Lisääntymisesteiden olemassaolo eri lajien välillä on mahtava todiste evoa vastaan. Miksi evo tekisi niin typerää, että jos syntyisi uusi laji niin se ei voisikaan enää lisääntyä entisen kanssa.
Olisi ylivoimainen valintaetu lisääntyä lähes minkä tahansa kanssa ja napsia luonnosta siten parhaat piirteet itselleen joka lajista. Mitä enemmän sitä ajattelee sitä klaarimmalta se tuntuu.
Olisi ylivoimainen valintaetu lisääntyä lähes minkä tahansa kanssa ja napsia luonnosta siten parhaat piirteet itselleen joka lajista. Mitä enemmän sitä ajattelee sitä klaarimmalta se tuntuu.
Vastaukset 14
Vanhimmat
raamatun puolesta, vedenpaisumus ei todellakaan ole enää mikään ihme.
aivopierun
Näin juhlavuoden kunniaksi ajatellaanpa vaikka Darwinin peippoja. Yhden populaation valintapaine vie kohti paksua ja vahvaa "pähkinänsärkijänokkaa" ja tämän populaation jäsenet saavat rikottua yhä kovempia ja isompia siemeniä.
Toisen populaation nokka kehittyy pinsettimäiseksi instrumentiksi, jolla voi poimia pieniä niveljalkaisia kaarnankoloista yhä tarkemmin.
Minkä edun tarjoisi se, että joku "pähkinänsärkijä" voisi lisääntyä "pinsettinokan" kanssa? Tuloksena olisi jälkeläisiä, joiden nokka on aivan liian paksu pinsetiksi ja aivan liian heiveröinen verrattuna aitoihin "pähkinänsärkijöihin"? Eikös tuo pesintä ja noiden poikasten hoito menisi hukkaan kummaltakin vanhemmalta?
Useat ominaisuudet ovat joko-tai eikä sekä-että.
Yritin lisääntyä jopa kanan kanssa. Ei se vaan onnistunut. Jokin siimä mätti. Yritin toki meidän vasikankin kanssa mutta se perhana pääsi aina karkuun. Itselleni en tietenkään olsi saanut kanan tai lehmän hyviä ominaisuuksia. Siinä olet väärässä. Mutta olisi sekin kelvannut että jälkeläisemme olisivat ne saaneet.
kana että vasikka olivat liian älykkäitä lisääntymään juuri sinun kanssasi.
Oletko todella noin ulkona evoluution ymmärtämisestä. Eikö pieneen päähäsi millään muotoa sovi ajatus, että lajit eriytyvät omiksi hieman erikoistuneiksi lajeiksi sitä mukaa kuin niiden ekolokerokin muuttuu. Vanhalle lajille ei ole enään olemassa elinkelpoista ekolokeroa ja uudet ovat ylivoimaisia uudentyyppisen ravintoresurssin hyödyntäjinä. Tiedätkö mitä on evoluution symbioottinen rakenne?
Kyllä monilla hiljattain erkaantuneilla lajeilla on kyky risteytyä mutta muuttunessa ekolokerossa niiden jälkeläiset eivät ole elinkelpoisia ja täten häviävät ja ne yksilöt joilla ei ole *risteytyshakuisuutta* jatkavat sukuaan ja yleistyvät. Evoluutio siis suosii eriytyneitä lajeja ja suosii myös risteytymättömyyttä eräänä yksilön ominaisuutena.
Ei lajiutumista tapahdu pelkästä lajiutumisen riemusta jos niin ajattelet. Lajiutumiseen johtaa ympäristön muutoksesta aiheutuva *paine*.
Esim kun kasvit muuttuvat hiljalleen evoluution myötä ja myös eriytyvät omiksi lajeikseen tulee kasvissyöjien kyetä sopeutumaan muuttuneeseen ravintoon erikoistuemalla, joka usein johtaa lajiutumiseen jolloin ei jää mikään ravinneresurssi hyödyntämättä.
parhaat palat. Ei siinä sanota, että kaikki muunnokset olisivat OK. Kuten ei opeta evo-oppikaan että kaikki muunnokset ovat parannusta.
Mutta jos ei olis8i rajoittunut vain oman lajin sisäsiitokseen niin gnuukin voisi saada leijonan voimat tai talitinntti saisi lähestulkoon kotkan koon ja voimat. Olsii tehokas puolustautuun.
ei olisi mitään lajeja olemassa, olisi vain meressä lilluvat geenit jotka kopioisivat itseään.
evoille pohtimista. Miksi geenit ylipäätään tekevät eliön.
selittämään lihapiirakan syntymistä. Siinäpä kressuille pohtimista.
ripsipiirakan syntymisen ensimmäisillä sivuilla.
risteytyy niin sanotaan muulin saavan kummankin osapuolen parhaimmat ominaisuudet. Miksi näin hyvä ei sitten voisi lisääntyä. Pitäisi kaiken järjen mukaan pärjätä paremmin kuin kumpikaan alkuperäisttä.
Hevonen ja aasi ovatkin niin riivatun huonosti suunniteltuja, että sekasikiökin toimii paremmin.