Jatkanpa tuossa alhaalla herättämääni ajatuskuviota. Kuvittele, että tietäisit etukäteen kaikkien sukulaistesi joutuvan vakavaan onnettomuuteen kesäisellä sukukokousristeilyllä. Porukkaa kuljettava laiva uppoaisi ja ihmiset kokisivat karmean hukkumiskuoleman. Osan heistä tosin nälkäiset hauet söisivät elävältä. Eikö jokainen meistä silloin tekisi kaikkensa estääkseen tämän onnettomuuden. Hinnalla millä hyvänsä. Vaikka sitten polttamalla laivan tai kahlitsemalla itsensä potkuriin.
Uskovaiset ovat vastaavassa tilanteessa. He "tietävät", että me kaikki muut olemme matkalla paikkaan, jossa hauen purema sukukalleuksiin on tuskaa siitä pienimmistä päästä. Meitä pakanoita odottaa sellainen tuska, että ei pahemmasta väliä. No mitä nämä lähimmäistä rakastavat uskovaiset tekevät? Eivät mitään. He ovat käpertyneet omahyväiseen uskoonsa. He ovat valittuja.
Jokainen uskovainen näkee siis periaatteessa ympärillään suurimmaksi osaksi eläviä ruumiita. Kuhertelevan ateistiparin päällä harras uskovainen näkee itse perkeleen hierovan käsiään innosta. Uskovainen näkee ympärillään pelkän hautausmaan, jossa luurangot laahustavat kohti helvettiä.
Miksi te uskovaiset olette niin passiivisia? Ettekö kuitenkaan ole tosissanne uskonne suhteen? Vai olette pelkästään omahyväisiä, kun olette löytänee rikkinäiseen elämäänne jotakin mitä meillä muilla ei ole? Jos minä olisin uskossa, niin minulla olisi aivan helvetillinen(?) hätä ateistien puolesta.
Uskovaiset ovat vastaavassa tilanteessa. He "tietävät", että me kaikki muut olemme matkalla paikkaan, jossa hauen purema sukukalleuksiin on tuskaa siitä pienimmistä päästä. Meitä pakanoita odottaa sellainen tuska, että ei pahemmasta väliä. No mitä nämä lähimmäistä rakastavat uskovaiset tekevät? Eivät mitään. He ovat käpertyneet omahyväiseen uskoonsa. He ovat valittuja.
Jokainen uskovainen näkee siis periaatteessa ympärillään suurimmaksi osaksi eläviä ruumiita. Kuhertelevan ateistiparin päällä harras uskovainen näkee itse perkeleen hierovan käsiään innosta. Uskovainen näkee ympärillään pelkän hautausmaan, jossa luurangot laahustavat kohti helvettiä.
Miksi te uskovaiset olette niin passiivisia? Ettekö kuitenkaan ole tosissanne uskonne suhteen? Vai olette pelkästään omahyväisiä, kun olette löytänee rikkinäiseen elämäänne jotakin mitä meillä muilla ei ole? Jos minä olisin uskossa, niin minulla olisi aivan helvetillinen(?) hätä ateistien puolesta.
Vastaukset 35
Vanhimmat
kun eivät uskalla olla ajattelevia ihmisiä.
Miten tää liitty tähän.
Jos ei suostu olemaan ihminen, niin sitten on
karvaton apina, eihän ajattelu vaikeata voi olla,
vai voiko ?
Omalta osaltani voin sanoa,että koska helvetti (ehkä ainoa todellinen)on korvien välissä, teillä ateisteilla saattaa elämä olla kohtalaisen hyvin.Teillä monilla on varmaan parempi itsetunto(=usko) kuin meillä "uskovilla".Terveet eivät tarvitse parantajaa.Mutta uskontoon liittyy tavallaan kaksi uskoa.Toinen on se hyvä itsetunto (rohkeus) ja toinen on ne säännökset,jotka suojelevat elämää. Joillakin on vahva itsetunto,mutta ovat niin paksunahkaisia ja selkärangattomia, että aiheuttavat toisille ja tietämättään myös itselleen vahinkoa.Heille voi olla maksun paikka tulevaisuudessa.Itse asiassa se ei ole herkkua tässäkään ajassa.
moraalinen kannanotto.
>>>Terveet eivät tarvitse parantajaa.Mutta uskontoon liittyy tavallaan kaksi uskoa.Toinen on se hyvä itsetunto (rohkeus) ja toinen on ne säännökset,jotka suojelevat elämää. Joillakin on vahva itsetunto,mutta ovat niin paksunahkaisia ja selkärangattomia, että aiheuttavat toisille ja tietämättään myös itselleen vahinkoa.Heille voi olla maksun paikka tulevaisuudessa.Itse asiassa se ei ole herkkua tässäkään ajassa.
