Itä-Afrikan juoksijakansat kuten dinkat ja muut eivät ole kehittyneet evoluutiolla vaikka evot tällaista inttää. Ei voi ajatella sellaista mekanismia että hyvät juoksijat olisivat saaneet jollain ihmeen tavalla lapsia enemmän kuin huonommat. Tarkoitan siis, että lapsiluku korreloisi suoraan juoksukestävyyden kanssa.
Tytöthän siellä eivät juokse metsästämässä joten sitäkin kautta evo on suljettu pois. Metsästäjänuorukaiset juoksevat aina ryhmänä, paremmat ja huonommat samaa vauhtia ja saalis jaetaan tasan. Siinäkään ei eroja synny.
Geeneissä on siten pakko olla jokin mekanismi, kytkimiä tai säätögeenejä, jonka ansiosta paljon juoksemisen vaikututus ulottuu suoraan sukusolujen geeneihin.
Samaa voi sanoa myös norjalaisten hyvästä hiihtomenestyksestä. Tuskin voidaan ajatella sielläkään evoluutiota vaan liikkuminen vuoriston rinteitä ylös-alas on vaikuttanut suoraan geeneihin antaen kestävyyttä, jota tasankojen ruotsalaisilla ja suomalaisilla ei keskimäärin niin paljoa ole.
Tytöthän siellä eivät juokse metsästämässä joten sitäkin kautta evo on suljettu pois. Metsästäjänuorukaiset juoksevat aina ryhmänä, paremmat ja huonommat samaa vauhtia ja saalis jaetaan tasan. Siinäkään ei eroja synny.
Geeneissä on siten pakko olla jokin mekanismi, kytkimiä tai säätögeenejä, jonka ansiosta paljon juoksemisen vaikututus ulottuu suoraan sukusolujen geeneihin.
Samaa voi sanoa myös norjalaisten hyvästä hiihtomenestyksestä. Tuskin voidaan ajatella sielläkään evoluutiota vaan liikkuminen vuoriston rinteitä ylös-alas on vaikuttanut suoraan geeneihin antaen kestävyyttä, jota tasankojen ruotsalaisilla ja suomalaisilla ei keskimäärin niin paljoa ole.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Mikäs lamarckisti tänne ilmestyi? Voisi veikata että dinkojen juoksuinnostus johtunee fyysisista ominaisuuksista, hyöhän ovat aika hirmusen pitkää porukkaa, eikö? Joten itse sanoisin että he juoksevat koska ovat siinä hyviä. Tosin on todella outo väite etteikö esim. heimon paras metsästäjä saisi eniten tai parhaiten myös naisten huomiota. Norjalaisten hiihtomenestys taas löytynee yhteiskunnasta ja harjoittelu ympäristöstä, kestävyys kun kasvaa harjoitellessa, ei siihen erityisiä geenejä välttämättä tarvita. Geenit eivät määritä sitä mitä olemme, vaan sitä mitä voimme olla.
sama. Se ei sinun järkeäsi lisää.
Dinkat ovat pitkiä mutta pituus ei anna kestävyysjuoksuun mitään etua. Sitäpaitsi, kaikki itä-afrikkalaiset eivät ole pitkiä. Katso vaikka telkastasi etiopialaisjuoksijoita. Melkoisen lyhkästä porukkaa.
""""""Tosin on todella outo väite etteikö esim. heimon paras metsästäjä saisi eniten tai parhaiten myös naisten huomiota."""""
Miten tuo liittyy lasten lukumäärään. Saa ehkä kylän kauneimman tytön puolisokseen jos saa. Edellyttäen että nuorten vanhemmat pääsevät sopimukseen. Muutoin tuskin pääsee salassa siittelemään lapsia kaikkien kanssa, jos sitä tarkoitat.
""""kestävyys kun kasvaa harjoitellessa, ei siihen erityisiä geenejä välttämättä tarvita."""""
Kyllä vaan tarvitaan. Huipuksi ei tulla ilman erityisiä lahjoja. Harjoitusta tietysti tarvitaan myös, ei kukaan pelkillä lahjoillaan pärjää.
Taas vain hatara muistikuva, ja en tiä onko se koko juttu vaan selittelyä, mutta tummilla olisi jaloissa jokin fyysinen eroavaisuus, mistä on etua juoksussa.
