kunnallinen rintojen pienennys

Julkisella puolella ja yksityisellä sektorilla leikkaavat samat lääkärit eri saleissa. Ainakin Helsingissä suurin osa kirurgeista häärii husissa ja muualla esim. mehiläisessä jne.

Ole onnellinen kun olet "päässyt" ilmaisen leikkauksen pariin. Onnea sinulle!

Itse kävin eilen Tyksissä lääkärin vastaanotolla. Sain lähetteen työterveyslääkäriltäni viime marraskuussa. Sanoivat heti, että kyllä leikkaavat, kaikki kriteerit täyttyvät! Olen niin helpottunut, että viimein uskalsin avata suuni asiassa. Sanoivat myös, että 3 kk on jono nykyään. Sekin oli helpotus.

Lääkäri kertoi tietenkin kaikki riskit, mutta yleensä nämä leikkaukset sujuvat hyvin. Minuakin askarruttaa moni asia, esim. se, että paljonko ottavat rinnoistani pois. Kokoni on nyt 75E, saanko itse siitä päättää vai? Kertokaa kokemuksianne.

rohkaistunut kirjoitti:

Itse kävin eilen Tyksissä lääkärin vastaanotolla. Sain lähetteen työterveyslääkäriltäni viime marraskuussa. Sanoivat heti, että kyllä leikkaavat, kaikki kriteerit täyttyvät! Olen niin helpottunut, että viimein uskalsin avata suuni asiassa. Sanoivat myös, että 3 kk on jono nykyään. Sekin oli helpotus.

Lääkäri kertoi tietenkin kaikki riskit, mutta yleensä nämä leikkaukset sujuvat hyvin. Minuakin askarruttaa moni asia, esim. se, että paljonko ottavat rinnoistani pois. Kokoni on nyt 75E, saanko itse siitä päättää vai? Kertokaa kokemuksianne.

Mut leikattiin tyksissä viime syksynä. Koko oli ennen 80e ja nyt 80c. Kaikki meni todella hyvin ja olen ollut niin tyytyväinen. Lääkäri kyseli vielä leikkauspäivänä että oliko minulla väliä minkä kokoiset rinnoistani tulee ja sanoin että vapaasti vaan mikä mulle sopii hänen mielestään. Tämä oli nuori naislääkäri. Hän sanoi minulle leikkauksen jälkeen että tämä koko on minulle sopusuhtainen koska olen niin pieni kokoinen muutenkin!! Siis huippu, olen pitänyt itseäni aina suurena rintojeni takia, eli aivan vääristynyt minäkuva aikaisemmin kun olen piilotellut suuria rintojani. Odotin tosi pitkään eli täytän 50 ensi kesänä ja kadun ainoastaan etten ole vaatinut tätä leikkausta paljon aikaisemmin. Ja edelliselle kysyjälle tiedoksi, kyllä tunto jäi ja oli alkuun liiankin herkkä. Nyt vasta rintani alkavat olla lopullisessa muodossaan ja vielä kaikki kiitos tyksille, kyllä hyvin hoitivat hommansa!

ikkunaprinsessa kirjoitti:

Mut leikattiin tyksissä viime syksynä. Koko oli ennen 80e ja nyt 80c. Kaikki meni todella hyvin ja olen ollut niin tyytyväinen. Lääkäri kyseli vielä leikkauspäivänä että oliko minulla väliä minkä kokoiset rinnoistani tulee ja sanoin että vapaasti vaan mikä mulle sopii hänen mielestään. Tämä oli nuori naislääkäri. Hän sanoi minulle leikkauksen jälkeen että tämä koko on minulle sopusuhtainen koska olen niin pieni kokoinen muutenkin!! Siis huippu, olen pitänyt itseäni aina suurena rintojeni takia, eli aivan vääristynyt minäkuva aikaisemmin kun olen piilotellut suuria rintojani. Odotin tosi pitkään eli täytän 50 ensi kesänä ja kadun ainoastaan etten ole vaatinut tätä leikkausta paljon aikaisemmin. Ja edelliselle kysyjälle tiedoksi, kyllä tunto jäi ja oli alkuun liiankin herkkä. Nyt vasta rintani alkavat olla lopullisessa muodossaan ja vielä kaikki kiitos tyksille, kyllä hyvin hoitivat hommansa!

kiva kuulla hyviä kokemuksia. Minullakin oli nuori naislääkäri, siis vastaanotolla maanantaina. Vaikutti tosi pätevältä ja asialliselta.

Minulla myös samanlaisia kokemuksia häpeästä isojen rintojen takia. Toivonkin nyt, että saan itsetuntoni ja minäkuvani paremmaksi ja voin olla ns. normaali. Tähän asti olen aina saanut hävetä miesten tuijottelua ja välillä tuntuu, että olenkin vaan yksi iso tissi :) eli kyllä odotan paljon suurempaa vaikutusta tästä leikkauksesta kuin vain fyysistä muutosta.

Ajattelin myös kokoa 75C. Jos vaikka löytäisin itselleni ne bikinit, joista olen aina vain salaa haaveillut. Olisin kyllä voinut aikaisemminkin leikkaukseen mennä, mutta jostain syystä en ole kehdannut asiasta edes puhua.. ehkä nyt itsetunto on kuitenkin jo vähän kasvanut, täytänhän sunnuntaina vasta 39 :)

rohkaistunut kirjoitti:

kiva kuulla hyviä kokemuksia. Minullakin oli nuori naislääkäri, siis vastaanotolla maanantaina. Vaikutti tosi pätevältä ja asialliselta.