Me emme ole parempia ihmisiä.Meidän ei tarvitse olla ensimmäisiä.Eikä meidän tarvitse vaihtaa lajia,jossa ehkä pääsisimme ensimmäiseksi.Ensimmäinen palkinto ei yleensäkään ole jaettu.Riittää kun olemme kelvollisia.Saatat olla edellä meitä.Olen yrittänyt madaltaa aitaa uskoon antamalla tietoa psykologiasta,josta sinulla tuntuu olevan tietoa todella vähän.No ei minullakaan paljoa.
Olisi mielenkiintoista tietää millainen moraali sinulla on.
kuitenkin sinun väittämä?
>>>Heille voi olla maksun paikka tulevaisuudessa.Itse asiassa se ei ole herkkua tässäkään ajassa.>Olen yrittänyt madaltaa aitaa uskoon antamalla tietoa psykologiasta,josta sinulla tuntuu olevan tietoa todella vähän.No ei minullakaan paljoa.
Eivät kaikki uskovaiset usko helvettiin..
Mutta Nuppu, kristinusko opettaa, että helvetti on totinen paikka. Jos sinä et usko siihen, niin et ole kristitty.
En olekaan, myönnän sen. Ainakin varmaan en ole mikään "kunnon kristitty" joidenkien tosikristittyjen mielestä, vaikka kuulun heidän kirkkoonsa :) Uskon silti Jumalaan.
Lukekaapa nyt Raamatusta mitä Helvetistä oikein sanotaan?
ei mitään.
Ihmiset joutuvat kadotukseen == pois Jumalan luota.
Jonkinlainen tällainen olemisen tila minusta ehkä saattaakin olla olemassa. Mihinkään ikuiseen tuliseen pätsiin jossa kidutetaan ihmisiä en usko.
Minä rukoilen puolestasi. JUMALA RAKASTAA JOKAISTA! Jeesus jättää 99 lammasta ja menee pelastamaan sen yhden hukkuvan. Kannustan Lukeaa Raamattua ja keskustella vaikka uskovaisen kanssa kasvokkain.
"Miksi te uskovaiset olette niin passiivisia? Ettekö kuitenkaan ole tosissanne uskonne suhteen?"
On toki paljon passiivisia. Kaikki uskonnolliset eivät ole elävässä uskossa.
Evankeliumia on saarnattu kauan Suomessakin. Mikä on tulos ? Vaikka n. 85 % kuuluu kristilliseen kirkkoon, vain osa näistä ovat ottaneet vastaan evankeliumin sanoman. Miksi ?
Ketään ei voi pelastaa väkisin. Jokainen joutuu itse ottamaan kantaa : hyväksyn Jumalan pelastustarjouksen Jeesuksen kautta, vai hylkäänkö ?
Vastaa itsellesi, millainen on oma suhtautumisesi.
Omalta osaltani olen vastannut myöntävästi Jumalan kutsuun.
Olen kirjoittanut näistä asioista näillä keskustelupalstoilla. Minulla on internetsivu http://www.nic.fi/~jlindell jossa on paljon kirjoituksia, miten ihminen voi tulla uskoon ja monista hengellisistä aiheista.
Joten tämän jälkeen et voi puolustautua sillä, ettei sinulle ole kerrottu näistä asioista.
sinun lahkosi ja sen tulkitsemat opit voi tietysti taata pelastumisen, vai mitä?
Luulisi, että jokaisen uskovaisen arjen täyttää hätä ja ahdistus pakanoiden puolesta. Ajattele avioparia, jossa mies ei usko ja vaimo taas uskoo. Kuoleman jälkeen vaimo pääsee taivaaseen, kun taas mies joutuu helvettiin. Ja helvetti ei ole kiva paikka. Miten vaimo voi nukkua silmäystäkään rauhassa ennen kuin hän on saanut miehensä käännytettyä?
Miten sinä voit olla rauhassa, kun vain 0.001 % suomalaisista on ottanut vastaan evankeliumin sanoman? Toteat, että ei ketään voi pelastaa väkisin. No ei ehkä väkisin, mutta luulisi, että yritys olisi hieman kovempaa.
Jatkat vielä "Joten tämän jälkeen et voi puolustautua sillä, ettei sinulle ole kerrottu näistä asioista." Toteat siis vain tyynesti, että paska mäihä, mutta itsepä valitsit. Miksi et tee tarmokkaampaa käännystystyötä? Eikö ole mitä pahimmanlaista syntiä, jos sinä pelastuksen löytäneenä et tee kaikkeasi muiden pelastamiseksi? Jos näet lapsesi hukkumassa, niin etkö pelasta hänet vaikka oman henkesi uhalla? Miksi et tee samaa kaikkien tai edes muutaman pakanan puolesta, joita odottaa aivan hirvittävä kohtalo? Vai oletko jäänyt omahyväisyytesi vangiksi?
