http://www.yleradio1.fi/tiede/tiedeuutiset/id17373.shtml
Säikyimmät ihmiset ovat poliittisesti konservatiivisia
: Tiedeuutiset
18.09.2008, klo 22.00
Ihmisen tapa reagoida äkillisiin ääniin tai pelottaviin kuviin voi selittää millaisia poliittisia mielipiteitä hänellä on, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Helposti säikkyvät ihmiset kannattivat varustautumista kaikenlaisia uhkia vastaan ja olivat siksi mm. Irakin sodan, vapaan aseenkanto-oikeuden, kuolemantuomion ja kirjaimellisen raamatun tulkinnan kannattajia.
Ne jotka eivät hätkähtäneet ääniä tai kuvia, edustivat vastakkaista laitaa ja kannattivat esimerkiksi kehitysapua, maahanmuuttoa, oikeutta aborttiin ja pasifismia. Tutkijat arvelevat, että äärimmäisten poliittisten mielipiteiden yhdistyminen fysiologisiin reaktioihin voi selittää miksi niitä on vaikea muuttaa.
Yhteiskuntatieteissä on perinteisesti ajateltu, että poliittiset mielipiteet syntyvät ympäristön ja kokemuksen kautta. Rice-yliopiston tutkijat lähtivät selvittämään mielipiteiden yhteyttä fysiologisiin piirteisiin. Koehenkilöt saatiin Nebraskan osavaltiossa tehdyssä puhelinkyselyssä, jossa kysyttiin aluksi vain poliittista kantaa. Niitä jotka olivat mielipiteiltään poliittisen kentän äärilaidoilla, pyydettiin vastaamaan myös erilliseen kyselyyn. Siinä selvitettiin heidän poliittisia näkemyksiään ja persoonallisuuttaan tavanomaisten demograafisten tekijöiden lisäksi.
Kaksi kuukautta kyselyn jälkeen kyselyyn vastanneet 46 ihmistä tulivat erikseen laboratorioon testiin, jossa mitattiin heidän fysiologista vastettaan kuville ja äänille. Vastetta mitattiin mm. käsien hikoilusta. Kuvasarjassa oli neutraalien kuvien seassa muutamia järkyttäviä kuvia, mm. kuva pelästyneestä ihmisestä jonka kasvoilla oli suuri hämähäkki. Sarjassa oli yhtä monta miellyttävää kuvaa kuten onnellisen lapsen kasvot. Äänitestissä mitattiin fysiologista vastetta äkilliselle kovalle metelille.
Voimakkaasti reagoivat olivat turvallisuushakuisempia kuin lievemmin reagoivat, mikä ilmeni mm. uskona aseisiin sekä henkilökohtaisen turvallisuuden että kansallisen turvallisuuden puolustajana. Helpommin säikkyvät olivat myös normisidonnaisempia ja valmiita rankaisemaan tavanomaisesta poikkeavasti toimivia ja käyttäytyviä.
(Radion tiedeuutiset, Science)
Selittääkö tämä myös, miksi ne vaahtoavat helvetistä? Kun maalaillaan älyttömiä uhkakuvia, uskis ottaa sen helpommin tosissaan.
Säikyimmät ihmiset ovat poliittisesti konservatiivisia
: Tiedeuutiset
18.09.2008, klo 22.00
Ihmisen tapa reagoida äkillisiin ääniin tai pelottaviin kuviin voi selittää millaisia poliittisia mielipiteitä hänellä on, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä tutkimuksessa. Helposti säikkyvät ihmiset kannattivat varustautumista kaikenlaisia uhkia vastaan ja olivat siksi mm. Irakin sodan, vapaan aseenkanto-oikeuden, kuolemantuomion ja kirjaimellisen raamatun tulkinnan kannattajia.
Ne jotka eivät hätkähtäneet ääniä tai kuvia, edustivat vastakkaista laitaa ja kannattivat esimerkiksi kehitysapua, maahanmuuttoa, oikeutta aborttiin ja pasifismia. Tutkijat arvelevat, että äärimmäisten poliittisten mielipiteiden yhdistyminen fysiologisiin reaktioihin voi selittää miksi niitä on vaikea muuttaa.
Yhteiskuntatieteissä on perinteisesti ajateltu, että poliittiset mielipiteet syntyvät ympäristön ja kokemuksen kautta. Rice-yliopiston tutkijat lähtivät selvittämään mielipiteiden yhteyttä fysiologisiin piirteisiin. Koehenkilöt saatiin Nebraskan osavaltiossa tehdyssä puhelinkyselyssä, jossa kysyttiin aluksi vain poliittista kantaa. Niitä jotka olivat mielipiteiltään poliittisen kentän äärilaidoilla, pyydettiin vastaamaan myös erilliseen kyselyyn. Siinä selvitettiin heidän poliittisia näkemyksiään ja persoonallisuuttaan tavanomaisten demograafisten tekijöiden lisäksi.