Minulla myös samanlaisia kokemuksia häpeästä isojen rintojen takia. Toivonkin nyt, että saan itsetuntoni ja minäkuvani paremmaksi ja voin olla ns. normaali. Tähän asti olen aina saanut hävetä miesten tuijottelua ja välillä tuntuu, että olenkin vaan yksi iso tissi :) eli kyllä odotan paljon suurempaa vaikutusta tästä leikkauksesta kuin vain fyysistä muutosta.

Ajattelin myös kokoa 75C. Jos vaikka löytäisin itselleni ne bikinit, joista olen aina vain salaa haaveillut. Olisin kyllä voinut aikaisemminkin leikkaukseen mennä, mutta jostain syystä en ole kehdannut asiasta edes puhua.. ehkä nyt itsetunto on kuitenkin jo vähän kasvanut, täytänhän sunnuntaina vasta 39 :)

kertoa että jos rinnat pienennetään ja sit vaikka laihtuiskin 10kg sen jälkeen ni miten se vaikuttaa siihen??
mietin leikkausta myös. :) en vaan kehtaa varata aikaa lääkärille sitä varten:/

ja osaako kukaan sanoa paljo hintaeroa yksityisen ja kunnallisen välillä??

rohkaistunut kirjoitti:

kiva kuulla hyviä kokemuksia. Minullakin oli nuori naislääkäri, siis vastaanotolla maanantaina. Vaikutti tosi pätevältä ja asialliselta.

Minulla myös samanlaisia kokemuksia häpeästä isojen rintojen takia. Toivonkin nyt, että saan itsetuntoni ja minäkuvani paremmaksi ja voin olla ns. normaali. Tähän asti olen aina saanut hävetä miesten tuijottelua ja välillä tuntuu, että olenkin vaan yksi iso tissi :) eli kyllä odotan paljon suurempaa vaikutusta tästä leikkauksesta kuin vain fyysistä muutosta.

Ajattelin myös kokoa 75C. Jos vaikka löytäisin itselleni ne bikinit, joista olen aina vain salaa haaveillut. Olisin kyllä voinut aikaisemminkin leikkaukseen mennä, mutta jostain syystä en ole kehdannut asiasta edes puhua.. ehkä nyt itsetunto on kuitenkin jo vähän kasvanut, täytänhän sunnuntaina vasta 39 :)

Joo pelkkää hyvää tästä on seurannut ja tosiaan henkisellä puolella tosi iso juttu. Mäkin olisin mennyt varmaan aikaisemmin, mutta kun kerran sitä kyselin niin sain niin törpön vastauksen, että asia silloin jäi siihen. Nyt kun uudelleen otin asian puheeksi niin sainkin heti aivan toisenlaisen kohtelun ja asiassa ei tuntunut olevan mitään kummallista. Täällä kun lukee näitä tekstejä niin kyllä hämmästyttää ne tyypit jotka taas haluavat rintojaan suurentaa kohtuutomiksi kokoonsa nähden. Isoista rinnoista ei ole minulle ollut koskaan mitään iloa ja nuorena tyttönä tunsin vain suurta häpeää kun kaikenmaailman äijät huutelivat minulle, en ainakaan minä osannut nähdä sitä minään itsetuntoa kohottavana asiana vaan hyvinkin kiusallisena juttuna. Totta on myös etten ihan rinnattomaksikaan haluaisi eli nämä c-kupit ovat juuri sitä mitä olen halunnutkin. Rintaliiviostoksilla on ihana käydä ja nyt pidän paljon avonaisempia paitoja kuin ennen eli aika nurinkurista vai mitä ;) Ja odotan kanssa innolla, minkälaiset bikinit ostankaan ensi kesäksi! Toivottavasti pääset leikkaukseen pian, että pääset toipumaan ennen kesää, koska se kyllä vaatii vähän aikaa. Minä olen vasta nyt alkanut käyttää kaarituellisia rintaliivejä ja vieä vain silloin tällöin että rinnat saavat varmasti rauhassa muotoutua. Töissä käytän vielä vallan Triumpin classic mallia, joka istuu tosi hyvin ja on kaareton malli. Tsemppiä sulle!

osaisko joku kirjoitti:

kertoa että jos rinnat pienennetään ja sit vaikka laihtuiskin 10kg sen jälkeen ni miten se vaikuttaa siihen??
mietin leikkausta myös. :) en vaan kehtaa varata aikaa lääkärille sitä varten:/

ja osaako kukaan sanoa paljo hintaeroa yksityisen ja kunnallisen välillä??