Ensinnäkin täytyy todeta, etten kannata ns. pelottelu-uskovaisuutta. Uskon taivaaseen ja helvettiin, mutta en ikuisiin. Tuomari, joka meidät tuomitsee on myöskin erehtymätön ja oikeudenmukainen.
Viime kesänä kävelin joka iltapäivä yhden kadunkulman ohi, jossa yksi puolimieli "jehova" huusi pelastusta Jeesuksessa. Vaikka uskon samaan (Jeesukseen kyllä, mutta en jehoviin), niin tuo julistus ärsytti minua. Tajusin myös että vaikka hän tekee mielestään juuri sitä työtä, jota avauksessa peräänkuulutetaan ja varmasti vilpittömästi, niin hän todennäköisesti kerää enemmän antipatiaa, kuin mielenkiintoa julistustaan kohtaan...
Ellei ihminen herää tarvitsemaan armoa, on sitä hänelle mahdotonta tarjota. Varmaan kaikki te ateistitkin olette jossain vaiheessa jonkun ihmisen kautta kuulleet Jeesuksesta ja siitä että hänen tarjouksensa on teillekin voimassa. Te ette vain siihen usko. No, me uskovaiset emme voi toisen puolesta uskoa ja armon vastaanottaminen on vapaaehtoista. Mikäli "painostaisimme" teidän "parhaaksenne", se aiheuttaisi enemmän vihaa, kuin tuottaisi hyvää tulosta.
Kukaan meistä ihmisistä ei sitä paitsi ole mikään tuomari, vaan olemme kaikki vielä "armon ajassa", jolloin tarjous tarjous on vielä voimassa. Kuinka kauon, sitä tiedä me emme...
Ande
Sinulla ei siis ole mikään hätä meidän ateistipolojen vuoksi? Eikö tuo ole aika itsekäs asenne. Minä Ande fiksuna olen löytänyt pelastuksen. Muut seuratkoot perässä omin avuin. Eikö se ole vähän kuin hukkuvan jättämistä avantoon?
Kai sinulla on ei-uskovia suvussa tai kaveripiirissä? Ehkä jopa tyttöystäväsi on pakana. Etkö haluaisi heidänkin pelastuvan? Vai ajatteletko ylpeänä, että omapahan on vikansa. Pääasia, että omaa persettä ei tervata helvetin huuruissa.
Eikö muuten Raamatun mukaan helvetti ole ikuinen? Miten olet päättänyt uskoa, että se ei olekaan sitä?
>>
Sinulla ei siis ole mikään hätä meidän ateistipolojen vuoksi? Eikö tuo ole aika itsekäs asenne. Minä Ande fiksuna olen löytänyt pelastuksen. Muut seuratkoot perässä omin avuin. Eikö se ole vähän kuin hukkuvan jättämistä avantoon?
>>
Mitä minun hätäni siihen auttaisi? Jos hädissäni yrittäisin tehdä jotain epätoivoista, niin enkö silloin vain pahentaisi tilannetta. Jos joku on pudonnut avantoon, niin voin vain heittää köyden. On avannossa olevan asia, tarttuuko hän siihen kiinni, vaiko ei. Jos avannossa oleva ei ymmärrä olevansa avannossa ja alkaisin hänelle huutamaan, kuinka hänen nyt täytyy tajuta olevansa avannossa, todennäköisesti hän vain uisi syvemmälle avantoon, koska pitäisi minua kahelina. Voin vain heittää köyden ja toivoa että avannossa oleva ystäväni jonain päivänä tajuaa tilansa ja muistaa että tuossahan se köysi oli, jonka Ande heitti...
Voin vain osoittaa missä on ovi, mutta jokaisen on käveltävä itse ovasta sisään. Jos hätäilisin kahelin lailla, niin todennäköisesti ystäväni juoksisivat vielä kauemmaksi tuosta ovesta, mitä alunperin olivatkaan.
>>
Eikö muuten Raamatun mukaan helvetti ole ikuinen? Miten olet päättänyt uskoa, että se ei olekaan sitä?
>>
Raamatussa puhutaan vain kadotuksesta ja helvetistä, mutta otetaan hyvin vähän kantaa aikamääreisiin. Voi hyvinkin löytyä paikka tai pari, jossa puhutaan ikuisesta kadotuksesta. Ymmärrän sen kuitenkin siten suhteellisesti ettei mielestäni mikään ole ikuista. Ikuisuus olisi pysähtynyt muuttumaton tila, jossa ei olisi pitemmän päälle mitään mieltä. Mitä mieltä on rangaistuksessa, joka ei lopu ikinä?
