Päiväkoti voi lisätä aggressiota

Ja ihmettelen miten nämä suuret ryhmät on yhtäkkiä ongelma. Silloin 70-80 lukujen taitteessa kun kävin itse kouluni, oli meitä luokassa 32 oppilasta, mutta ei kukaan sitä omgelmanisena pitänyt. Ja ihan sosiaalisena itseäni pidän, enkä ole agressiivinen. Miksi siitä nyt yhtäkkiä on tehty ongelma ? Itse epäilen, että nämä lisääntyneet psykologit ja sosiaalitantat ovat itse päässäänn tehneet ongelman tuosta. Nykyäänhän lapset ovat ns. agressiivisia vaikka olisi todellisessa elämässä kyse "normaalista nahistelusta", ainahan lapset ovat painineet, mutta nyt 2000 luvulla siitäkin on tullut ongelma.

tuo on totta kirjoitti:

Ja ihmettelen miten nämä suuret ryhmät on yhtäkkiä ongelma. Silloin 70-80 lukujen taitteessa kun kävin itse kouluni, oli meitä luokassa 32 oppilasta, mutta ei kukaan sitä omgelmanisena pitänyt. Ja ihan sosiaalisena itseäni pidän, enkä ole agressiivinen. Miksi siitä nyt yhtäkkiä on tehty ongelma ? Itse epäilen, että nämä lisääntyneet psykologit ja sosiaalitantat ovat itse päässäänn tehneet ongelman tuosta. Nykyäänhän lapset ovat ns. agressiivisia vaikka olisi todellisessa elämässä kyse "normaalista nahistelusta", ainahan lapset ovat painineet, mutta nyt 2000 luvulla siitäkin on tullut ongelma.

Lue lisää

koululainen on jo iältään vanhempi. Päiväkoti-ikäiset eivät ole aivojen kehityksen ollessa vielä kesken kykeneviä käsittelemään ihmissuhteita.Perusturvallisuus luodaan lapsuudessa.
Konkreettisena esimerkkinä käytän talonrakentamista. Jos rakennat kivijalan huonosti, niin vaikka kuinka hyvin tekisit seinät määräysten mukaan niin kehno lopputulos on odotettavissa

tuo on totta kirjoitti:

Ja ihmettelen miten nämä suuret ryhmät on yhtäkkiä ongelma. Silloin 70-80 lukujen taitteessa kun kävin itse kouluni, oli meitä luokassa 32 oppilasta, mutta ei kukaan sitä omgelmanisena pitänyt. Ja ihan sosiaalisena itseäni pidän, enkä ole agressiivinen. Miksi siitä nyt yhtäkkiä on tehty ongelma ? Itse epäilen, että nämä lisääntyneet psykologit ja sosiaalitantat ovat itse päässäänn tehneet ongelman tuosta. Nykyäänhän lapset ovat ns. agressiivisia vaikka olisi todellisessa elämässä kyse "normaalista nahistelusta", ainahan lapset ovat painineet, mutta nyt 2000 luvulla siitäkin on tullut ongelma.

Lue lisää

että päiväkodeissa on hyvin erilaisesta ympäristöstä tulleita lapsia. Kaikilla ei ole asiat hyvin kotona eivätkä omat vanhemmat välttämättä jaksa paneutua lastensa hyvinvointiin. On syrjäytymistä ja päihteiden väärinkäyttöä.

Sellaioset lapset tarvitsevat erityisen paljon tukeä päiväkodissa, eikä sitä ole mahdollista antaa juuri kovin suurten ryhmien takia.

Aika on aivan eri kuin 30-40 vuotta sitten ja ihmisillä/perheillä aivan erilaisia haasteita.
Ei kannata verrata ns vanhaan hyvään aikaan.

Todellsiuudessa aggressivisuus on lisääntynyt. Turhaa on ummistaa silmänsä sille asialle. Ei ne "sosiaalitanta" liiottele lainkaan.

vain että kirjoitti:

koululainen on jo iältään vanhempi. Päiväkoti-ikäiset eivät ole aivojen kehityksen ollessa vielä kesken kykeneviä käsittelemään ihmissuhteita.Perusturvallisuus luodaan lapsuudessa.
Konkreettisena esimerkkinä käytän talonrakentamista. Jos rakennat kivijalan huonosti, niin vaikka kuinka hyvin tekisit seinät määräysten mukaan niin kehno lopputulos on odotettavissa

Lue lisää

Entäpä nämä sodat? Vaikka olisit kuvitellut järjestäväsi lapsille turvallisuutta. Jokapuolella sodittiin. Mitkä seuraukset se jätti?

Yksi mikrosiru kirjoitti:

Entäpä nämä sodat? Vaikka olisit kuvitellut järjestäväsi lapsille turvallisuutta. Jokapuolella sodittiin. Mitkä seuraukset se jätti?

ne vaikeat asiat.Kuinka paljon tämän päivän vanhusten masennus,alkoholiongelmat, yksinäisyys jne. on tämän vaikenemiskulttuurin tulosta? Mitään ikäviä tai hankalia asioita ei saanut puhua kenellekään. Myös lapsilta tätä vaadittiin. Oli suuri häpeä joutua leimatuksi,huonoksi ihmiseksi tai yhteiskunnan elätiksi. Tänä päivänä tätä häpeän taakkaa ei haluta kenellekään. Pidetään normaalina jos ei aina mene hyvin.Yhteiskunta yrittää parhaansa mukaan olla jokaisen apuna vaikeissa tilanteissa.Jokaisen tulisi yrittää parhaansa oman hyvinvoinnin eteen, mutta onko tämän päivän "mulle kaikki ja heti"-kulttuuri viemässä pohjan tältä hyvältä ajatukselta?

tuo on totta kirjoitti:

Ja ihmettelen miten nämä suuret ryhmät on yhtäkkiä ongelma. Silloin 70-80 lukujen taitteessa kun kävin itse kouluni, oli meitä luokassa 32 oppilasta, mutta ei kukaan sitä omgelmanisena pitänyt. Ja ihan sosiaalisena itseäni pidän, enkä ole agressiivinen. Miksi siitä nyt yhtäkkiä on tehty ongelma ? Itse epäilen, että nämä lisääntyneet psykologit ja sosiaalitantat ovat itse päässäänn tehneet ongelman tuosta. Nykyäänhän lapset ovat ns. agressiivisia vaikka olisi todellisessa elämässä kyse "normaalista nahistelusta", ainahan lapset ovat painineet, mutta nyt 2000 luvulla siitäkin on tullut ongelma.