Hintaero on huima, en tiedä mitä maksaa yksityisellä, mutta minulle maksoi kunnallisella n. 60 euroa. Mammografia maksu tulee siihen päälle (n. 70 e), mutta minulla senkin maksoi työnantaja. Kävin ihan työpaikkalääkärillä, joten sekään ei siis maksanut mitään.
Kriteerithän pitää täyttyä päästäkseen kuntapuolelle, mutta sen sinulle selvittää lääkäri.
Jos haluat laihduttaa niin oikea tapa olisi ennen leikkausta, koska muuten pienennetyt rintasi voivat pienentyä entisestään ja silloin lopputulos ei ehkä miellytäkään sinua. Minun piti myös laihduttaa ennen leikkausta, mutta kun en saanut aikaiseksi niin enpä ole viitsinyt sen jälkeenkään, kun rintojen pienennys teki kuitenkin olemukseni niin paljon paremmaksi. Minulta poistettiin 1350 g yhteensä.

ikkunaprinsessa kirjoitti:

Joo pelkkää hyvää tästä on seurannut ja tosiaan henkisellä puolella tosi iso juttu. Mäkin olisin mennyt varmaan aikaisemmin, mutta kun kerran sitä kyselin niin sain niin törpön vastauksen, että asia silloin jäi siihen. Nyt kun uudelleen otin asian puheeksi niin sainkin heti aivan toisenlaisen kohtelun ja asiassa ei tuntunut olevan mitään kummallista. Täällä kun lukee näitä tekstejä niin kyllä hämmästyttää ne tyypit jotka taas haluavat rintojaan suurentaa kohtuutomiksi kokoonsa nähden. Isoista rinnoista ei ole minulle ollut koskaan mitään iloa ja nuorena tyttönä tunsin vain suurta häpeää kun kaikenmaailman äijät huutelivat minulle, en ainakaan minä osannut nähdä sitä minään itsetuntoa kohottavana asiana vaan hyvinkin kiusallisena juttuna. Totta on myös etten ihan rinnattomaksikaan haluaisi eli nämä c-kupit ovat juuri sitä mitä olen halunnutkin. Rintaliiviostoksilla on ihana käydä ja nyt pidän paljon avonaisempia paitoja kuin ennen eli aika nurinkurista vai mitä ;) Ja odotan kanssa innolla, minkälaiset bikinit ostankaan ensi kesäksi! Toivottavasti pääset leikkaukseen pian, että pääset toipumaan ennen kesää, koska se kyllä vaatii vähän aikaa. Minä olen vasta nyt alkanut käyttää kaarituellisia rintaliivejä ja vieä vain silloin tällöin että rinnat saavat varmasti rauhassa muotoutua. Töissä käytän vielä vallan Triumpin classic mallia, joka istuu tosi hyvin ja on kaareton malli. Tsemppiä sulle!

Eli minulla olisi leikkaus edessä maaliskuun alussa, parin viikon päästä siis :) Jännittää tavattomasti koko leikkaus, nukutus yms. Miten kauvan teillä meni sairaalassa?Otitteko mukaan tavaroitanne enemmänkin,vaikka pääsitte kotiin jo seuraavana päivänä? En ole keskustellut yhtään kenenkään kanssa että miten pitäisi valmistautua leikkaukseen menoon, muuten kuin olla syömättä ja juomatta. Olisi todella mukavaa kuulla ihan sairaala päivän kulustakin :)

Olen myös miettinyt josko tänä kesänä uskaltautuisi uimaankin rannalle, uskaltaakohan miettiä että olisi jo sellaisessa kunnossa nyt kesällä? Itse onneksi osasin vaatia jo nyt leikkaukseen pääsyä.

ikkunaprinsessa kirjoitti:

Joo pelkkää hyvää tästä on seurannut ja tosiaan henkisellä puolella tosi iso juttu. Mäkin olisin mennyt varmaan aikaisemmin, mutta kun kerran sitä kyselin niin sain niin törpön vastauksen, että asia silloin jäi siihen. Nyt kun uudelleen otin asian puheeksi niin sainkin heti aivan toisenlaisen kohtelun ja asiassa ei tuntunut olevan mitään kummallista. Täällä kun lukee näitä tekstejä niin kyllä hämmästyttää ne tyypit jotka taas haluavat rintojaan suurentaa kohtuutomiksi kokoonsa nähden. Isoista rinnoista ei ole minulle ollut koskaan mitään iloa ja nuorena tyttönä tunsin vain suurta häpeää kun kaikenmaailman äijät huutelivat minulle, en ainakaan minä osannut nähdä sitä minään itsetuntoa kohottavana asiana vaan hyvinkin kiusallisena juttuna. Totta on myös etten ihan rinnattomaksikaan haluaisi eli nämä c-kupit ovat juuri sitä mitä olen halunnutkin. Rintaliiviostoksilla on ihana käydä ja nyt pidän paljon avonaisempia paitoja kuin ennen eli aika nurinkurista vai mitä ;) Ja odotan kanssa innolla, minkälaiset bikinit ostankaan ensi kesäksi! Toivottavasti pääset leikkaukseen pian, että pääset toipumaan ennen kesää, koska se kyllä vaatii vähän aikaa. Minä olen vasta nyt alkanut käyttää kaarituellisia rintaliivejä ja vieä vain silloin tällöin että rinnat saavat varmasti rauhassa muotoutua. Töissä käytän vielä vallan Triumpin classic mallia, joka istuu tosi hyvin ja on kaareton malli. Tsemppiä sulle!

Itsekkin mietin vuosia ja vuosia leikkaukseen menoa (eilen täytin 42).Syinä nimenomaan nuo fyysiset ongelmat: rajoittaa paljon urheilua, niska-hartia säryt ja pahinta ehkä monesti viikossa olleet rajut päänsäryt.
Henkisestikin rintani olleet rasite myös minulla jo nuoresta.Tästä tietysti seurasi mm."köyry selkä", kun oikein yritti niitä piilotella.
Jospa nyt miehet löytäisivät myös silmäni, joita katsoa puhuessa :).