On kaksi vaihtoehtoa tarkastella tätä. Joko henkimaailmassa vallitsee ajattomuus, eli aika ulottuvuutena onkin olemassa ainoastaan materialistisessa maailmassa. Tai sitten ikuisuus tarkoittaa ihmisen ymmärryksessä käsittämättömän pitkää aikaa. Voisin hyvinkin kuvitella että esimerkiksi hitler kärvistelisi helvetissä kaikkien tappamiensa juutalaisten luonnollisen elinajan, joka olisi äkkiä laskettuna noin 5 miljoonaa x 70 vuotta, eli 350 miljoonaa vuotta. Aika on ihmiselon kannalta todellakin ikuisuus, mutta ei ikuisuus sanan varsinaisessa merkityksessä.
Ande
Tai paremminkin avannon reunalla. Et tainnut ottaa esimerkkiäni tarpeeksi vakavasti. Jatketaan siis ajatusleikkiä. Huomaat ystäväsi avannossa. Hän huutaa apua henkensä hädässä. Hän on jo raapinut kyntensä verille yrittäessään kauhuissaan päästä pois avannosta. Kuljetko sinä tässä tapauksessa ohi heittäen hänelle köyden ja ajatellen "Oma on asiansa ottaako kiinni vai ei". Enpä luule. Sinä menet avannon reunalle, niin lähelle kuin uskallat ja yrität kaikin voimin pelastaa ystäväsi.
Avantoon hukkuminen on vain pientä esimakua siitä mitä helvetissä jokaista ateistia odottaa. Miksi et auta meitä? Miksi jätät meidät omahyväisesti avantoon hukkumaan? Luuletko, että ihminen välttämättä tippuu avantoon vapaaehtoisesti? Joskus jää voi pettää ennalta arvaamattomasti, tai joku voi johtaa meidät väärällä polulle. Mikset sinä auta?
Toinen vaihtoehto esimerkin tapauksessa on, että ystäväsi on viattomalla avantouinnilla. Sinä luulet, että kyseessä on hätätilanne ja yrität heittää hänelle köyttä. Ystäväsi ajattelee, että ei taida Ande poika elää tällä vuosisadalla kun ei tunne nykyajan muotivirtauksia.
Kyllä helvetti on ikuinen. Yhtä ikuinen kuin Jumalasi. Ei omia tulkintoja kiitos. Jätetään ne kirkolliskokoukselle. Uskotaan me vain Raamattua.
Onko muuten oikeudenmukaista käytöstä Jumalaltasi heittää minut ja Hitler samaan paikkaan kärsimään ikuisesti? En ole enkä aio tai halua tappaa yhtään juutalaista (ja tykkään Ruben Stilleristä) enkä kyllä ketään muutakaan ihmistä tai kärpästä suurempaa luontokappaletta. Mistä sitä paitsi tiedämme, vaikka Hitler olisi ennen itsemurhaansa kääntynyt uskoon? Silloin Hitler olisi taivaassa ja minä poloinen helvetissä.
Epäilen että motiivisi on vain löytää meistä uskovaisista moitittavaa, joten en hirvittävän vakavasti tätä keskustelua ota. Ellen tee kaikkeani teidän ateistien pään kääntämiseksi, niin syyllistyn itsekkyyteen ja välinpitämättömyyteen, mikäli henkitoreissani juoksisin ovelta ovelle, olisin hullu, joka olisi varoittava esimerkki uskovaisten sairaasta mielenlaadusta...
Kysymyksen voisi kääntää siten että miksi on mielestäsi meidän uskovaisten velvollisuus pelastaa teidät muut. Ei meilläkään ole kuin yksi pelastaja, tuo Jeesus. Häneen on yhtäläiset mahdollisuudet turvata meillä molemmilla.
>>
Huomaat ystäväsi avannossa. Hän huutaa apua henkensä hädässä. Hän on jo raapinut kyntensä verille yrittäessään kauhuissaan päästä pois avannosta.
>>
Tässä vaiheessa ihminen on heränneessä tilassa, ja valmis ottamaan pelastuksensa vastaan. Juuri noin kuvaavasti käy kun ihminen todella tiedostaa omien voimiensa riittämättömyyden ja tajuaa ettei voi omilla voimillaan pelastua. Tällöin apua löytyy aina. Kaikki uskovaiset ojentavat tuolloin köyttä, keppiä tai muuta, jolla tuo ihminen vedetään pinnalle.
Kyse ei ole uskovaisten, vaan uskottomien välinpitämättömyydestä.
>>
Kyllä helvetti on ikuinen.
>>
Sinulla on oikeus uskoa ikuiseen helvettiin;)
>>
Onko muuten oikeudenmukaista käytöstä Jumalaltasi heittää minut ja Hitler samaan paikkaan kärsimään ikuisesti?