Lue lisää

puhuttiin esim. alle kolmivuotiaiden ryhmistä, jotka voivat olla nykyään yli 12 lapsen ryhmiä. Sellainen ryhmä on oikeasti yksi eläintarha, vaikka lukumäärä ei ehkä jonkun (sellaisen joka ei ole koskaan pk:ssa työskennellyt) mielestä kuulosta paljolta.

Niin oli isot perheet siihen aikaan, mutta ei ne 10 lasta ollutkaan kaikki suunnilleen samanikäisiä. Isommat lapset jo huolehtivat ja hoivasivat pienempiä sisaruksiaan. Siinä lapset oppivat sitä sosiaalisuutta, toisten huomioon ottamista ja pienemmistä huolehtimista. Ja myös tavaroiden ja asioiden jakamista, mitä nykyään ei nämä parin lapsen perheitten mukelot opi koska saavat kaiken mitä haluavat sormella osoittamalla.

jutussa.. kirjoitti:

puhuttiin esim. alle kolmivuotiaiden ryhmistä, jotka voivat olla nykyään yli 12 lapsen ryhmiä. Sellainen ryhmä on oikeasti yksi eläintarha, vaikka lukumäärä ei ehkä jonkun (sellaisen joka ei ole koskaan pk:ssa työskennellyt) mielestä kuulosta paljolta.

Lue lisää

Ihan hyvä pointti. Pieni lapsi miten se oppii? Matkimalla tietenkin apina näkee, apina tekee.
Sitten on aina se yksi ja useampi jotka alkavat kiusata pienempiä. Nämä ainekset pitäisi kitkeä pois alku vaiheessa jo, se on vain pieni asia mutta pienet asiat voivat kasvaa ja isot asiat pienentyä. Mutta kumminkin se voi olla vaikeampaa isoissa ryhmissä missä niin kuin sanotaan tyhmyys tiivistyy.
Se on ketju reaktio varmaan nämä suuret jonotus ajat klikoille selittävät asiaa kanssa aika paljolti.
Mutta osa saattaisi vastustaa muutosta koska se elminoisi kokonaisen tarpeen tälle idiootti alpha ja omega tyypeille. Dominointi on väärin jos todella haluaa ryhmän yksikään ei saisi olla teoriassa "parempi" mutta yksilölliset pirteet saisivat kasvaa ja kehittyä ja muodostaa toimivan ihmis mallin ilman väkivaltaisia(eläimellisiä) tarpeita. Monet puhuvat kuinka olemme ihmisiä ja parempia kuin eläimet, just nyt olemme pahempia kuin eläimet koskaan voisivat olla.

täälläkin kirjoitti:

Niin oli isot perheet siihen aikaan, mutta ei ne 10 lasta ollutkaan kaikki suunnilleen samanikäisiä. Isommat lapset jo huolehtivat ja hoivasivat pienempiä sisaruksiaan. Siinä lapset oppivat sitä sosiaalisuutta, toisten huomioon ottamista ja pienemmistä huolehtimista. Ja myös tavaroiden ja asioiden jakamista, mitä nykyään ei nämä parin lapsen perheitten mukelot opi koska saavat kaiken mitä haluavat sormella osoittamalla.

Lue lisää

Ensin olisi vanhempien aikuistuttava! Jokaviikonloppu on kiire baariin/yökerhoon ja lapsia kiikutetaan milloin minnekin.Vanhemmilla on täysin väärät arvot.Bubia,seksibaaria,krapuloita,heräämisiä mitä kummallisemmista paikoista ja kenen vierestä tahansa.Ja tätä nauretaan ja ihannoidaan lasten kuullen.Sitten muutetaan erilleen ja lapsesta tulee heittopussi kahden tai useamman kodin välille.Siitä saavat vanhemmat syyttää vain itseään!

tuo on totta kirjoitti:

Ja ihmettelen miten nämä suuret ryhmät on yhtäkkiä ongelma. Silloin 70-80 lukujen taitteessa kun kävin itse kouluni, oli meitä luokassa 32 oppilasta, mutta ei kukaan sitä omgelmanisena pitänyt. Ja ihan sosiaalisena itseäni pidän, enkä ole agressiivinen. Miksi siitä nyt yhtäkkiä on tehty ongelma ? Itse epäilen, että nämä lisääntyneet psykologit ja sosiaalitantat ovat itse päässäänn tehneet ongelman tuosta. Nykyäänhän lapset ovat ns. agressiivisia vaikka olisi todellisessa elämässä kyse "normaalista nahistelusta", ainahan lapset ovat painineet, mutta nyt 2000 luvulla siitäkin on tullut ongelma.

Lue lisää

Huomioithan myös sen, että päivähoidossa vaatimukset ja hoitajien työt ovat nykyisin ihan erilaiset ja eritasoa kuin silloin 70-80-luvulla. Nykyisin kun päivähoidossa pitää ottaa huomioon hyvin paljon enemmän asioita kuin silloin ennen kuten esim. lasten yksilöllisyys. Samoin paperityöt ja tietokoneella tehtävät työt ovat lisääntyneet.

Vertasit myöskin päiväkotiryhmiä koululuokkiin. Päiväkoti lapset ovat nuorempia kuin koululaiset, eivätkä pärjää niin itsenäisesti kuin koululaiset.

Ei se ihan noin yksinkertaista ole. Mutta kaunis ajatus sinällään.