Tosin, todellinen syy on yhteiskunnassa, kasvuympäristössä; harvemmin sitä kotoisassa suomessa kävelen/juosten mihinkää mennähän, jonkimoinen kulkine on käytössä. Pitkien matkojen taivaltaminen jalkapatikassa on ollut taatusti monelle etiopialaiselle nuoruudessaan arkipäivää. Mutta miten valintapaine? Oletko koskaan kuullut seksuaalivalinnasta? Eli naaraat suosivat niitä joilla on toivotunlaisia ominaisuuksia. Hännänhuippujen "ego" on -10 tasolla, ja heidän lapsilukunsa jää pieneksi>hyödylliset ominaisuudet kasaantuvat> asteittainen kehittyminen pidemmällä aikajaksolla.
Ja mitä geeneihin ja urheilumenestykseen tulee, niin jokainenhan on erilainen, joten toisilla on suotuisia piirteitä, joista on apua harjoittelussa. Geenit on perusta johon harjoittelulla aikaansaadaan kokonaisuus. Ja empä tietä, olisikohan myös tuolla kylmällä ilmalla vaikutusta? Eli pohjoisen kansoilla on sopeumia kylmän ilman hengittämiseen. 50 asteen lämpötilaero hengitysilmassa on huomattava, asia johon evoluution myötä on voinut kehittyä sopeuma.
""""harvemmin sitä kotoisassa suomessa kävelen/juosten mihinkää mennähän,""""
Ei avauksessa verrattukaan Suomea ja Itä-Afrikkaa ja koko maailmaa ja Itä-Afrikkaa.
Länsimaissa, teollistuneissa yhteiskunnissa missä ei ole edes aikaa sellaiseen hitaaseen siirtymiseen vaan olisi suotavaa olla monessa paikassa yhtäaikaa.. Jota nykyään kutsutaan etätyöksi...
ovat paimentolais-maanviljelijöitä. Vähemmän heillä taitaa olla aikaa metsästää. Dinkat metsästävät harvoin, mutta paimentolaisten keskuudessa kaikki kävelevät - miehet, naiset, vanhukset ja lapset.
http://en.wikipedia.org/wiki/Dinka
Mitä tulee norjalaisiin, niin joitakin satoja vuosia sitten olisit ollut selittämässä, että he ovat niin hyviä merenkävijöitä, koska heillä on niin paljon vuonoja. Kumpi kulkee edellä, selitys vai syy?
Ai niin,noista metsästäjistä - mistä olet saanut päähäsi, että metsästäjät juoksevat ryhminä, kaikki samaa vauhtia? Kannattaisi perehtyä metsästävien kansojen menetelmiin. Vinttikoirakilpailut ja metsästys ovat eri asioita.
jo petojenkin takia sekä muiten heimojen, joihin voi törmätä. Yksinäinen juoksija on aika avuton.
sinäkin elät...
perustuu käsityksesi, että metsästäjät eivät liiku ryhminä vaan ukko kerrallaan pitkin savannia hötkyillen?
Haavoittunutkin saaliseläin käy umpikujaan jouduttuaan päälle ja yksi ukko on silloin aika avuton. Ei keihäällä ja kivillä ole yksi mies kaatanut kovin suurta ruohonsyöjää.
Ihmisten voima on ollut aina ryhnmässä eikä sooloilussa.
Oletko nähnyt tositapahtumiin perustuvaa elokuvaa Tsavon leijonat, tullut telkassakin kahdesti? Siinä läksi leijonanmetsästykseen ehkä parikymmentä masai-nuorukaista keihäineen. Porukka liikkui koko ajan yhtäläisenä ryhmänä niinkuin sotajoukko. Ei siinä kilpailtu siitä kuka nopeimpana juoksijana löytää yksinänsä ensimmäisenä nämä kaksi nuorta urosleijonaa.
Suuren riistan pyynti on kuin sodan käyntiä. Kurinalaista touhua ryhmänä toimien, eikä sooloillen.
Alkakaamme alusta. Dinkat ovat paimentolais-maanviljelijöitä, eivät metsästäjiä. Toiseksi, paimentolaiset saattavat metsästää ryhmänä isoja lihansyöjiä, jotka ovat heidän laumansa kimpussa, ja silloin he kulkevat ryhmänä - joskaan eivät juosten: tarkoitus on varkain tavoittaa metsästettävä, jolla on aistit silläkin ja nopeammat jalat.