>>
En ole heittänyt teitä kumpaakaan minnekkään, enkä edes pystyisi siihen. Tuomiot antaa ainoastaan erehtymätön Jumala. Hitleriä pidetään yleisesti melkoisena pahan vertauskuvana, mutta hänetkin tuomitsee yksin Jumala.
>>
Mistä sitä paitsi tiedämme, vaikka Hitler olisi ennen itsemurhaansa kääntynyt uskoon? Silloin Hitler olisi taivaassa ja minä poloinen helvetissä.
>>
Emme tiedäkään. Siinäpä sinulle miettimistä. Ota Jeesuksen armo vastaan sydämeesi, niin silloin tiedät pääseväsi taivaaseen, eikä sinun tarvitse murehtia helvetistä. Lisäksi voit alkaa sitten ahkeroimaan, että ateistiystäväsikin pelastuisivat;)
Ande
Tarkoituksenani ei ole moittia tietä uskovaisia. Ihmettelen vain miten joku voi uskoa vilpittömästi niin ristiriitaiseen asiaan kuin kristittyjen Jumalaan. Ai niin, kysehän onkin (sokeasta) uskosta.
Jeesushan ei yksin pelasta ketään. Ihminen tuo toiselle ihmiselle aina sanoman muodossa tai toisessa. Tästä lienemme yhtä mieltä?
"Tässä vaiheessa ihminen on heränneessä tilassa, ja valmis ottamaan pelastuksensa vastaan. Juuri noin kuvaavasti käy kun ihminen todella tiedostaa omien voimiensa riittämättömyyden ja tajuaa ettei voi omilla voimillaan pelastua. Tällöin apua löytyy aina. Kaikki uskovaiset ojentavat tuolloin köyttä, keppiä tai muuta, jolla tuo ihminen vedetään pinnalle." Huomaan, että eksyin hieman alkuperäisestä esimerkistäni. Mutta olet oikeassa. Kun ihminen on tarpeeksi epätoivoinen, niin apu kuin apu kelpaa. Ja silloin te uskovaiset iskette. Vangit, huumeiden käyttäjät ja muut reppanat ovat oivaa riistaa käännytystyölle. Jos palaan kuitenkin alkuperäiseen esimerkkiini. Sinä tiedät etukäteen, että hyvä ystäväsi tulee kokemaan karmean hukkumiskuoleman pilkkireissullaan. Etkö siis kaikin voimin yritä estää häntä menemästä jäälle? Ellet sinä valaistunut tee tätä, niin olet itsekin yhtä syyllinen hänen kadotukseensa kuin hän itsekin. Koska sinä tiedät. Etkö muka tuntisi jälkeenpäin katumusta ystäväsi kohtalosta, kun tietäisit, että olisit voinut estää sen?
Kuules Ande. Minusta olisi ihanaa uskoa Ande- ja Nuppu-uskontoihin. Ne ovat valitettavasti teidän omia tulkintojanne kristinuskosta. Ja sinällään aivan vääriä. Tyyliin helvetti ei ole ikuinen vaan se kestää 135 miljoonaa vuotta.
Käytä Jumalastasi mitää muuta sanaa hyvänsä, mutta älä kutsu häntä oikeudenmukaiseksi. Kiitos.
"Ota Jeesuksen armo vastaan sydämeesi, niin silloin tiedät pääseväsi taivaaseen, eikä sinun tarvitse murehtia helvetistä. Lisäksi voit alkaa sitten ahkeroimaan, että ateistiystäväsikin pelastuisivat;)" Hyvä yritys Ande. En vielä kääntynyt. Muuten tuo ahkerointi kuuluu sinulle. Ei minulle.
"Minusta olisi ihanaa uskoa Ande- ja Nuppu-uskontoihin. Ne ovat valitettavasti teidän omia tulkintojanne kristinuskosta. Ja sinällään aivan vääriä. Tyyliin helvetti ei ole ikuinen vaan se kestää 135 miljoonaa vuotta."
Miten niin vääriä? Sinun mielestäsi on siis olemassa jokin yksi ainoa absoluuttisesti oikea tulkinta jostain uskosta. Miksi? Ja mikä se on? Enkä minä usko mihinkään helvettiin enkä kadotukseen, kuten jo sanoinkin.
>>
Jeesushan ei yksin pelasta ketään. Ihminen tuo toiselle ihmiselle aina sanoman muodossa tai toisessa. Tästä lienemme yhtä mieltä?
>>
No tuskin suomesta löytyy ateistia, jolle ei olisi tätä pelastussanomaa eläissään tuotu muodossa tai toisessa. Jokainen joka täällä ateistipalstallakin vierailee, huomaa kyllä että uskovaiset tarjoavat teillekin mahdollisuutta pelastua aivan samalla tavalla.