Olen itse ollut pph( perhepv hoitajana) n. 17 v...sen jälkeen siirryin perhepäiväkotiin...hoitajaksi...
ja voin kokomuksesta sanoa että liian suuri ryhmä on tosiaan hankala...esim juuri perhepvkodissa...eli ryhmiksessä-
jos on 4 1-vuotiasta....kaikki vaippaikäisiä, syötettäviä,puettavia...jne...niin se vie huomattavasti muilta lapsilta aikaa...toki ihania pikkuapulaisia on..haluavat hakea vaippaa jne...mutta todella kirpaisee kun joutuu sanomaan useinkin: odota hetkinen, laitan ensin "eetun" nukkumaan...toinen täti samaa...
se rumba mitä joutuu tekemään kakkavaippojen ym kanssa...on poissa muilta lapsilta...ja hoitajia ei ole kuin 3-4 Paikkakoko sais olla 12 lasta...kirjoilla voi olla jopa 18...osa-hoitosia, virikepaikalla olevia...jne...sitten kun sattuu että kaikkiaan onkin 15 lasta, eskarit mukaan lukien... nii ei siinä valitettavasti jää aikaa paljon toisille...
Moni lapsi jää vaille syliä...hellyyttä...vaikka kuinka sitä haluat antaa niin aina on mentävä...
siksi minusta pitäis sen joka valittaaa niin tulla itse kokeilemaan muutama viikko sitä rumbaa ja hälinää...ym .Isossa ryhmässä on huonot ja hyvät puolet... pienempi oppii olemaan isompien kanssa...isommat huolehtimaan sisarruksistaan esim...kuten ryhmiksissä...
Meillä lapsiahan on 1-6 vuotiaisiin asti...ja eskarit...jos sekin kun on päivälevon aika...osa lapsista ei nuku...tulee eskarit siihen...heitä pitää jakaa eri ryhmiin että pienimmät saa nukutuksi...
Ensimmäiset lapset tulee 6:30...ja viimeiset lähtee 16:30 ja nämä jotka on 6:30-16:00 tarvitsevat rauhalllisen lepohetken...isossa ryhmässä jossa on erilaisia nukkujia,ei nukkujia,erkarilaisia...ääntä löytyy...silloin keksitään vaikka mitä että edes vähän pienemmällä äänellä oltaisiin...

JOka asialla on hyvät ja huonot puolet...
Se mitä ennen on ollut...noin 30-40v sitten ei voi verrata tähän päivään...valitettavasti...Jos jokainen miettii sitä vähänkään niin kyllä viiimesen 10v aikana on lapset..kin muuttuneet...

Mutta siittä huolimatta itse henk kohtasesti pyrin antamaan hellyyttä,syliä...halia ym kaikille päivän aikana...alottaen aamulla kun tullaan hoitoon...kirjaa lukiessa...leikkiessä lattialla heidän kanssa.. yritän kaikkeni että lapsella on hyvä olla ...kiireestä ja hälinästä huolimati...

Perhepäivähoitajille palkkaa lisää, niin saadaan koukutettua uusia hoitajia ja entiset pysyvät työssään. Lapsiryhmä sopivan kokoinen max 4 lasta. Tulee kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse rakentaa päiväkoteja, koska hoitaja tarjoaa kiinteistön.

Pieni ryhmä kirjoitti:

Perhepäivähoitajille palkkaa lisää, niin saadaan koukutettua uusia hoitajia ja entiset pysyvät työssään. Lapsiryhmä sopivan kokoinen max 4 lasta. Tulee kunnalle halvemmaksi, kun ei tarvitse rakentaa päiväkoteja, koska hoitaja tarjoaa kiinteistön.

Lue lisää

tuon kun sais vielä jakeluun päättäjille, niillä vaan ei usein ole käytännön kokemusta monistakaan asioista ja se tekee ne asiat sitten niin vaikeasti ymmärrettäviksi.

Papereita ja numeroita vaan pyöritellään päivät pitkät, todellisuus jää valitettavasti aika hämäräksi.

pienenä perhepäivähoidossa. Siirrettiin sitten noin 4- vuotiaana kunnan vaatimuksesta päiväkotihoitoon. Ise huomasin tämän jo ennenkuin vanhemmat sanoivat yhtään mitään hoitomuodon muutoksesta. Lapsi oli muuttunut leikeissään levottomaksi ja kaikki mitä puhui , niin hän huusi asiansa.Ei osannut enää puhua normaalilla äänellä entisen pihakaverinsa kanssa. Surullista, mutta totta:(

Suomessa, jos lapsella on jotakin erityistä käyttäytymistä, ja hän tarvitsisi kuntoutusta, niin se järjestetään päiväkodissa. Se voi olla kaikin mahdollisin tavoin kaikkein huonoin vaihtoehto lapsen kannalta. Meillä kokeiltiin kerran, ja niin huonoksi meni lapsen asiat, että sen jälkeen ei päiväkotiin olla pienenä laitettu.

Ja lapsissa huomaa eron selvästi. Toinenkin lapsemme tarvitsi tukea (vaikea hapenpuute taustalla), niin päästimme vasta viisivuotiaana päiväkotiin. Kotona sai rauhassa harjoitella asioita, välillä kokeilimme tarhaa, ja takapakkia tuli, jolloin muksut jäivät kotihoitoon.

Ihme mantraa hoetaan laadukkaasta päivähoidosta, vaikka se on oikeasti kaukana siitä nykyisin. Ehkä ns. normaali lapsi siellä pärjääkin, joka sopeutuu kaikkeen, mutta että varhaiskuntoutusta tuollaisessa paikassa, johan sille nauraa aidanseipäätkin.

Ja yksi huvittava piirre on myös se, että tuota ei tunnusteta. Vanhempia syyllistetään rankalla kädellä mm. lapsen karkailusta ym, mutta se loppui meillä kokonaan kuin seinään, kun lapsi pääsi oikeanlaiseen ympäristöön kuntoutumaan. Edellisessä päiväkodissa lapsen levottomuus yhdistettiin suoraan perheeseen ja kodinolosuhteisiin, vaikka samoissa olosuhteissa siellä kotona muut muksut ovat aivan erilaisia.

Olen ollut itsekin päiväkodissa töissä, olen ns. kasvatusalan ammattilainen, mutta oma etiikkani ei kestänyt olla siellä töissä. Ja koska tiedän, millaista se voi pahimmillaan olla, niin muiden lapsien kehitystä en enää suostu vaarantamaan.