Elokuvassa masaijäljittäjä oli jo jäljittänyt leijonat ja nuoret soturit kerääntyivät ryhmäksi kiväärillä varustetun sankarin (Val Kilmer) suojaksi päivän aikana, jolloin leijonat makailivat varjossa.
Todelliset metsästäjät pyytävät pääasiassa väijyen ja yksinään, kuten khoisanit tai Australian abot. Tapana on mm. ampua myrkkynuoli vähän isompaan saaliiseen ja seurata sitä sitten joskus päiväkausiakin, kunnes se nujertuu.
Suurriistaa on metsästetty ajamalla saalis väijytykseen - näin jääkauden ihmiset metsästivät mammutteja. Toiset metsästäjät sytyttivät ruohikkopaloja, pitivät kovaa ääntä tai muuten säikyttivät eläimet ja ajoivat ne rotkoon tai jyrkänteelle. Toiset olivat väijyksissä ja surmasivat niin monta eläintä kuin pystyvät. Samaa menetelmää käyttivät intiaanit, jotka myös ryömivät väijyksissä, joskus sudennahkan suojaamina, lähelle saalistaan. Tämä metsästystapa selittää myös osan niistä luuröykkiöistä, joita jääkauden ajalta löydetään. Eläinten kimppuun käytiin niiden vuotuisilla vaellusmatkoilla paikoissa, jotka metsästäjät etukäteen tunsivat.
Käytettiin myös aitauksia, ansoja ja ansakuoppia. Suurriistan metsästys kehittyi vähitellen paimentolaisuudeksi, koska menetelmät olivat lähellä toisiaan.
....Dinkat ovat paimentolais-maanviljelijöitä,....
dinkatkaan talonpoikia. Varsinkin maanaviljelys on aika tuore keksintö. Mutta avaus kyllä puhui yleisesti itä-afrikkalaisista, dinkat vai esimerkkinä.
Mutta edelleenkin on mysteeri selityksissäsi miten paras juoksija olisi saanut enemmän ruokaa itselleen sekä enemmän naisia ja lopulta enemmän jälkeläisiä. Ryhmätyön jälkkeen saalis vietiin leiriin ja jaettiin siellä. Arvokkaimmat heimon vanhukset olivat jaossa ykkösinä, ei saaliinjakoa nuoret saalistajat keskenään sopineet ja herkutelleet ensimmäisinä vetäen parhaat palat päältä omiin suihinsa.
Ja olipa metsästyksessä mikä rooli tahansa niin kaikki juoksivat, ryhmänä.
Metsästys ei ole juoksukilpailu. Tarvitaan monenlaisia taitoja, pääasiassa väijymistä, jäljitystä, tarkkaavuutta ja taitoa keihään ja nuolen kanssa. Riistan perässä ei juosta ennen kuin se on haavoittunut tai myrkytetty (kuten khoisanit tekevät). Iso riista ajetaan ansaan.
Mitä riistan jakamiseen tulee, lue hiukan antropologisia kirjoja. Tämän päivän metsästäjäkansoilla on tapana, että metsästäjä pitää pienen riistan itse. Iso jaetaan paikan päällä, ja jaon suorittaa saaliin kaataja. Jakosysteemit ovat mutkikkaat, mutta lopullinen tappaja (kuolettavan piston antaja) yleensä saa parhaan palan ja usein antaa osan lahjaksi myös sille naiselle, jota hän sillä hetkellä havittelee. Sen jälkeen osilla ovat saaliin ensin nähnyt, metsästyksen johtaja ja muut surmaamiseen osallistuneet. Nämä sitten jakavat edelleen oman valintansa mukaan - toki lähinnä omalle perheryhmälleen.
Usein perinteen mukaan shamaani tai vastaava saa tietyn ruumiinosan isosta saaliista.
Ja pienriista, jota enin osa saaliista on, kuuluu sen saajalle; miehet metsästävät näitä yleensä yksikseen ja myös syövät saaliin kaatopaikalla.
Enin osa metsästäjä-keräilijöiden päivittäisestä ruuasta koostuu naisten työstä; he keräilevät kaikkea marjoista juurimukuloihin ja myös nappaavat pientä riistaa, kuten hiiri yms. kun tapaavat niitä.