>>
Vangit, huumeiden käyttäjät ja muut reppanat ovat oivaa riistaa käännytystyölle.
>>
Jumalalle kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Myös vangit, huumeiden käyttäjät ja muut reppanat. He ovat ehkä sikäli onnellisessa asemassa, että helpommin huomaavat apua tarvitsevansa, kuin näennäisesti hyvin omillaan toimeen tulevat ateistit. Sama armo on kuitenkin tarjolla kaikille.
>>
Sinä tiedät etukäteen, että hyvä ystäväsi tulee kokemaan karmean hukkumiskuoleman pilkkireissullaan. Etkö siis kaikin voimin yritä estää häntä menemästä jäälle?
>>
Mikäli ystäväni ei minua uskoisi olisi estämiseni mahdotonta. Ei kukaan kykene toista vartioimaan koko tämän elämänsä ajan. Mikäli hän on varoituksistani huolimatta päättänyt jäälle mennä, niin hän myös menisi, tekisin mitä tekisin. Radikaaleilla tempuilla kykenisin korkeintaan lykkäämään tilannetta, mutta en estämään. Tässä on nyt vähän jankutuksen makua. Eiköhän pointtini tullut jo selväksi aiemminkin, mutta et vain halua sitä hyväksyä.
>>
Kuules Ande. Minusta olisi ihanaa uskoa Ande- ja Nuppu-uskontoihin. Ne ovat valitettavasti teidän omia tulkintojanne kristinuskosta. Ja sinällään aivan vääriä. Tyyliin helvetti ei ole ikuinen vaan se kestää 135 miljoonaa vuotta.
>>
Kristinuskosta on ainakin satoja erilaisia tulkintoja erilaisissa kirkoissa. On se aika mielenkiintoista että ateisti, joka ei näistä mihinkään usko, tietää sitten mikä näistä on se oikea. En usko että Jumala on mikään nipo kaveri, vaan kunhan vain vilpittömästi uskoo ja antaa uskon vaikuttaa sydämessään, niin ei hän välitä muotoseikoista.
>>
Käytä Jumalastasi mitää muuta sanaa hyvänsä, mutta älä kutsu häntä oikeudenmukaiseksi. Kiitos
>>
Minun Jumalani = Oikeudenmukaisuus, Rakkaus, Totuus. Ei minulla ole hänelle muita nimiä.
Jotenkin minusta tuntuu että joillain ateisteilla on samanlaista vastuuttomuutta elämästään kuin alkoholisteilla. Alkoholistitkin laittavat juomisensa aina joidenkin muiden syyksi. Samoin näyttää jotkin ateistit laittavan hengellisen tilansa uskovaisten syyksi. Totuus on kuitenkin että meillä kaikilla on mahdollisuus valita, teemmekö oikein vai väärin. Räpistelemmekö ylpeinä omilla voimillamme, vai turvaammeko nöyremmästi johonkin suurempaan.
Epäreiluksi pelin voisi sanoa, mikäli samaa mahdollisuutta ei olisi kaikille tarjolla. Joillakin sellainenkin tilanne on varmasti ollut, mutta oikeudenmukainen todellinen Jumala ottaa tämänkin huomioon ja tuomitsee ne ihmiset heidän omantuntonsa mukaan. Kaikki te ateistitkin voitte tehdä parannuksen ja ottaa Jeesuksen vastaan sydämmiinne. Uskokaa pois, se kannattaa. Enempää en aio asiasta jankuttaa. Enköhän tehnyt pointtini selväksi.
Ande
"No tuskin suomesta löytyy ateistia, jolle ei olisi tätä pelastussanomaa eläissään tuotu muodossa tai toisessa. Jokainen joka täällä ateistipalstallakin vierailee, huomaa kyllä että uskovaiset tarjoavat teillekin mahdollisuutta pelastua aivan samalla tavalla." Ei ehkä Suomesta. Mutta jos Amazonin viidakosta löytyy heimo, joka ei ole koskaan ollut tekemisissä länsimaalaisten ihmisten kanssa ja joka palvoo Jeesusta, niin käännyn samana päivänä. Eli suomeksi: Uskonnot ovat ihmisten keksintöjä. Pahimmillaan vain vallan välikappaleita ja aiheuttavat ihmisten riistoa. Ei tarvitse kuin katsoa pienempiä lahjoja tämän todetakseen.