Hei, suomalaisissa päiväkodeissa jopa pahoinpidellään lapsia. Tarkastakaa mustelmat. Ja pahinpitelyä on myös hoitajien taholta. Sellaisen tapahtuessa vaan vedotaan uupumukseen ym, tekosyihin.

...ja mikä pahinta... kirjoitti:

Suomessa, jos lapsella on jotakin erityistä käyttäytymistä, ja hän tarvitsisi kuntoutusta, niin se järjestetään päiväkodissa. Se voi olla kaikin mahdollisin tavoin kaikkein huonoin vaihtoehto lapsen kannalta. Meillä kokeiltiin kerran, ja niin huonoksi meni lapsen asiat, että sen jälkeen ei päiväkotiin olla pienenä laitettu.

Ja lapsissa huomaa eron selvästi. Toinenkin lapsemme tarvitsi tukea (vaikea hapenpuute taustalla), niin päästimme vasta viisivuotiaana päiväkotiin. Kotona sai rauhassa harjoitella asioita, välillä kokeilimme tarhaa, ja takapakkia tuli, jolloin muksut jäivät kotihoitoon.

Ihme mantraa hoetaan laadukkaasta päivähoidosta, vaikka se on oikeasti kaukana siitä nykyisin. Ehkä ns. normaali lapsi siellä pärjääkin, joka sopeutuu kaikkeen, mutta että varhaiskuntoutusta tuollaisessa paikassa, johan sille nauraa aidanseipäätkin.

Ja yksi huvittava piirre on myös se, että tuota ei tunnusteta. Vanhempia syyllistetään rankalla kädellä mm. lapsen karkailusta ym, mutta se loppui meillä kokonaan kuin seinään, kun lapsi pääsi oikeanlaiseen ympäristöön kuntoutumaan. Edellisessä päiväkodissa lapsen levottomuus yhdistettiin suoraan perheeseen ja kodinolosuhteisiin, vaikka samoissa olosuhteissa siellä kotona muut muksut ovat aivan erilaisia.

Olen ollut itsekin päiväkodissa töissä, olen ns. kasvatusalan ammattilainen, mutta oma etiikkani ei kestänyt olla siellä töissä. Ja koska tiedän, millaista se voi pahimmillaan olla, niin muiden lapsien kehitystä en enää suostu vaarantamaan.

Hei, suomalaisissa päiväkodeissa jopa pahoinpidellään lapsia. Tarkastakaa mustelmat. Ja pahinpitelyä on myös hoitajien taholta. Sellaisen tapahtuessa vaan vedotaan uupumukseen ym, tekosyihin.

Lue lisää

lienee yleistä, mutta karkaileeko lapset perhepäivähoidosta? Minä en ole sellaisesta kuullut. Samoin hoitopäivän aikana sattuvat tapaturmat lienevät päiväkodeissa yleisempiä kuinpph:ssa. Olenko ihan väärässä näiden näkemysteni suhteen??

päiväkodista kirjoitti:

lienee yleistä, mutta karkaileeko lapset perhepäivähoidosta? Minä en ole sellaisesta kuullut. Samoin hoitopäivän aikana sattuvat tapaturmat lienevät päiväkodeissa yleisempiä kuinpph:ssa. Olenko ihan väärässä näiden näkemysteni suhteen??

Lue lisää

Yli 30 vuotta kestäneen päiväkotiurani aikana en ole kertaakaan kuullut puhuttavan lapsesta, joka olisi karannut perhepäivähoidosta. En myöskään siellä sattuneista isommista tapaturmista, pikkukolhuja toki sattuu. Kaikki omat viisi lastani olen "hoidattanut" pph:ssa eskari-ikäisiksi saakka. Senkin jälkeen he ovat jatkaneet puolipäivää eskarilaisina pk:ssa isossa ryhmässä ja toisen puolikkaan pph:n pienessä läheisessä ryhmässä. Ratkaisu on meidän perheelle ollut juuri se oikea. Lapset ovat nyt jo isoja ja aikapäiviä sitten päivähoitoiän ohittaneet. Yhtä kaikki, he ovat rehellisiä, kunnollisia, ahkeria, toiset ihanasti huomioivia ja ilman päiväkotia kasvaneina myös keskivertoa sosiaalisempia. Olisiko niin, että pienessä yhteisössä on sittenkin helpompi oppia sosiaalisia taitoja kun ei niin kovasti tarvitse taistella huomiosta ja paikasta?
Etenkään alle kolmevuotiaat eivät tarvitse eivätkä hyödy minun pedakogisesta tietämyksestä mitenkään. Onko se välttämätöntä isommillekaan? Jollekin varmasti on, mutta lantissa on aina kaksi puolta. Lapsi tarvitsee jotain ihan muuta kuin hienoista lauseista kyhättyja oppeja. Läheisyyttä ja kuulumista johonkin!

viettävät päiväkodissa paljon lyhyempää päivää kuin Suomessa.

että vaikka päiväkoti onkin iso osa lapsen elämää, se on vain osa. Tärkeimmällä sijalla lapsen elämässä on (tai ainakin pitäisi olla) koti. Jos kotona lapsi saa tuntea olonsa turvalliseksi, hän pärjää elämässä muutenkin. Myös päiväkodissa.

vierailija kirjoitti:

että vaikka päiväkoti onkin iso osa lapsen elämää, se on vain osa. Tärkeimmällä sijalla lapsen elämässä on (tai ainakin pitäisi olla) koti. Jos kotona lapsi saa tuntea olonsa turvalliseksi, hän pärjää elämässä muutenkin. Myös päiväkodissa.

Lue lisää

aikuista on tuossa ryhmässä? Oletan että kolme. Kuinka pitkää päivää lapsesi ryhmässä viettää?
Onko samat hoitajat olleet koko ajan vai onko ollut vaihtuvuutta? Entäpä onko ryhmässä erityislapsia vai onko kaikki hoidettavat ns. normaalilapsia? Ovatko hoitajat tyytyväisiä työoloihinsa ? Kaikki tämä vaikuttaa viihtyvyyteen.

vierailija kirjoitti:

että vaikka päiväkoti onkin iso osa lapsen elämää, se on vain osa. Tärkeimmällä sijalla lapsen elämässä on (tai ainakin pitäisi olla) koti. Jos kotona lapsi saa tuntea olonsa turvalliseksi, hän pärjää elämässä muutenkin. Myös päiväkodissa.

