Helsingin alhaisimmasta kirkkoonkuulumisprosentista oli juttua. Nyt asiaa valaisee itse Kirkko ja kaupunki -lehti:
http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=10665&deptid=124&languageid=3&NEWS=1
Alin prosentti on Paavalin seurakunnassa (58.4%). Paavalin alueita ovat mm. Vallila, Hermanni ja Kumpula. Itälähiöiden Mikaelin seurakunta (Kontula ja ympäristö) oli toiseksi epäkirkollisin. Kolmantena Kallio.
http://www.kirkkojakaupunki.fi/?newsid=10665&deptid=124&languageid=3&NEWS=1
Alin prosentti on Paavalin seurakunnassa (58.4%). Paavalin alueita ovat mm. Vallila, Hermanni ja Kumpula. Itälähiöiden Mikaelin seurakunta (Kontula ja ympäristö) oli toiseksi epäkirkollisin. Kolmantena Kallio.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Papit voitaisiin laittaa provikkapalkalle, sen mukaan paljonko verotuloja he pystyvät seurakuntalaisiltaan nyhtäisemään. Terve markkinahenkinen kilpailu saisi papistoon vipinää.
Kokeilepa laittaa sivulta http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/?deptid=142 pisteparveen kirkkoon kuuluvuus ja osuuden vähentyminen vuoden 2008 aikana. Negatiivinen korrelaatio pätee myös kaupungin sisällä.
Siis: Kirkkoonkuuluvuus polarisoituu monella tasolla. Helsingissä kirkkoon kuuluu harvempi kuin Muoniossa, mutta silti Helsingissä väkilukuunkin (eikä seurakunnan jäsenmäärään) suhteutettuna kirkosta eroaa useampi.
Kun kirkkoon kuulumattomuus lisää kirkosta eroamista, se ennustaa että jäsenyys lähtee jyrkkenevään laskuun.
ole mikään pakko kannattaa huuhaata, vaikka asuukin omakotitalossa. Asun itsekin omakotitalossa ja olen korkeasti koulutettu, mutten kuulu kirkkoon.
Joissakin tapauksissa kirkkoon kuuluminen liittyy uskonnon ja poliittisen kannan aikansa eläneeseen kytkökseen. Jotkut elävät vielä kansalaissodan aikuisissa asetelmissa, ja osaan kuvitella, että taloudellisesti hyvin toimeentulevissa hesalaisnaisissa on paljon niitä, joiden henkiset kyvyt eivät riitä ateismin ja kommunismin erottamiseen toisistaan. Kunnollinen älykkyys on harvinaisempaa kuin hyvä taloudellinen asema.
evlut kirkkoon.
Täällä ei kirkolla näytä olevan mitään vaikutusta ympäristöön. Jos ei mene itse kirkkorakennukseen sisään, ei tarvitse törmätä mihinkään kirkolliseen. Myöskään alueella ennen toiminut Pelastusarmeijan osasto ei enää toimi. Suurella Paavalin seurakunnalla on vain yksi (iso) kirkko ja pari pienempää toimipistettä. Vähäistä on tuo toiminta. Onko luterilainen kirkko vain suuri kupla?
toimistoihinsa ainakin suurissa seurakunnissa. He miettivät siellä kesähäitä ja hautajaispuheita. Vaihtuvuus on suurta ja työilmapiiri kehno, että mitään pitempiaikaista toimintaa ei juuri kannata edes alkaa miettimään.
Kyselin tämän tiedon perään tällä palstalla jokin aika sitten. Nyt sitten saatiin ainakin jonkin verran tietoa. Kirkolle itsetutkiskelun paikka, kun hyväosaiset pysyvät jäseninä, huonompiosaiset eivät. Toisaalta sehän sopii mammonaa palvovalle kirkolle.