"Mikäli ystäväni ei minua uskoisi olisi estämiseni mahdotonta. Ei kukaan kykene toista vartioimaan koko tämän elämänsä ajan. Mikäli hän on varoituksistani huolimatta päättänyt jäälle mennä, niin hän myös menisi, tekisin mitä tekisin. Radikaaleilla tempuilla kykenisin korkeintaan lykkäämään tilannetta, mutta en estämään. Tässä on nyt vähän jankutuksen makua. Eiköhän pointtini tullut jo selväksi aiemminkin, mutta et vain halua sitä hyväksyä." Luulen, että sinä et voi hyväksyä minun pointtiani. Jos tietäisit, että pikkusiskosi aikoo mennä heikoille jäille, niin tottakai vahtisit häntä kuin silmäterääsi. Ja jos hän hukkuisi, niin syyttäisit vain ja ainoastaan itseäsi. No jos ateisti pikkusiskosi joutuu helvettiin, niin tuskin sinä häntä taivaasta hymyillen katsot. Helvetti on helvetin ikävä paikka. Uskovaiset ovat nykyään velttoja. Pidetään kiinni vain omasta hyvästä. Ollaan vastuuttomia. Väitän edelleen, että ette ole tosissanne.
"Kristinuskosta on ainakin satoja erilaisia tulkintoja erilaisissa kirkoissa. On se aika mielenkiintoista että ateisti, joka ei näistä mihinkään usko, tietää sitten mikä näistä on se oikea. En usko että Jumala on mikään nipo kaveri, vaan kunhan vain vilpittömästi uskoo ja antaa uskon vaikuttaa sydämessään, niin ei hän välitä muotoseikoista." En voi väitellä kaikkien maailman uskovaisten kanssa. Sinä olet kuitenkin kristitty ja uskot Jeesukseen. Onko oikein, että poimit uskosta vain sopivat palat ja jätät muut huomioon ottamatta. Otin lähtökohdaksi sen tosiasian, että ilman uskoa joutuu kadotukseen tai helvettiin. Ihan sama minne, koska se ei tiedän mukaanne ole kiva paikka. Jos Jumalasi ei ole nipo, niin onko hän sitten niin tarkka uskooko häneen vai ei?
"Minun Jumalani = Oikeudenmukaisuus, Rakkaus, Totuus. Ei minulla ole hänelle muita nimiä." Jos Jumalasi on vain tuota, nii mihin ihmeessä tarvitset Jumalaa?
"Jotenkin minusta tuntuu että joillain ateisteilla on samanlaista vastuuttomuutta elämästään kuin alkoholisteilla. Alkoholistitkin laittavat juomisensa aina joidenkin muiden syyksi. Samoin näyttää jotkin ateistit laittavan hengellisen tilansa uskovaisten syyksi. Totuus on kuitenkin että meillä kaikilla on mahdollisuus valita, teemmekö oikein vai väärin. Räpistelemmekö ylpeinä omilla voimillamme, vai turvaammeko nöyremmästi johonkin suurempaan." Miten niin ateistien elämä on vastuutonta? Eikö paremminkin uskovaisten elämä ole vastuutonta? Tehän sysäätte kaiken vastuun yläkerran ukolle. Ateisti sanoo rehellisesti, että ihminen on syyllinen kaikkeen pahaan.
Jos vielä jaksat, niin kerrohan mikä on omatunto?
Sinäpä sen sanoit "Enkä minä usko mihinkään helvettiin enkä kadotukseen, kuten jo sanoinkin." Minä voisin väittää, että miksi et usko? Raamatussa sanotaan, että kadotus on olemassa. Onko helvetti sinun mukaasi vain uskon asia. Jos ei usko, niin sitä ei ole olemassa. No miksi sitten Jumala on olemassa riippumatta uskotko häneen vai et?
"Onko helvetti sinun mukaasi vain uskon asia. Jos ei usko, niin sitä ei ole olemassa"
En minä noin usko. Joko se on, tai ei ole, riippumatta uskosta. En usko helvettiin, koska minusta se ei ole ajatuksena järkevä. Jumalan olemassaolo taas tuntuu minun logiikkaani järkevältä.
Eikö olisi lohdullista ja jopa loogista, että täällä maan päällä pahaa tehneet joutuisivat helvettiin. Ja hyvät pääsisivät taivaaseen. Koska ellei ole taivasta tai helvettiä, niin mitä väliä sitten on sillä uskooko Jumalaan vai ei? Jos sanot, että ateistit joutuvat kadotukseen, niin eikö se ole periaatteessa helvetti? Ainakaan se ei ole yhtä kiva paikka kuin uskovaisten taivas.
Eijei, ei lohdullista. Kaikki me olemme "pahaa" (jossain määrin ainakin) tehneet, ei ihmisiä voi tuolla tavalla erotella. Sinänsä ei olekaan minusta mitään väliä uskotko Jumalaan vai et, tai mitä uskontokuntaa tunnustat. Uskon että loppujen lopuksi menemme kaikki samaan paikkaan. Jos on olemassa kadotus, niin sinne ei mennä ateismin perusteella, vaan jonkun muun..