Lue lisää

päiväkodissa olon syyksi kaikki lapsen mahdolliset vaikeudet, mutta onhan tunnettu tosiasia ettei todellakaan kaikissa nykypäivän suomalaisissa kodeissa voida hyvin. Alkoholi, huumeet, väkivalta, mielenterveysongelmat, avioerot ovat kovin yleisiä ja vaikuttavat vahvasti lapsiin ja nuoriin. Kyllä niihin kotioloihinkin pitäisi panostaa eli lastensuojeluun ja terveydenhuoltoon enemmän resursseja.

Se toki on suuri ongelma että kotioloista ja siellä tapahtuvista asioista vaietaan, ovat vieläkin tabu. Tekemistä siis riittäisi, tahto vaan tuntuu puuttuvan tämän maan päättäjiltä.

monta kirjoitti:

aikuista on tuossa ryhmässä? Oletan että kolme. Kuinka pitkää päivää lapsesi ryhmässä viettää?
Onko samat hoitajat olleet koko ajan vai onko ollut vaihtuvuutta? Entäpä onko ryhmässä erityislapsia vai onko kaikki hoidettavat ns. normaalilapsia? Ovatko hoitajat tyytyväisiä työoloihinsa ? Kaikki tämä vaikuttaa viihtyvyyteen.

Lue lisää

on 12 lapsen ryhmässä. Hoitajat ovat kaikki kokeneita, mutta eivät vielä "toinen jalka eläkkeellä". Kerran kysyin heiltä suoraan, pitävätkö he työstään ja sain vastaukseksi, ettei kukaan lastenhoitajan työtä palkan takia tee... Olen myös ymmärtänyt, että hoitajat tulevat hyvin juttuun keskenään. Olen itsekin hoitoalalla ja käytännössä nähnyt kuinka paljon henkilökunnan suhteet vaikuttavat potilaisiin varsinkin kun hoitosuhteet ovat pitkiä. Ja vielä tuosta lapsen hoitopäivän pituudesta, teen 30h työviikkoa, eli lapsellani on kolmen päivän viikonloppu ja jäljelle jäävät neljä hoitopäivää ovat enintään 8,5h pituisia.

sitten laitetaan kirjoitti:

päiväkodissa olon syyksi kaikki lapsen mahdolliset vaikeudet, mutta onhan tunnettu tosiasia ettei todellakaan kaikissa nykypäivän suomalaisissa kodeissa voida hyvin. Alkoholi, huumeet, väkivalta, mielenterveysongelmat, avioerot ovat kovin yleisiä ja vaikuttavat vahvasti lapsiin ja nuoriin. Kyllä niihin kotioloihinkin pitäisi panostaa eli lastensuojeluun ja terveydenhuoltoon enemmän resursseja.

Se toki on suuri ongelma että kotioloista ja siellä tapahtuvista asioista vaietaan, ovat vieläkin tabu. Tekemistä siis riittäisi, tahto vaan tuntuu puuttuvan tämän maan päättäjiltä.

Lue lisää

Olen nähnyt ja kuullut ihan liian monta tarinaa siitä, mitä tapahtuu, jos lapsi joutuu ns. huonoon päiväkotiin. Ja niitä riittää. On toki olemassa myöskin hyviä paikkoja, arvonnassa vaan saatta hyvinkin käydä huono tuuri. Vanhempia ja koteja syyllistetään, mikään ei auta, vaikka päällään seisoisi. Päiväkotien juorukerhot, eli tädit keskenään arvailevat, jopa täysin absolutisti perheiden ongelmien syyksi arvaillaan juuri päihteiden käyttöä ym. Olen kuullut itse.

Jos lapsella on onnea, ja hän pääsee toisenlaiseen paikkaan, voi oireilua loppua kuin seinään, tästäkin on omakohtaista kokemusta. Ja se ei vaadi henkilökunnalta välttämättä mitään muuta kuin pientä asenneilmaston muutosta. Oikeasti lasta voi auttaa monin helpoin keinoin, mutta se ei meidän tapauksessamme käynyt. Lapsi, joka kärsi aistiyliherkkyyksistä, pakotettiin olemaan meluisassa tilassa, ja häneltä mm. kiellettiin korvatulppien käyttö (neurologin ohjeet), koska ei voida antaa erikoiskohtelua. Samoin oli aurinkolasien käytön kanssa, lapsi ei saanut niitä käyttää, vaikka valo sattui silmiin. Lasta siis kiusattiin tahallaan. Näitä oli muitakin esimerkkejä, tuo vaan kaikkein törkein. Onko se siis mikään ihme, jos lapsi karkaili tarhasta, hakeutui piiloon rauhallisiin nurkkiin, ja ennen kaikkea inhosi päiväkotiin menoa. Ja hän oli siellä "kuntoutumassa", vaikka mitään todellisten ammattilaisten vinkkejä ei otettu käyttöön, joilla lapsen arki olisi helpottunut. Ihan vaan varmaan periaatteesta.

...mutta.... kirjoitti:

Olen nähnyt ja kuullut ihan liian monta tarinaa siitä, mitä tapahtuu, jos lapsi joutuu ns. huonoon päiväkotiin. Ja niitä riittää. On toki olemassa myöskin hyviä paikkoja, arvonnassa vaan saatta hyvinkin käydä huono tuuri. Vanhempia ja koteja syyllistetään, mikään ei auta, vaikka päällään seisoisi. Päiväkotien juorukerhot, eli tädit keskenään arvailevat, jopa täysin absolutisti perheiden ongelmien syyksi arvaillaan juuri päihteiden käyttöä ym. Olen kuullut itse.