Mitä tulee dinkojen maanviljelykseen, paimentolais-maanviljelys-elämäntyyli kehittyi Itä-Afrikassa noin 6000 vuotta sitten entisen keräilyn sijalle, kun aluetta alkoi koetella kuivuus. Samoihin aikoihin kiertelevät paimentolaiset kerääntyivät myös Niilin laaksoon muodostamaan myöhemmän Egyptin.
Unohtelet. Älä luule, että metsästysmaat ovat olleet kylien tai yleensä ryhmän leiripaikkojen vieressä. Yleensä metsästäjät ovat liikkuneet laajoilla alueilla ja retket ovat kestäneet jopa useita päiviä. Miten arvelet liikkumisen tapahtuneen metsälle, itse metsästysalueella ja sieltä pois? Hiljalleen kävellenkö?
Ei, vaan juosten. Niinpä jo yhdellä reissulla on jokaiselle saattanut tulla kymmeniä juoksukilometrejä ihan riippumatta siitä mitä siellä varsinaisessa metsästyksessä on sitten tehnyt. Eikä ruohonsyöjien kaataminen kävellen tapahdu tekee sen miten tahansa, ei niin varmasti. Siinä juostaan ja paljon ja lujaa. Enimmäkseen eläimen takana mutta joskus edessäkin. Eikä sarvien edessä juostessa parane väsyä ihan äkkiä.
***Mitä tulee dinkojen maanviljelykseen, paimentolais-maanviljelys-elämäntyyli kehittyi Itä-Afrikassa noin 6000 vuotta sitten entisen keräilyn sijalle,****
Aivan, voi olla juuuri noin. Mutta eikös 6000 v ole aika lyhyt aika jos puhutaan ihmisen evoluutiosta? Pitäisikö sinun katsella 600 000 v vähintäin tai 1 600 000 vuotta? Ettekös te evot puhele tällaisista ajoista? Lisäksi eivät dinkat ole 6000 v sitten kokonaan jättäneet metsästystäkään, siirtymävaihe on ollut pitkä ja vähittäinen.
....Ja pienriista, jota enin osa saaliista on, kuuluu sen saajalle; miehet metsästävät näitä yleensä yksikseen ja myös syövät saaliin kaatopaikalla......
Se pienriista ei ehtinyt lisätä lapsilukua. Sen söivät kaikki ja se kului metsästyksen aiheuttamaan energiankulutukseen. Ei kai ne miehet olisi voineet päiväkausia syömättä metsästää ja mitä muuta ne sinä aikana olisivat syöneet?
.....Iso jaetaan paikan päällä, ja jaon suorittaa saaliin kaataja. ......
Noin paljolti onkin nykyisenä tuliaseitten aikakautena jolloin yksi ampuu isonkin eläimen. Tuntikausien tappelussa ja takaa-ajossa ei kuitenkaan ole yhtä kaatajaa vaan kaatajia ovat kaikki. Eläinhän yleensä väsyi ja tuupertui vähitellen veren hukkaan eikä yhden miehen yhteen iskuun.
Metsästäjä-keräilijöillä (joita ihminen suurimman osan historiastaan on ollut) jota 80% ravinnosta on naisten keräilyn tulosta. Miesten metsästysretkien saalis on ollut suhteellisen harvinaista ja juhlan aihe.
Lue Brian Faginin kirja "Pitkä kesä" (varsin mielenkiintoinen teos ilmaston vaikutuksesta ihmisten historiaan). Yhteiskunnan rakenteita kuvaa Matt Ridleyn "Jalouden alkuperä". Molemmista saa tietoa siitä, miten yhteiskuntarakenne on auttanut ihmisiä selviytymään lajina ja miten ihmisten monimutkaiset sosiaaliset rakenteet ovat muodostuneet.
Usea antropologi on kirjoittanut metsästäjä-keräilijöiden elämänmuodosta. Kiinnostavia tietoja.
ja pidät siitä sinnikkäästi kiinni. Onhan se ymmärrettävää ja jopa arvostettavaa.
