille. Myös sairaudet vaikeuttavat kodin ulkopuolella liikkumista.
"Perheenjäsenetkään eivät välttämättä tiedä, miten vanhusten palvelujärjestelmä toimii. Omia etuja ei osata ajaa, koska niitä ei tunneta."
Linderborgin mielestä ikääntyville maahanmuuttajille pitäisi järjestää nykyistä enemmän ryhmätoimintaa, joka ennaltaehkäisisi syrjäytymistä ja yksin jäämistä.
Tehtävä sopii hyvin eri järjestöille ja seurakunnille, mutta myös kunnat voisivat ottaa lisää vastuuta.
"Ihmiset pitää löytää ja käydä hakemassa kodeistaan, ja heiltä itseltään pitää kysyä, millaista toimintaa he haluaisivat", Linderborg kehottaa.
Eläkeläisjärjestöjen kynnys on useimmille maahanmuuttajille korkea. Syynä ovat kieliongelmien lisäksi asennekysymykset.
"Kuvitellaan, että nuo toiset saavat kaiken ja me emme mitään. Avarakatseisuutta pitäisi lisätä molemmin puolin."
Linderborg korostaa myös, ettei maahanmuuttajia tule nähdä vain työvoimavajeen täyttäjinä.
"Niilläkin, jotka eivät ole suoraan järjestelmälle hyödyksi, pitää olla oikeus vanheta arvokkaasti vieraassa maassa."
http://www.hs.fi/digilehti/elamajaterveys/artikkeli/Pöydän ääreen mahtuu aina ystäviä/1135243750247
"Pöydän ääreen mahtuu aina ystäviä
Silva Timofeevan, 73, keittiön pöytää reunustaa sohva, jotta pöydän ympärillä riittäisi aina istumapaikkoja vieraille.
Heitä käykin usein.
Osaan Timofeeva on tutustunut Suomessa, ja välillä kylään saapuu ystäviä ja sukulaisia entisestä kotikaupungista Petroskoista.
"Viime vuonna meillä kävi kuusi ystävää Venäjältä, ja lisäksi poikamme ja miniämme kaksi kertaa", Timofeeva laskee.
Hän muutti Suomeen runsas vuosi sitten miehensä Jaroslavin kanssa. Muuttopäätöstä vauhditti Jaroslavin sairastuminen Alzheimerin tautiin.
"Venäjällä vanhustenhoito on heikkoa ja lääkkeet kalliita. Täällä tilanne on parempi."
Timofeevat asuvat Helsingin Myllypurossa palvelutalossa.
Silvan päivää rytmittävät kävelylenkit, ja kerran viikossa hän käy venäjänkielisten ikäihmisten kerhossa.
Silva Timofeeva uskoo, että suomen taito on helpottanut uuteen maahan sopeutumista ja ystävien löytymistä.
"Jos ystäviä ei olisi, luulen, että muuttaisimme takaisin Venäjälle", hän sanoo."
"Timofeevat asuvat Helsingin Myllypurossa palvelutalossa."
Jassoo! Helsingissä ei sitten olekkaan minkäänlaista pulaa vanhusten palveluasunnoista?
Minä olen kyllä muistavinani, että on tapauksia, joissa vanha, itsekkin jo erittäin huonokuntoinen ihminen joutuu hoitamaan vielä huonokuntoisempaa puolisoaan!
http://www.hs.fi/digilehti/elamajaterveys/artikkeli/Haaveena päästä vielä töihin/1135243750335
"Haaveena päästä vielä töihin
Afganistanilainen Hassin Hassan kaipaa läheisiään.
Afganistanilainen Hassin Hassan, 63, pääsi viime syksynä miehensä Naderin kanssa vihdoin omaan asuntoon. Pariskunta asuu Helsingin Tapanilassa.
Edellinen koti oli Kyläsaaren vastaanottokeskus, jonne pariskunta muutti kesällä 2005 haettuaan Suomesta turvapaikkaa. Alkuperäinen tarkoitus oli matkustaa Kandaharista Kanadaan asti.
"Alussa sopeutuminen oli vaikeaa, koska kieli oli vieras enkä tuntenut ketään. Vastaanottokeskuksessa tutustuimme toisiin afgaaneihin."
Perheeseen kuuluu kolme alle parikymppistä lasta. He asuvat Pakistanissa, mutta tahtoisivat muuttaa Suomeen. Yhteyttä pidetään satunnaisesti puhelimitse.
Hassin opiskelee suomea ja käy myös käsityökursseilla. Suomen kielen opittuaan hän toivoo löytävänsä vielä töitä vaikkapa opettajana."
propaganda-sana oikein. Tuo on ainakin esimerkki, ettei sun sivistystaso kovin huikea ole.
sivistystasosi kovin korkealla olevan:
Isoja kirjaimia käytetään virkkeen alussa.
Ees - sanaa ei suomen kirjakieli tunne, mutta Savon suunnalla se on yleinen murresana.
Pata kattilaa soimaa...
ei ole kilpailevaa lehteä. Toldella sitoutumattomalle lehdelle olisi tilausta.