Jos lapsella on onnea, ja hän pääsee toisenlaiseen paikkaan, voi oireilua loppua kuin seinään, tästäkin on omakohtaista kokemusta. Ja se ei vaadi henkilökunnalta välttämättä mitään muuta kuin pientä asenneilmaston muutosta. Oikeasti lasta voi auttaa monin helpoin keinoin, mutta se ei meidän tapauksessamme käynyt. Lapsi, joka kärsi aistiyliherkkyyksistä, pakotettiin olemaan meluisassa tilassa, ja häneltä mm. kiellettiin korvatulppien käyttö (neurologin ohjeet), koska ei voida antaa erikoiskohtelua. Samoin oli aurinkolasien käytön kanssa, lapsi ei saanut niitä käyttää, vaikka valo sattui silmiin. Lasta siis kiusattiin tahallaan. Näitä oli muitakin esimerkkejä, tuo vaan kaikkein törkein. Onko se siis mikään ihme, jos lapsi karkaili tarhasta, hakeutui piiloon rauhallisiin nurkkiin, ja ennen kaikkea inhosi päiväkotiin menoa. Ja hän oli siellä "kuntoutumassa", vaikka mitään todellisten ammattilaisten vinkkejä ei otettu käyttöön, joilla lapsen arki olisi helpottunut. Ihan vaan varmaan periaatteesta.

Lue lisää

monesti lasten elämästä helvettiä. Kotona ja hoidossa. Hyvä me. Ilmeisesti emme pidä lasta kovinkaan arvokkaana.

vierailija kirjoitti:

on 12 lapsen ryhmässä. Hoitajat ovat kaikki kokeneita, mutta eivät vielä "toinen jalka eläkkeellä". Kerran kysyin heiltä suoraan, pitävätkö he työstään ja sain vastaukseksi, ettei kukaan lastenhoitajan työtä palkan takia tee... Olen myös ymmärtänyt, että hoitajat tulevat hyvin juttuun keskenään. Olen itsekin hoitoalalla ja käytännössä nähnyt kuinka paljon henkilökunnan suhteet vaikuttavat potilaisiin varsinkin kun hoitosuhteet ovat pitkiä. Ja vielä tuosta lapsen hoitopäivän pituudesta, teen 30h työviikkoa, eli lapsellani on kolmen päivän viikonloppu ja jäljelle jäävät neljä hoitopäivää ovat enintään 8,5h pituisia.

Lue lisää

sinun lapsellasi. viikossa siis max. 34 tuntia. Siinä jää vielä lapselle hyvin aikaa olla kotona perheen kanssa. Pahimmoillaan hoitopäivä voi olla 10 tuntia viitenä päivänä viikossa. Tähän vielä matkat päälle. Eipä paljon jää aikaa kotona olemiseen lapsella saatikka sitten vanhemmilla. Hoitotarpeesi on kuitenkin kokopäiväinen, mutta ei saata hoitajia ihan läkähdyksiin pituudellaan. Lisää tälläisia lapsen ja hoitajan jaksamista edesauttavia hoitojärjestelyjä tähän maahan tarvitaan:)

vierailija kirjoitti:

on 12 lapsen ryhmässä. Hoitajat ovat kaikki kokeneita, mutta eivät vielä "toinen jalka eläkkeellä". Kerran kysyin heiltä suoraan, pitävätkö he työstään ja sain vastaukseksi, ettei kukaan lastenhoitajan työtä palkan takia tee... Olen myös ymmärtänyt, että hoitajat tulevat hyvin juttuun keskenään. Olen itsekin hoitoalalla ja käytännössä nähnyt kuinka paljon henkilökunnan suhteet vaikuttavat potilaisiin varsinkin kun hoitosuhteet ovat pitkiä. Ja vielä tuosta lapsen hoitopäivän pituudesta, teen 30h työviikkoa, eli lapsellani on kolmen päivän viikonloppu ja jäljelle jäävät neljä hoitopäivää ovat enintään 8,5h pituisia.

Lue lisää

Hoitajat ovat ainoastaan klo 10-14 välillä kaikki paikalla, ellei ole kokouksia tms. ja poissaolevan johtajan töiden hoitoa. Päiväkodit on yleensä auki 6.30-17. Eikä kenelläkään ole niin pitkiä työpäiviä. Kukaan ei edes jaksaisi kuunnella sellaista melua kymmentä tuntia.Nyt on jo niin, ettei kahvitaukoa pysty jokapaivä pitämään ollenkaan koska lapset on niin levottomia, eli ollaan siinä metelissä koko työssäoloaika. Kauniit puheet saisi jo loppua tällä alalla!

Se on hyvä kun jollain on noin tasapainoinen lapsi.Sellaista en ole tavannutkaan suurenkaupungin isossa päiväkodissa.Tuntuu että suurin osa lapsista oirehtii, joko kotona tai p.kodissa.

Siis vuoroja kirjoitti:

Hoitajat ovat ainoastaan klo 10-14 välillä kaikki paikalla, ellei ole kokouksia tms. ja poissaolevan johtajan töiden hoitoa. Päiväkodit on yleensä auki 6.30-17. Eikä kenelläkään ole niin pitkiä työpäiviä. Kukaan ei edes jaksaisi kuunnella sellaista melua kymmentä tuntia.Nyt on jo niin, ettei kahvitaukoa pysty jokapaivä pitämään ollenkaan koska lapset on niin levottomia, eli ollaan siinä metelissä koko työssäoloaika. Kauniit puheet saisi jo loppua tällä alalla!

Lue lisää

...kuuntelemaan sitä melua kymmenen tuntia. Sääliksi käy.

--

keskeneräisiä. luulevat, että tietävät, mutta kun eivät hallitse niin eivät tiedä eivätkä osaa. olemattomia johtopäätöksiä ja yhtälailla laískoja, kuin missä tahansa muuallakin.

supernero kirjoitti:

--

keskeneräisiä. luulevat, että tietävät, mutta kun eivät hallitse niin eivät tiedä eivätkä osaa. olemattomia johtopäätöksiä ja yhtälailla laískoja, kuin missä tahansa muuallakin.

Lue lisää

Ajatelkaa nyt kun lapsi laitetaan viidentoista
muun kanssa samaan huoneeseen.
Kaikki pelkää.

Edellinen kirjoittaja. Sanoit hyvin tuon viimeisen lauseen. Juuri tältä tuntuu itsestäni lasteni päiväkotielämä. "Suuressa ryhmässä kilpaillaan stressaantuneiden ja jatkuvasti vaihtuvien tätien riittämättömästä huomiosta."