Nyt leikkauksen jälkeen odotan innolla, kun saan luvan lähteä rehkimään vaikka salille tai hyppyllisiin jumppiin, yes!Ja PARASTA, kuuden viikon aikana päätä on särkenyt vain kerran ja sekin oli migreeni!

Entinen kuppi kokoni oli 75 H ja nyt siis 75 C.Kilo lähti yhteensä ja annoin lääkärille vapaat kädet valita koon suhteuttaen muuhun kroppaani.Hän lupasikin tehdä niistä optimaalisesti oikean kokoiset.
Tosin viimeisessä keskustelussamme, kun olin jo saanut esilääkityksen, kerroin mieheni toineen:kouraan sopivat: Ja hyvin osasi koon arvioida :)

Olisinpa ymmärtänyt mennä aiemmin!

ikkunaprinsessa kirjoitti:

Joo pelkkää hyvää tästä on seurannut ja tosiaan henkisellä puolella tosi iso juttu. Mäkin olisin mennyt varmaan aikaisemmin, mutta kun kerran sitä kyselin niin sain niin törpön vastauksen, että asia silloin jäi siihen. Nyt kun uudelleen otin asian puheeksi niin sainkin heti aivan toisenlaisen kohtelun ja asiassa ei tuntunut olevan mitään kummallista. Täällä kun lukee näitä tekstejä niin kyllä hämmästyttää ne tyypit jotka taas haluavat rintojaan suurentaa kohtuutomiksi kokoonsa nähden. Isoista rinnoista ei ole minulle ollut koskaan mitään iloa ja nuorena tyttönä tunsin vain suurta häpeää kun kaikenmaailman äijät huutelivat minulle, en ainakaan minä osannut nähdä sitä minään itsetuntoa kohottavana asiana vaan hyvinkin kiusallisena juttuna. Totta on myös etten ihan rinnattomaksikaan haluaisi eli nämä c-kupit ovat juuri sitä mitä olen halunnutkin. Rintaliiviostoksilla on ihana käydä ja nyt pidän paljon avonaisempia paitoja kuin ennen eli aika nurinkurista vai mitä ;) Ja odotan kanssa innolla, minkälaiset bikinit ostankaan ensi kesäksi! Toivottavasti pääset leikkaukseen pian, että pääset toipumaan ennen kesää, koska se kyllä vaatii vähän aikaa. Minä olen vasta nyt alkanut käyttää kaarituellisia rintaliivejä ja vieä vain silloin tällöin että rinnat saavat varmasti rauhassa muotoutua. Töissä käytän vielä vallan Triumpin classic mallia, joka istuu tosi hyvin ja on kaareton malli. Tsemppiä sulle!

kiitos tsempistä! se on nyt todella tarpeen, kun tuntuu tosiaan, ettei kukaan muu ymmärrä tätä ongelmaa kuin saman kokenut. Mieheni ei ymmärrä alkuunkaan, miksi haluan leikata kauniit, isot rinnat, tosi empaattista :) ihan kuin kannattelisin niitä vain hänen takiaan :)

Toivon, että pääsen leikkaukseen viim. toukokuussa, jotta elokuun etelänmatkalleni voisin ne bikinit ostaa. Niin kysymys: Kauanko sinulla on toipuminen kestänyt?

Ja tosiaan, nyt muistankin, että minäkin otin asian esille joskus vuosia sitten ja sain lääkäriltä samanlaisen tympeän vastauksen, että 'ei se ole mikään pikkujuttu ja ota särkylääkettä'- tyyliin. Kyllä siinä hetkeksi lannistuu. Mutta nyt olen niin huippuiloinen asiasta! Kiitos vielä rintaliivivinkeistä :)

nuori21. kirjoitti:

Eli minulla olisi leikkaus edessä maaliskuun alussa, parin viikon päästä siis :) Jännittää tavattomasti koko leikkaus, nukutus yms. Miten kauvan teillä meni sairaalassa?Otitteko mukaan tavaroitanne enemmänkin,vaikka pääsitte kotiin jo seuraavana päivänä? En ole keskustellut yhtään kenenkään kanssa että miten pitäisi valmistautua leikkaukseen menoon, muuten kuin olla syömättä ja juomatta. Olisi todella mukavaa kuulla ihan sairaala päivän kulustakin :)

Olen myös miettinyt josko tänä kesänä uskaltautuisi uimaankin rannalle, uskaltaakohan miettiä että olisi jo sellaisessa kunnossa nyt kesällä? Itse onneksi osasin vaatia jo nyt leikkaukseen pääsyä.