Pääsimme siis yksimielisyyteen ainakin yhdessä asiassa: Menemme kaikki samaan paikkaan kun aika jättää. Tosin paikan suhteen on vielä vähän erimielisyyttä.:)
Katsoin kerran yhden elokuvan jossa oli kuvattu ajatuksia herättävästi kuoleman jälkeistä elämää ja "kadotusta". En millään saa päähäni rainan nimeä, mutta siinä oli Robin Williams pääosassa.
Nykyään me hihhulit olemme todella menneet kuoreemme. Pitäisi alkaa urakalla käännyttämään.
Hei kaikki ne jotka joutuvat helvettiin, mutta hei myös niille, jotka eivät sinne "pääse".
Olen lukenut Raamatun monta kertaa( ainakin 3 kertaa) ja useasti olen lukenut tiettyjä kohtia hyvinkin tarkasti ja miettinyt sitten "seurauksia". Esim. Ilmestyskirjassa puhutaan uudesta Jerusalemista, joka saapuu taivaasta maahan ja siellä sitten ikuisesti ne "valitut", joihin minäkin halusin aikaisemmin kuulua palvovat Kristusta ikuisesti. Miltä kuulostaa?
Itse en halua enää kyseiseen "kaupunkiin" päästä, koska haluan päästä maan tomuun, sitten kun aikani täällä päättyy. Jos niin käykin, että sinne helvettiin joudun, niin kärsin sen omakohtaisesti. Jos kerran olen niin paha ihminen, että sinne joudun, niin minkä sille sitten voi.
En kuulu mihinkään "lahkoon"(toivottavasti en loukkaa ketään, vaikka niin on jo tapahtunut. Aina "loukkaantuu" joku ja alkaa sättiä. Mutta ei se mitään, tälläistä elämä on.
Ne, jotka uskovat Kristukseen, heillä ei ole huolta ei murhetta ja sitten vielä sanovat ihmisille että: Sinä joudut helvettiin...
Me loput, joita on todella paljon, meillä on ensin noin 40- 120 vuotta maanpäällistä helvettiä, sitten kun kuolem... tai kun saapuu Kristus, niin sitten meille tulee todella kuumat oltavat ja jos emme sitten tässä vaiheessa käänny ja pääse näiden valittujen seuraan. Jos emme käänny ovi suljetaan ja pysyy myös kiinni.
Teille "valitut" sanon nyt oman mielipiteeni, vai pitäisikö sanoa Varoituksen Sanan: Pitäkää huoli, että teille annetaan avain. Miettikää te tätä, kun sanotte ihmisille: sinä joudut helvettiin, sinä joudut kadotukseen...
Minä en voi sanoa kenellekään, että sinä joudut helvettiin, enkä myöskään halua tuomita ketään, mutta ne jotka ovat pahoja, niille kyllä sanon yleensä aika suoraan, mutta en kenellekään sano: sinä joudut helvettin...
Itse olen sitä mieltä, että jokainen, joka auttaa ihmisiä pyyteettömästi ja tekee hyviä tekoja ei minun uskonmittapuun mukaan joudu helvettiin.
Eikö tässä elämässä ole kaikille ihan tarpeeksi helvettiä.
Voin tähän lopuksia kertoa, että tunnen miehen, jolta on v.73 mennyt vasen jalka poikki polven alapuolelta, sitten kuusi vuotta sitten, hän oli kuolonkolarissa ja niska vaurioitui pysyvästi. Kaksi vuotta sitten miehen vasen käsi jäi rautalevyjen väliin ja on nyt 80 prosenttisesti invaliidi. Pitääkö tämän miehen vielä joutua helvettiin kaiken tämän kärsimyksen lisäksi. Olen käynyt häntä auttamassa pyyteettömästi, niinpä nyt kysynkin teiltä arvoisat uskovaiset, menisittekö auttamaan yleensäkään ketään, vai toimitatteko kaikki helvettiin?.
Minua teidän ei tarvitse toimittaa helvettiin, koska olen jo siellä ja niin olette tekin.
Tekstiä on kuin Raamatussa, mutta ehkä se onkin sieltä lainattu?????????????
Jos sinä olisit ja jos sinä olisit. Sanoja ilman tekoja. Ala uskomaan, siinähän pääset siitä kertoilemaan! Turha se on syyttää muita, jos ei halua uskoa Jeesukseen, aivan kuin se olisi uskovien vika, ettet juuri sinä satu olemaan uskossa. Valituksi tulee ja valituksi pääsee vain ja ainoastaan uskomalla!
Mikset sitten usko? Sinä voit olla juuri se, kuka on pelastamassa hädästä, maailman sankari.