Mielestäni päiväkodin henkilökunta on varsin mukavaa. Järjestelmä on vaan aivan maalaisjärjellä ajateltuna jokseenkin epärealistinen. Suurimman osan aikaa ryhmässä on 2 hoitajaa ja n. 20 n. 3-4-vuotiasta lasta. Ainoastaan välillä klo 10-14 on 3 hoitajaa. Pienten ryhmässä on enemmän hoitajia/lapsi mutta nuorimmat lapset ovat tosi pieniä, osa ei edes kävele vielä. Usein kun vien lapsen hoitoon esim. klo 8, siellä on yksi hoitaja 5-6 lapsen kanssa, joista 4 on alle 1,5-vuotiaita ja 2 ei edes kävele. Siinä jää 2-vuotias tosi vähälle.

Omat lapseni ovat olleet päiväkodissa nyt vähän yli puoli vuotta. Mietin koko ajan pitäisikö keksiä joku muu ratkaisu, koska tunnen ettei se tee heille hyvää. He altistuvat päivittäin sellaisille ilmiöille, joiden kanssa ei mielestäni heidän ikäisten pitäisi vielä joutua painiskelemaan (esim. väheksyminen ja jonkinasteinen kiusaaminen). Päiväkodin henkilökunnalla ei tunnu olevan mitään resursseja puuttua näihin asioihin, koska ne tapahtuvat aina kun silmä välttää. Olen itse ottanut asian puheeksi muutaman lapsen kanssa ystävällisesti. Se on lapseni mukaan auttanut vähän. Lapseni ei ole mikään syrjäänvetäytyvä. Hän vaan aloitti ilmeisesti ryhmässä liian vanhana (4v) - tuntuu olevan tosi vaikeaa päästä sisälle jo muodostuneeseen ryhmään.

Perhepäivähoito olisi paras ratkaisu mutta paikkoja ei ole kahdelle missään.

niin helppoa vaan eipä kunnat palkkaa lisää väkeä joten ryhmiä ei siis pienennetä eikä hoitajia siis varmastikkaan palkata uusiin ryhmiin kun isoihin ryhmiinkään ei palkata lisää tarvittavaa määrää hoitajia ja todellisuudessa varmaan vanhemmat ja myös hoitajat kärsivät mutta ennen kaikkea se pikkuinen lapsi, yli tai alle 3v mutta etenkin alle 3v joka tarvitsisi kuitenkin paljon päivässä aikuisen apua ja tukea ja turvaa..

kun olisikin kirjoitti:

niin helppoa vaan eipä kunnat palkkaa lisää väkeä joten ryhmiä ei siis pienennetä eikä hoitajia siis varmastikkaan palkata uusiin ryhmiin kun isoihin ryhmiinkään ei palkata lisää tarvittavaa määrää hoitajia ja todellisuudessa varmaan vanhemmat ja myös hoitajat kärsivät mutta ennen kaikkea se pikkuinen lapsi, yli tai alle 3v mutta etenkin alle 3v joka tarvitsisi kuitenkin paljon päivässä aikuisen apua ja tukea ja turvaa..

Lue lisää

äänestää sitten paremmin ensi kuntavaaleissa.

100% samaa mieltä jonkun professorin kanssa niin ei kai se kuitenkaan vähättelyä ole.

Taitaa jotkut olla nyt niin tuon proffan lumoissa että pitävät kaikkea hänen sanomaansa absoluuttisena totuutena.

Muistetaan nyt kuitenkin että tieteellisiä tutkimuksia tehdään koko ajan ja lopputulos vaihtelee tutkimuksen teettäjän mukaan aikatavalla. Oli aihe sitten mikä tahansa.

En kiellä etteikö ole erittäinkin hyvä asia että päivähoito on nyt saatu edes jollain tasolla nostettu pöydälle, toivon että sitä saadaan kohennettua nyt kunnolla jotta lapset eivät enää joutuisi maksumiehiksi. Saas nyt nähdä lakaistaanko tämäkin yritys pöydän alle arvon poliitikkojemme toimesta.

joka asiasta kirjoitti:

100% samaa mieltä jonkun professorin kanssa niin ei kai se kuitenkaan vähättelyä ole.

Taitaa jotkut olla nyt niin tuon proffan lumoissa että pitävät kaikkea hänen sanomaansa absoluuttisena totuutena.

Muistetaan nyt kuitenkin että tieteellisiä tutkimuksia tehdään koko ajan ja lopputulos vaihtelee tutkimuksen teettäjän mukaan aikatavalla. Oli aihe sitten mikä tahansa.

En kiellä etteikö ole erittäinkin hyvä asia että päivähoito on nyt saatu edes jollain tasolla nostettu pöydälle, toivon että sitä saadaan kohennettua nyt kunnolla jotta lapset eivät enää joutuisi maksumiehiksi. Saas nyt nähdä lakaistaanko tämäkin yritys pöydän alle arvon poliitikkojemme toimesta.

Lue lisää

http://areena.yle.fi/toista?id=1916890

Päiväkotiosuus on vähän ennen puoliväliä.

Mutta vielä korostaisin, että Keltikankaan tutkittuun tietoon perustuva lapsilukumäärä on saatu tutkimuksessa, jossa lapset eivät ole niin pitkiä päiviä edes päiväkodissa kuin meillä Suomessa. Näin ollen Suomen pitkään päiväkotipäivään sovellettuna lapsiluvun pitäisi olla vielä tuotakin alhaisempi jotta se ei kuormittaisi. Suomalaisen mallin pituisia päiviä eivät lapset tee missään muualla, ja siksi ei ole edes voitu tutkia. Tuo on siis lievää vielä, mitä Keltikangas ehdottaa ottaen huomioon että päivän pituus on meillä rankempi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

http://areena.yle.fi/toista?id=1916890

Päiväkotiosuus on vähän ennen puoliväliä.

Mutta vielä korostaisin, että Keltikankaan tutkittuun tietoon perustuva lapsilukumäärä on saatu tutkimuksessa, jossa lapset eivät ole niin pitkiä päiviä edes päiväkodissa kuin meillä Suomessa. Näin ollen Suomen pitkään päiväkotipäivään sovellettuna lapsiluvun pitäisi olla vielä tuotakin alhaisempi jotta se ei kuormittaisi. Suomalaisen mallin pituisia päiviä eivät lapset tee missään muualla, ja siksi ei ole edes voitu tutkia. Tuo on siis lievää vielä, mitä Keltikangas ehdottaa ottaen huomioon että päivän pituus on meillä rankempi.