Otin sairaalaan mukaan vain kirjan ja pesuvehkeet, muuta ei tarvittu. Leikkauspäivä oli sellaista odottelua eli lukemista oli hyvä olla mukana. Lääkäri piirteli ihoon kuvat miten leikataan ja johonkin aikaan annettiin ns. napapiikki, joka estää mahd. veritulppien syntyä. Kirveli jonkin verran, mutta ei muuta. Iltapäivällä sitten alkoi tositoimet eli leikkuriin ja siinä ei ollut mitään ihmeellistä, nukutus päälle ja hommiin. Mutta se herääminen, silloin ajattelin että mitä tuli tehtyä, koko kroppaa särki ja hengittäminenkin oli työlästä. Sain happea koko yön ja kipulääkitystä roimasti. Aamulla lääkäri sanoi että voin jäädä vielä toiseksi päiväksi, koska olin yöllä niin huonossa kunnossa ja olin edelleen. Ajattelin etten todellakaan pystyisikään kotiin lähtemään. Kipulääkettä tuli kyllä kiitettävästi koko ajan ja jotenkin siinä sitten könkkäiltiin vessaan ym. Kaikkein kummallisinta oli, että puolen päivän aikaan olinkin yllättäin valmis lähtemään kotiin! Eli vaikka olin omasta mielestäni kuoleman kielissä niin toipuminen oli aivan huippua! Lähdinkin sitten iltapäivällä kotia kohti reseptit kainalossa! Matkalla kävin vielä apteekissa ja yllätys-yllätys saman tien kävin ostamassa urheilurintaliivit. Sitten kotona heitin tabletin naamaan aina kun vähänkin siltä tuntui eli kipua en juurikaan enää joutunut kärsimään kun sen ensimmäisen yön selvisin ;) Kunto meni kyllä aika alas nopeasti, koska mitään ei voinut eikä jaksanutkaan tehdä. Olin viisi viikkoa sairauslomalla ja sen jälkeen onkin päivä päivältä tuntunut hienommalta. Kärsivällinen pitää myös olla, rinnat eivät heti näytä kovinkaan hyvältä, mutta ajan kanssa vaan kun jaksaa niin hyvä tulee. Eli onnea sinullekin reissuun. Mutta aivan varmasti pääset uimaan kesällä, varsinkin kun olet nuori niin toipuminen käy paljon nopeammin.

rohkaistunut kirjoitti:

kiitos tsempistä! se on nyt todella tarpeen, kun tuntuu tosiaan, ettei kukaan muu ymmärrä tätä ongelmaa kuin saman kokenut. Mieheni ei ymmärrä alkuunkaan, miksi haluan leikata kauniit, isot rinnat, tosi empaattista :) ihan kuin kannattelisin niitä vain hänen takiaan :)

Toivon, että pääsen leikkaukseen viim. toukokuussa, jotta elokuun etelänmatkalleni voisin ne bikinit ostaa. Niin kysymys: Kauanko sinulla on toipuminen kestänyt?

Ja tosiaan, nyt muistankin, että minäkin otin asian esille joskus vuosia sitten ja sain lääkäriltä samanlaisen tympeän vastauksen, että 'ei se ole mikään pikkujuttu ja ota särkylääkettä'- tyyliin. Kyllä siinä hetkeksi lannistuu. Mutta nyt olen niin huippuiloinen asiasta! Kiitos vielä rintaliivivinkeistä :)

Niin ei se varsinainen toipuminen minulla kestänyt kuin jotain kuukauden päivät, sen jälkeen olin jo valmis tekemään mitä tahansa. Minulla on hevosia ja kävinkin kuukauden kuluttua leikkauksesta ensimmäistä kertaa ratsastamassa. Pelkäsin kumminkin kovasti, että jos putoan, niin ehkä kuolen ;) melkein ainakin. Mutta siis sitä rataa mentiin. Rinnat kyllä muotoivat vielä pitkään ja luulenkin että noin puoli vuotta niin rinnat ovat laskeutuneet oikeille paikoilleen. Ne siis leikataan niin ylikorostetusti ja sitten jätetään maan vetovoimalle loput ;).
Joo vielä tosta miehestä, kyllä minunkin mieheni ihmetteli, mutta ymmärsi kuitenkin ja jälkeenpäin onkin kehunut että ihan kivat niistä jäi, eikä ole yhtään liian pienet ;) Pelkäsi varmaan että ne kokonaan leikataan pois...

rohkaistunut kirjoitti:

kiitos tsempistä! se on nyt todella tarpeen, kun tuntuu tosiaan, ettei kukaan muu ymmärrä tätä ongelmaa kuin saman kokenut. Mieheni ei ymmärrä alkuunkaan, miksi haluan leikata kauniit, isot rinnat, tosi empaattista :) ihan kuin kannattelisin niitä vain hänen takiaan :)

Toivon, että pääsen leikkaukseen viim. toukokuussa, jotta elokuun etelänmatkalleni voisin ne bikinit ostaa. Niin kysymys: Kauanko sinulla on toipuminen kestänyt?

Ja tosiaan, nyt muistankin, että minäkin otin asian esille joskus vuosia sitten ja sain lääkäriltä samanlaisen tympeän vastauksen, että 'ei se ole mikään pikkujuttu ja ota särkylääkettä'- tyyliin. Kyllä siinä hetkeksi lannistuu. Mutta nyt olen niin huippuiloinen asiasta! Kiitos vielä rintaliivivinkeistä :)

Itselläni tosiaan leikkauksesta nyt 6 viikkoa ja tunnen olevani aivan ennallani ja valmis vaikkapa matkalle.
Kävinpä tuossa perjantaina jo tansseissakin ja hyvin kestivät sen pomppimisen ja hyppimisen :). Tukevat liivit toki olivat paikallaan.

Minulla mies ja tyttäret,ystävät ja sukulaiset ymmärsivät asian oikein hyvin, mutta työpaikalla huomasin kahden mies golleegan hieman katsovan kieroon, kun heille selvisi miksi olin ollut sairaslomalla.
Ihan kuin asia heille mitenkään kuuluisi!Omat ovat tissini ja omat olivat niistä johtuneet ongelmatkin.