Joka tapauksessa teoriasi toimisi vain, jos a) voisit todistaa, että dinkat ovat olleet erillinen ihmisryhmä viimeiset 600 000 vuotta,
b) jos voisit todistaa, että kaikki metsästäjäkansat ovat kunnostautuneet juoksijoina (khoisan, Australian aboriginaalit, Amerikan metsäintiaanit jättääksemme luvusta preeriaintiaanit, jotka tosin käyttivät hevosta vain noin 500 vuoden ajan)
c) selittäisit, miksi jääkauden Euroopan asukkaiden asuinpaikat ovat jräjestään sellaisten laakosjen rinteillä, joita pitkin eläinten kevät- ja syysmuutot ovat tapahtuneet
d) perustelisit, miksi metsästäjien pitäisi suorittaa koko urakka yhdessä päivässä leiriytymättä välillä ja jäljittämättä saalistaan, jota he sitten väijymällä seuraavat.
Pamplonan härkäjuoksu ei ole mikään kuva siitä, miten saalista kaadetaan.
.....Metsästäjä-keräilijöillä (joita ihminen suurimman osan historiastaan on ollut) jota 80% ravinnosta on naisten keräilyn tulosta. ......
Ei ole olemassa yhtä keskiarvoa joka pätisi joka puolella. Arvo on vaihdellut 0...100 %¤ välillä. Ajatteles pohjoisen poropaimenia ja inuiitteja. Naiset hankkivat ravinnosta pyöreästi n. 0 %. Lienee jossain, kun saaliit alkoivat loppua ihmisten maäärän kasvettua, ollut k-arvo tuo n. 80 %.
....Lue Brian Faginin kirja "Pitkä kesä" .....
Hauska sattuma, aloitin lukea juuri eilen ja meinaan taas kohta jatkaa.
Napa-alueilla miehet pyytävät ravinnon ja naiset käsittelevät sen.
***Todelliset metsästäjät pyytävät pääasiassa väijyen ja yksinään,***
Vain Tarzan pyydystää yksinään. Leijonia ja isoja ruohonsyöjiä ei kukaan pyydystä yksin. Lisäksi yksinäinen voisi törmätä 10:een hyeenaan, joka olisi kovasti huono homma sekin.
taitaa olla enemmän sinun alaasi - noin niin kuin antropologisena todisteena? Pyydän saada muistuttaa, että Burroughs ei ollut astunut jalallaan sen paremmin Afrikkaan kuin Marsiinkaan.
Leijonia ei yksikään metsästyksellä elävä ihmisryhmä ravinnokseen metsästä. Paimentolaiset metsästävät säästääkseen karjaansa, ja joidenkin paimentolaisheimojen parissa leijonan metsästäminen on miehuuskoe (masait). Tällöinkin menetelmänä on jäljitys, väijytys ja usein esimerkiksi puissa olevien lavojen käyttö.
Isoja ruohonsyöjiä metsästetään, sekä esihistoriallisten todisteiden että tämän päivän metsästäjien tarkkailun perusteella, useimmiten väijyttämällä, ajamalla eläimet johonkin loukkuun joko käyttämällä hyväksi niiden luonnollisia vaellusreittejä tai esimerkiksi sytyttämällä ruohikkopalo. Tällöin surmataan niin monta eläintä kuin kerralla pystytään. Yksittäistä väijymistä harjoitetaan myös isojen eläinten suhteen - intiaanien menetelmiä on tarkkailtu preerialla.
Useimmat metsästäjät saalistavat suhteellisen pientä saalista, esimerkiksi khoisanit ja Australian aboriginaalit samoin kuin Etelä-Amerikan viidakkometsästäjät käyttävät myrkkynuolia ja ovat täysin tyytyväisiä arviolta 1 - 15 kilon saaliisiin. Pikkulinnut, hiiret ja sisiliskot katsotaan täysin arvokkaaksi riistaksi.
Miten Suomessa metsästetään hirviä? Juoksemalla ryhmänä niiden perässä?
Sanooko siideri leijonia ravinnoksi metsästetyn, täh? Teidän evojen tyyli kirjoittaa on aikas syvältä, pannaan olematonta joukkoon niin paljon että toivotaan kreoilta menevän kaiken ajan teidän valeittenne torjumiseen.
Silti leijonia metsästettiin. Koska ne olivat vaaraksi naisille ja lapsille sekä yleensä kaikille. Tappamalla muutaman loput alkoivat pelätä ihmsitä eikä tulleet lähelle syömään ihmisiä tai heidän riistaansa. Ota lukuun että leijonta ja ihmiset kilpaili samasta muonasta.