Lue lisää

"Suomalaisen mallin pituisia päiviä eivät lapset tee missään muualla"

Vaikea uskoa.

faktaa pöytään: kirjoitti:

"Suomalaisen mallin pituisia päiviä eivät lapset tee missään muualla"

Vaikea uskoa.

Turun Sanomat:

"
Koulujen levottomuus päiväkodeista perittyä?

Keltikangas-Järvisen mukaan ylisuurten ryhmien kaikkia haittoja ei tiedetä, koska missään tutkimuksissa ei ole käsitelty näin suuria ryhmiä kuin Suomessa esiintyy. Muutakin poikkeuksellista meiltä löytyy:

- Näin pitkiä hoitopäiviä kuin mitä Suomessa on myös alle kolmivuotiailla, ei ole missään tutkimuksissa edes tarkasteltu.
"
Lähde:
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-02-22,104:12:594967,1:0:0:0:0:0:

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Turun Sanomat:

"
Koulujen levottomuus päiväkodeista perittyä?

Keltikangas-Järvisen mukaan ylisuurten ryhmien kaikkia haittoja ei tiedetä, koska missään tutkimuksissa ei ole käsitelty näin suuria ryhmiä kuin Suomessa esiintyy. Muutakin poikkeuksellista meiltä löytyy:

- Näin pitkiä hoitopäiviä kuin mitä Suomessa on myös alle kolmivuotiailla, ei ole missään tutkimuksissa edes tarkasteltu.
"
Lähde:
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-02-22,104:12:594967,1:0:0:0:0:0:

Lue lisää

mutta myös muualla on yhtä pitkiä hoitopäiviä. Tätä siis tarkoitin.

tutkimuksia, kirjoitti:

mutta myös muualla on yhtä pitkiä hoitopäiviä. Tätä siis tarkoitin.

Suomalaisen alle 3-vuotiaan päiväkotipäivän pituus on poikkeus maailmanmittakaavassa. Siksi ole ollut tarvetta tehdä kansainvälisen tason tutkimusta aiheesta joka ei ole kansainvälinen.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Suomalaisen alle 3-vuotiaan päiväkotipäivän pituus on poikkeus maailmanmittakaavassa. Siksi ole ollut tarvetta tehdä kansainvälisen tason tutkimusta aiheesta joka ei ole kansainvälinen.

Lue lisää

Kuka on sanonut?

sanotaan? kirjoitti:

Kuka on sanonut?

Miksi muuten olisi jätetty tutkimatta pitkää päivää puskevat alle 3-vuotiaat, jos heitä olisi ollut tutkijoille tarjolla. Eipä ole ollut, kun eivät olleet täälläpäin tutkimassa.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Miksi muuten olisi jätetty tutkimatta pitkää päivää puskevat alle 3-vuotiaat, jos heitä olisi ollut tutkijoille tarjolla. Eipä ole ollut, kun eivät olleet täälläpäin tutkimassa.

Lue lisää

Älä viitsi totena paukutella sellasia asioita mitä et pysty toteen näyttämään.

Paskanjauhajia on tässä maailmassa ihan tarpeeksi muutenkin.

argumentti. kirjoitti:

Älä viitsi totena paukutella sellasia asioita mitä et pysty toteen näyttämään.

Paskanjauhajia on tässä maailmassa ihan tarpeeksi muutenkin.

tai pienten suomalaislasten tuskaa, jos muuallakin olis yhtä suuret ryhmät ja yhtä pitkät päiväkotipäivät alle 3-vuotiailla.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

tai pienten suomalaislasten tuskaa, jos muuallakin olis yhtä suuret ryhmät ja yhtä pitkät päiväkotipäivät alle 3-vuotiailla.

Kirjottele tosiasioita tai älä kirjota ollenkaan.

Kumma kun joidenkin pitää yrittää päteä ilman faktatietoa. Sitten kun asioita ei voida todistaa, ruvetaan höpisemään jotain ihan muuta. Noloa.

jauhaa asian vierestä. kirjoitti:

Kirjottele tosiasioita tai älä kirjota ollenkaan.

Kumma kun joidenkin pitää yrittää päteä ilman faktatietoa. Sitten kun asioita ei voida todistaa, ruvetaan höpisemään jotain ihan muuta. Noloa.

Lue lisää

epäasiallisuuksillasi.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

epäasiallisuuksillasi.

uppoat vaan syvemmälle suohon :) The End.

Helinä-keiju3 kirjoitti:

Turun Sanomat:

"
Koulujen levottomuus päiväkodeista perittyä?

Keltikangas-Järvisen mukaan ylisuurten ryhmien kaikkia haittoja ei tiedetä, koska missään tutkimuksissa ei ole käsitelty näin suuria ryhmiä kuin Suomessa esiintyy. Muutakin poikkeuksellista meiltä löytyy:

- Näin pitkiä hoitopäiviä kuin mitä Suomessa on myös alle kolmivuotiailla, ei ole missään tutkimuksissa edes tarkasteltu.
"
Lähde:
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2009-02-22,104:12:594967,1:0:0:0:0:0:

Lue lisää

Ei pidä paikkaansa.Israelissa jo 60-luvulla alle kolmevuotiaita hoidettiin isoissa ryhmissä pitkiä päiviä vaihtuvien hoitajien varassa. Tästä hoitokäytännöstä seurasi lasten ja nuorten kehityksessä niin paljon ongelmia että kibutsien johtajat lähtivät Lontooseen konsultoimaan lapsen kehityksen asiantuntijoita.He saivat neuvon että hoitaisivat alle kolmevuotiaat kodinomaisissa yksiköissä joissa korkeintaan neljä lasta ja sama hoitaja.Kibutsin johtajat veivät eväät kotiin ja siitä lähtien alle kolmevuotiaita on hoidettu neuvon mukaan.Tämä ei ole tarina vaan ihan totta!Ehkä voisimme ottaa oppia.