Onnellinen C-kuppi kirjoitti:

Itselläni tosiaan leikkauksesta nyt 6 viikkoa ja tunnen olevani aivan ennallani ja valmis vaikkapa matkalle.
Kävinpä tuossa perjantaina jo tansseissakin ja hyvin kestivät sen pomppimisen ja hyppimisen :). Tukevat liivit toki olivat paikallaan.

Minulla mies ja tyttäret,ystävät ja sukulaiset ymmärsivät asian oikein hyvin, mutta työpaikalla huomasin kahden mies golleegan hieman katsovan kieroon, kun heille selvisi miksi olin ollut sairaslomalla.
Ihan kuin asia heille mitenkään kuuluisi!Omat ovat tissini ja omat olivat niistä johtuneet ongelmatkin.

Hei! Kiva kuulla onnistuneista leikauksista! Onko jonossa olemisen ajasta sanottu mitään tämän vuoden puolella jonoon menneille?

Askarruttaa, että saako Hesassa julkisella puolella toivoa yhtään tulevaa kokoa.

Jonossa.. kirjoitti:

Hei! Kiva kuulla onnistuneista leikauksista! Onko jonossa olemisen ajasta sanottu mitään tämän vuoden puolella jonoon menneille?

Askarruttaa, että saako Hesassa julkisella puolella toivoa yhtään tulevaa kokoa.

Itse kävin kirurgin juttusilla lokakuun alussa, ja tosiaan nyt maaliskuun tokalla viikolla on leikkaus. itse tosin soitin ja aloin tiedustelemaan jonossa oloani, jolloin mukava hoitaja pisti vauhtia asioihin. Hoitotakuunikin kun olisi loppunut jo huhtikuussa.

Jonossa.. kirjoitti:

Hei! Kiva kuulla onnistuneista leikauksista! Onko jonossa olemisen ajasta sanottu mitään tämän vuoden puolella jonoon menneille?

Askarruttaa, että saako Hesassa julkisella puolella toivoa yhtään tulevaa kokoa.

Minut leikattiin tammikuun lopussa Töölössä. Jonossa olin 1½ kk:tta, tosin otin peruutuspaikan kun sitä tarjottiin. En ihan kesäksi olisi leikkausta halunnutkaan.

Kirurgilla oli aika hyvä mielipide kokoa päättäessään. Sanoi, että sen ja sen verran vähintään on poistettava, että on vaikutusta terveyteen. Eikä uhannut silti ihan pieniksi leikata, kun en ole mikään keiju itsekkään. Itse sanoin, että tarkeintä on että niska- ja selkäkivuista päästään....

Muotoutuminen on edelleen pahasti kesken, mutta kyllä ne on mielestäni kauniit, vaikka eivät kirurgin mielestä kuulemma ihan täydelliset:))))

Kuten muitakin, ainoastaan kaduttaa etten tehnyt tätä nuorempana. Mutta leikkaavat myös kuulemma 70-vuotiaitakin, joilla ei selkä enää kestä....

näin nopeasti pääsit leikkaukseen? Itse sain lähetteen lokakuussa, marraskuussa pääsin "arviointiin" Kysiin ja arvioitu leikkauspäivä on huhtikuussa, hoitotakuu umpeutuu toukokuussa.. Ja vähän antoivat ymmärtää, ettei ehkä silloinkaan!!!

Rasvoille ei ole heti tarvetta. Kannattaa varata rulla ihonväristä Micropore haavateippiä (ei kapeinta vaan sitä vähän yli kaksisenttistä), paketti tai pari steriilejä haavataitoksia ja varalta jokunen kappale Mepore tai Mepore Pro (suihkunkestävä) haavasidosta.

Panadolia tarvittaessa kipulääkkeeksi. Saat varmaankin reseptin käsikauppalääkettä vahvemmasta versiosta, mutta kotona on hyvä olla valmiina pari käsikauppapakettia.

Apteekin desinfioivia puhdistuslappuja et tarvitse, ihan tavallinen suihku on paras. Suihkuun saa mennä varsin pian, saat ohjeet sairaalasta.

Sairaalasat saanet ns. tukiliivit, mutta ainakin ne mitkä itse sain, olivat kaikkea muuta kuin tukevat. Seuraavaa päivänä kotiin päästyäni kävinkin liivikaupassa ostamassa Shock Absorber
D Max Sport liivit, kalliit, mutta tosi hyvät, ei kiristävää kuminauharesoria rintojen alla haavaa hiertämässä.

Tukevammat liivit todella kannattaa hankkia mahdolisimman pian ja niitä pidetään myös yöllä.

Ja tietysti pieniä herkkuja, millä hemmotella itseään! :) Laihikselle ei missään nimessä pidä ryhtyä ison leikkauksen jälkeen, toipilas tarvitsee paljon energiaa monipuolsesta ravinnosta.

Ja eikun oikein paljon onnea ja iloa leikkaukseen!

näitä.. kirjoitti:

Rasvoille ei ole heti tarvetta. Kannattaa varata rulla ihonväristä Micropore haavateippiä (ei kapeinta vaan sitä vähän yli kaksisenttistä), paketti tai pari steriilejä haavataitoksia ja varalta jokunen kappale Mepore tai Mepore Pro (suihkunkestävä) haavasidosta.