.....usein esimerkiksi puissa olevien lavojen käyttö. ......
Liekö kovin hyvä leijonaa ajatellen koska se kiipeää melko hyvin puuhunkin.
........esimerkiksi khoisanit ja Australian aboriginaalit samoin kuin Etelä-Amerikan viidakkometsästäjät käyttävät myrkkynuolia ja ovat täysin tyytyväisiä arviolta 1 - 15 kilon saaliisiin......
Khoisanit ovat kaataneet norsujakin, että se niistä pienistä. Jos pieniä on ri ittävästi niin miksi silloin isoja kaataisi. Mutta kun isoa haavoitettiin niin jäljittäjtä juoksivat sen perässä jopa vuorokaudenkin koska tiesivät eläimen ennenpitkää uupuvan verenhukkaan.
.......Miten Suomessa metsästetään hirviä? Juoksemalla ryhmänä niiden perässä?.....
Viiden pisteen kysymys. Mikähän on erona entisajan ja nykyajan hirvenmetsästyhksessä? Keksitköö mitään millä saattaisi olla merkityhstä?
Leijonia ei ole metsästetty elleivät ne ole vieneet karjaa. Siis paimentolaiset metsästivät ja metsästävät. Muu on silkkaa arvailua.
Isoja petoja on metsästetty puussa olevilta lavoilta. Tämä on fakta. Leijonia on metsästetty runsaammin vasta, kun tuliaseet keksittiin.
Urheuden näytteenä yksittäiset soturit ovat voineet metsästää leijonia jalkaisin, kuten masai-soturit tekevät vieläkin. Sillä ei ole mitään käytännön merkitystä.
http://www.historyforkids.org/learn/economy/hunting.htm
http://en.wikipedia.org/wiki/Lion_hunting#Baiting
Khoit ja sanit metsästävät (tai metsästivät - nykyään sitä tehdään vain turistinäytöksissä) erilaisia antilooppeja.
http://www.africaguide.com/culture/tribes/bushmen.htm
Suomessa metsästettiin ennen hirviä täsmälleen samoin kuin muuallakin maailmassa suurta riistaa: kaivettiin pyyntikuoppia ja ajettiin eläimet niihin, tai yksittäinen metsästäjä hiihti hirven kiinni sopivalla hankikannolla, joka piti miehen mutta ei hirveä.
Kuvassa on paloeliittinen kalliomaalaus, jossa metsästäjät ovat väijyttäneet joen yli uivia peuroja:
http://www.hort.purdue.edu/newcrop/history/lecture02/fig_2-5d.html
Suomesta on kautta aikojen tullut maailmanluokan mäkihyppääjiä. Miten evoluutio tai luomisoppi selittää mäkihyppääjien loistavan menestyksen kansainvälisissä kisoissa. Eihän Aatamin sen enempää kuin Nooan tai Jeesuksen tiedetä menestyneen kovin hyvin mäkikisoissa. Minkä lisääntymisedun mäkihyppääjät saavat hypätessään mäestä V-tyylillä jopa kahdensadan metrin etäisyydelle vaikka he saisivat saaliin muullakin tavoin kiinni, kun saalis jaetaan kuitenkin myös kaikkien englantilaisten Eetujen kanssa
kuuluvat muutamaan heimoon. Varmaan noin vuosi sitten tuli tv:stä tanskalainen dokumentti, joka tutki syytä menestykseen. Heidän mielestään ainoa mitattava fyysinen ero oli erittäin ohuet sääret.
Kevyen säären heilauttaminen eteen vaatii vähemmän energiaa, kuin painavamman. Näin näillä juoksijoilla kului pitkällä matkalla vähemmän energiaa, joka mahdollistaa hiukan kovempaa juoksemisen. Tottakai fysiikan pitää olla kunnossa muiltakin osin, mutta se vimonen ero löytyi tanskalaisten mielestä juuri tuosta.
Kyl mä luulen että geeniperimä siirtyi näissäkin heimoissa todellisuudessa sen hitaan kotiinjätetyn kaverin kautta joka ei kelvannut metsästysjuoksuretkille. Ja tämä taas osoittaa ettei geeneillä ollut mitään tekemistä juoksulahjojen kanssa.