Panadolia tarvittaessa kipulääkkeeksi. Saat varmaankin reseptin käsikauppalääkettä vahvemmasta versiosta, mutta kotona on hyvä olla valmiina pari käsikauppapakettia.

Apteekin desinfioivia puhdistuslappuja et tarvitse, ihan tavallinen suihku on paras. Suihkuun saa mennä varsin pian, saat ohjeet sairaalasta.

Sairaalasat saanet ns. tukiliivit, mutta ainakin ne mitkä itse sain, olivat kaikkea muuta kuin tukevat. Seuraavaa päivänä kotiin päästyäni kävinkin liivikaupassa ostamassa Shock Absorber
D Max Sport liivit, kalliit, mutta tosi hyvät, ei kiristävää kuminauharesoria rintojen alla haavaa hiertämässä.

Tukevammat liivit todella kannattaa hankkia mahdolisimman pian ja niitä pidetään myös yöllä.

Ja tietysti pieniä herkkuja, millä hemmotella itseään! :) Laihikselle ei missään nimessä pidä ryhtyä ison leikkauksen jälkeen, toipilas tarvitsee paljon energiaa monipuolsesta ravinnosta.

Ja eikun oikein paljon onnea ja iloa leikkaukseen!

Kiitos tosi hyvistä neuvoista :) Helpottaa kummasti kun vähä varautuu, kun ei tosiaan osaa yhtää ajatella minkälaista tulee olemaan. Miten vielä, olitteko vain yhden yön sairaalassa? Oliko teillä siellä kummempaa mukana?

Itse olen 170/61kg, eli en kai mitenkään liian painava leikkauskeen. Ei ainakaan kirurgi mitään sanonu. Puhuivat kookseni aikaisemmin jotain C/D:n rintoja. Kun vain saisi noi C:t :D

Moi. Olen kohta siis menossa leikkaukseen ja jännittää iha vitsisti. Itse olen 160 cm ja painan 58 kg. Laihdutin viime vuonna n. 8 kiloa, mutta kuppikokoni ei muuttunut miksikään! Eli ei se aina läskiäkään ole, mutta kannattaa varmaan silti ensin yrittää laihduttamalla saada painoa pois myös rinnoista.

Rinta kurotaan niistä kamoista mitä siellä roikkuvassa pussissa on:)))
Tikkilankaa kuluu kuulemma paljon, joten kyllä sieltä tissit aikaiseksi saadaan.

Teippiä sain rullan Töölöstä mukaani, samoin yhdet liivit.Myös yhden sideharsovaipan sain ja sillä oli käuttöä kun uutta rintavarustustani asettelin välillä uusiin asentoihin.


Mitään muuta en sairaalassa tarvinnut kun lukemista, ksoka oli aikamoista odottelua, sekä helposti puettavat vaatteet ja kengät. Kumartuminen ja venyttely ei oikein luonnistu leikkauksen jälkeen.
Kotona kannattaa haalia kaikki mahdolliset tyynyt, jotta saa itsensä tuettua sänkyyn. Itse koin parhaaksi asennoksi pään alle kunnon kiila, jotta selkä on hieman koholla, molemmille sivuille tyynyt etten päässyt kääntymään vahingossa unissani kyljelle/vatsalle sekä vielä yksi tyyny reisien alle, vaihteluksi, ettei selkä väsy samaan asentoon. Tuommoisessa pesässä makaaminen tuntui alkuun hankalalta kun on tottunut mahallaan makaamaan, mutta nukun siinä edelleenkin vaikka leikkauksesta on jo kuusi viikkoa.

Valmiiksi olin ostanut kotiin edestä avattavia yhtä normaalia suuremmalla ympärysmitalla olevia liivejä D-kupilla, jotta toppaukset mahtuu, mallia: http://www.huuto.net/fi/showitem.php3?itemid=99518121


Desinfiointiaineiden käyttö kiellettiin, suihkuttelu kuulemma riittää.
Imetyssuojia ostin lootan, kun joku suositteli ja käytin välillä kun alkoi painaa jostakin kohtaa, vuotoa minulla ei haavoista ollut.

Kotona kannattaa nostella kaikki tarvittava alas yläkaapeista, koska kurottelu ei alkuun tunnu kovin mukavalta eikä ollut suotavaakaan.

Särkylääkkeitä sain 100 kpl:een reseptin, se piisasi loistavasti:)

Mutta todellakin kannattaa varautua ties mihin komplikaatioihin vaikka yleensä ei mitään tulekkaan.

Pari blogia aiheesta:

http://harlekiini.vuodatus.net/blog/category/Rintojenpienennysleikkaus

http://rintojenpienennys.blogspot.com/2008/11/h-hetki-lhenee.html

http://kasvuihmiseksi.blogspot.com/2007/05/eka-viikko-rintojen-pienennyksen-jlkeen.html

http://uudettuutit.blogspot.com/

Kamalasti onnea koitokseen!!! olen hengessä mukana ja toivottavasti minäkin saan pian kokea tuon saman jännityksen!!! :)

leikkaukseen! Uskon, että jännitystä on ilmassa. Itse kanssa odottelen peruutuspaikkaa, mutta arvioitu leikkausaika on tosiaan huhtikuussa, ja hoitotakuu umpeutuu toukokuussa. Laitahan viestiä millainen leikkaus oli, ja lopputulos yms. Aurinkoista kevättä!

minimizer kirjoitti:

leikkaukseen! Uskon, että jännitystä on ilmassa. Itse kanssa odottelen peruutuspaikkaa, mutta arvioitu leikkausaika on tosiaan huhtikuussa, ja hoitotakuu umpeutuu toukokuussa. Laitahan viestiä millainen leikkaus oli, ja lopputulos yms. Aurinkoista kevättä!

Kannattaa ostaa parit lentosukat, koska veritulppariski on leikkauksen jälkeen.
Leikkausaamuna laitoin lentosukat jo kotona jalkaan ja leikkauksen jälkeen pidin niitä muutaman päivän. Sairaalassakin antavat varmaan sellaiset jalkaan mutta on kivempi kun on omat.

Ihan sänkypotilaaksi ei kannata siis jäädä vaan täytyy käyskennellä kotona eli pientä liikettä.

Eli koon pitäisi nyt olla C-kuppi. Tänään käydään ostamassa vaihto liivit, niin tiedän varmasti. Oikeasta tissistä lähti 660g ja vasemmasta reilu 500g pois :)

nuori21. kirjoitti:

Eli koon pitäisi nyt olla C-kuppi. Tänään käydään ostamassa vaihto liivit, niin tiedän varmasti. Oikeasta tissistä lähti 660g ja vasemmasta reilu 500g pois :)

Älä turhaa revi niitä haavateippejä. Suihkuta ja kuivaa painellen varovasti pyyhkeellä. Tämän jälkeen föönarilla haaleassa ilmavirrassa teipit kuiviksi. Osta haavalappuja apteekista jos hieman tihkuttaa verta tai kudosnestettä. Hyviä ovat esim. sellaiset kuitutaitokset, joissa on hyvä imukyky, suojaa haavaa sekä toimii pehmusteena.

Mulla on ainakin edelleen turvoksissa ja mustelmaiset rinnat. Mitään ei kuitenkaan tihku. Olisi pitäny ostaa numeroa isommat liivit tuon turvotuksen takia.

viikko leikkauksesta kirjoitti:

Älä turhaa revi niitä haavateippejä. Suihkuta ja kuivaa painellen varovasti pyyhkeellä. Tämän jälkeen föönarilla haaleassa ilmavirrassa teipit kuiviksi. Osta haavalappuja apteekista jos hieman tihkuttaa verta tai kudosnestettä. Hyviä ovat esim. sellaiset kuitutaitokset, joissa on hyvä imukyky, suojaa haavaa sekä toimii pehmusteena.

Mulla on ainakin edelleen turvoksissa ja mustelmaiset rinnat. Mitään ei kuitenkaan tihku. Olisi pitäny ostaa numeroa isommat liivit tuon turvotuksen takia.

Hoitaja mulle antoi muutaman teipin matkaan,että jos vuotaa voin vaihtaa. Siksi olen siis miettinyt yhden teipin vaihtoa, kun tuntuu että juuri siihen on vuotanut jonkin verran. Mutta mihin nuo haavalaput sitten laitetaan jos en kerran teippiä alta poista? en nyt oikein ymmärtänyt :)

Itse olen tänään menossa ostamaan isommat liivit, kun hoitajan antamat painavat juuri tikkien päällä.

nuori21. kirjoitti:

Hoitaja mulle antoi muutaman teipin matkaan,että jos vuotaa voin vaihtaa. Siksi olen siis miettinyt yhden teipin vaihtoa, kun tuntuu että juuri siihen on vuotanut jonkin verran. Mutta mihin nuo haavalaput sitten laitetaan jos en kerran teippiä alta poista? en nyt oikein ymmärtänyt :)

Itse olen tänään menossa ostamaan isommat liivit, kun hoitajan antamat painavat juuri tikkien päällä.

Siis sellainen iso kuitutaitos isoimmat ovat muistaaksein 10x10cm. Laitat rintaliivin alle haavan päälle. Ne pysyy ihan hyvin. Mulla on nännien kohdalla ja sitten lähellä kainaloa niitten dreeniletkureikien kohdalla kuitutaitokset. Jotkut vissiin käyttävät jopa pikkuhousunsuojia. Ne eivät vaan hengitä hyvin.

taitokset liivin alle kirjoitti:

Siis sellainen iso kuitutaitos isoimmat ovat muistaaksein 10x10cm. Laitat rintaliivin alle haavan päälle. Ne pysyy ihan hyvin. Mulla on nännien kohdalla ja sitten lähellä kainaloa niitten dreeniletkureikien kohdalla kuitutaitokset. Jotkut vissiin käyttävät jopa pikkuhousunsuojia. Ne eivät vaan hengitä hyvin.

Kävin nyt ostamassa erilaisia sidetarpeita mitä apteekin nainen suositteli. Ja myös tota teippiä ostin. Vaihdettiin suihkun jälkeen avokin kanssa yksi teippi, ja onneksi vaihdettiinkiin, oli aivan liian verinen.

Nyt on todella hyvän tuntuiset urheiluliivit päällä ja C80 tuntuu nyt hyvältä koolta, ympärys tosin on vielä turvonnut.

Minulle hoitaja sanoi että dreeniletkujen reijät on hyvä antaa olla ilman suojia kun umpeutuvat jo päivässä tai kahdessa. Joten näin olen tehnyt.

Tänään menny vaan kaksi buranaa jota ihmettelen..