Evot ei tiedä mitään geenien toimintaa ohjaavista kytkimistä, jotka välittävät todellakin tietoa. Näin nälänhädät ja muutkin asiat vaikuttavat tulevissakin sukupolvissa.
Geenit on samat mutta geenien ohjauskytkimet ovat eri asennoissa ja geenin gvaikututus onkin aivan eri. Jatkuva juokseminen savanneilla muuttaa kytkimien asentoja ja siten juoksu vaikutaa tuleviin sukupolviinkin vaikka geenit ovatkin ihan samat.
""Evot ei tiedä mitään geenien toimintaa ohjaavista kytkimistä, jotka välittävät todellakin tietoa. Näin nälänhädät ja muutkin asiat vaikuttavat tulevissakin sukupolvissa.
Geenit on samat mutta geenien ohjauskytkimet ovat eri asennoissa ja geenin gvaikututus onkin aivan eri. Jatkuva juokseminen savanneilla muuttaa kytkimien asentoja ja siten juoksu vaikutaa tuleviin sukupolviinkin vaikka geenit ovatkin ihan samat.""
tämänkin asian selvitti? Evoluutiobiologitpa tietysti. Olet muuten väärässä luullessasi, etteivät palstan evoluutikot tietäisi noista kytkimistä, nehän ovat olleellinen osa nykyistä evoluutioteoriaa ja epigeneettisestä periytymisestä on keskusteltu tälläkin palsatlla jo vuosia sitten.
nahoissanne. Ei biologiassa sentaään aivan kaikki ole pelkkää evoluutiota. On muutakin kuin evoa. Tuo menee tosiaan jo pahasti överiksi ja alkaa mennä paniikkihäiriön puolelle. Aivan käsittämätöntä toisten nenille hyppimistä koko ajan.
....Evoluutiobiologitpa tietysti.....
Älä taas ala isotella. Asian on selvittäneet biologit. Evoluutiobiologeilla eli -teologeilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.
......nehän ovat olleellinen osa nykyistä evoluutioteoriaa .....
Ja taas annos tuota samaa roskaa. Ne eivät kuulu missään tapauksessa evoteoriaan vaan ovat ihan normaalia biologiaa ja perimän toimintaa.
Olet tietämätön tollo. *Kaikki* biologiassa liittyy evoluutioteoriaan irrottamattomasti.
Theodosius Dobzhansky:
"Nothing in biology makes sense except in the light of evolution. "
Suom.: "biologiassa ei ole mitään järkeä, paitsi evoluution valossa"
Seuraavaksi pohjattoman tietämättömänä tollona varmaankin alat nillittää, että Theodosius Dobzhansky katui kuolinvuoteellaan...
Dobzhanskystä:
http://www.mnsu.edu/emuseum/information/biography/abcde/dobzhansky_theodosius.html
""Ei biologiassa sentaään aivan kaikki ole pelkkää evoluutiota. On muutakin kuin evoa. Tuo menee tosiaan jo pahasti överiksi ja alkaa mennä paniikkihäiriön puolelle. Aivan käsittämätöntä toisten nenille hyppimistä koko ajan.""
Biologiassa kaikki ei ole evoluutiota, mutta biologiassa ei oloe mieltä ilman evoluutiota.
""....Evoluutiobiologitpa tietysti.....
Älä taas ala isotella. Asian on selvittäneet biologit. Evoluutiobiologeilla eli -teologeilla ei ole tämän kanssa mitään tekemistä.""
Lässyn lässyn. Kysymyksessä olivat nimenomaan evoluutiobiologit, olen lukenut aiheesta kirjasta Loputtoman kauniit muodot, jossa kerrotaan juuri näistä evoluutiobiologeista ja heidän löydäistään.
""Ja taas annos tuota samaa roskaa. Ne eivät kuulu missään tapauksessa evoteoriaan vaan ovat ihan normaalia biologiaa ja perimän toimintaa.""
Ne ovat uuden evoluutiobiologian haaran evo-devon löytämiä ja ne ovat oleellinen osa nykyistä evoluutioteoriaa.
ID-teoria on tuottanut geenien toiminnasta uutta tietoa? Älä pidättele, anna palaa: linkit tutkimuksiin, niin opitaan.
Älä nyt kuitenkaa stressaa, jos niitä tutkimuksia ei heti löydy - olis nimittäin eka kerta!
aiemmin ja haluaisit oppia lisää?