Kaksi kuukautta kyselyn jälkeen kyselyyn vastanneet 46 ihmistä tulivat erikseen laboratorioon testiin, jossa mitattiin heidän fysiologista vastettaan kuville ja äänille. Vastetta mitattiin mm. käsien hikoilusta. Kuvasarjassa oli neutraalien kuvien seassa muutamia järkyttäviä kuvia, mm. kuva pelästyneestä ihmisestä jonka kasvoilla oli suuri hämähäkki. Sarjassa oli yhtä monta miellyttävää kuvaa kuten onnellisen lapsen kasvot. Äänitestissä mitattiin fysiologista vastetta äkilliselle kovalle metelille.
Voimakkaasti reagoivat olivat turvallisuushakuisempia kuin lievemmin reagoivat, mikä ilmeni mm. uskona aseisiin sekä henkilökohtaisen turvallisuuden että kansallisen turvallisuuden puolustajana. Helpommin säikkyvät olivat myös normisidonnaisempia ja valmiita rankaisemaan tavanomaisesta poikkeavasti toimivia ja käyttäytyviä.
(Radion tiedeuutiset, Science)
Selittääkö tämä myös, miksi ne vaahtoavat helvetistä? Kun maalaillaan älyttömiä uhkakuvia, uskis ottaa sen helpommin tosissaan.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Aika kiinnostava tutkimus kyllä kyseessä. Eniten ihmetytti tuo säikkyjen ihmisten kuolemantuomiomyönteisyys. Uskovaiset ovat kyllä usein kuolemantuomion kannalla (USA, islam...) kun taas liberaalit, humanistit, vapaa-ajattelijat... ovat usein kuolemantuomiota vastaan.
Se, että ovatko uskovaiset usein säikkyjä vai säikyt uskovaisia vai onko korrelaatiota kumpaankaan suuntaan, olisi kiinnostavaa selvittää jollain uudella tutkimuksella. Tuossa tutkimuksessa oli pientä viitettä korrelaatioon säikky->uskovainen.
että patenttiratkaisut antavat valheellista turvallisuudentunnetta pelokkaille ihmisille. Pahuus voidaan poistaa maailmasta tappamalla pahat ihmiset heidän mielestään. Samaa perää voisi olla tuo usko Raamatun kirjaimelliseen tulkintaan. Elämä on helpompaa, kun voi kirjasta katsoa totuuden, eikä tarvitse miettiä omilla aivoillaan.
Ja tuntuisi, että helposti säikkyminen on synnynnäinen ominaisuus, kun taas uskonto omaksutaan myöhemmin. Eli korrelaatio olisi niin päin että säikystä tulee helpommin uskova.
"Olisiko niin että patenttiratkaisut antavat valheellista turvallisuudentunnetta pelokkaille ihmisille."
Juuri näin. Harva asia ruokkii pelkoa yhtä tehokkaasti kuin epävarmuus, kun taas varmuus on asia joka tehokkaimmin hävittää sen. Pelkotilojen kanssa kamppailleena voin vakuuttaa asian olevan näin. Ainut toinen tapa selättää pelko olisi osoittaa sen olevan pohjimmiltaan irrationaalinen ja turha. Tällaista vaihtoehtoahan uskonnot eivät tarjoa.
kun horjuin jonkinlaisessa ateismin ja agnostismin välimaastossa niihin epäilykausiin, jolloin tuli mieleen että josko jokin jumala on sittenkin olemassa, liittyi usein jonkinlaisia pelkoja. Ajattelin kuolevaisuutta, omaa ja esimerkiksi vanhempien. Juuri kuolemanpelko vaikuttaa minusta voimakkaasti uskonnon taustalla.
Sanoisin, että menestyvät uskonnot käyttävät hyväksi ihmisen kuolemanpelkoa, joka jälleen kumpuaa kuolemaan liittyvästä epävarmuudesta. Aikoina, joina nykyiset suuret uskonnot syntyivät, käsitystä ihmisen tajunnan ja elollisten prosessien materiaalisuudesta ei vielä laajemmin kannatettu. Oli sen sijaan yleistä ja luontevaa uskoa, että kuolleesta ihmisestä oli lähtenyt pois jokin näkymätön, havaitsemattomissa oleva "elämänvoima". Ihmiset luonnollisesti pohtivat, mitä tälle yleensä sieluksi nimetylle elämänvoimalle mahtoi tapahtua. Kauheimmat mahdolliset skenaariot - ja keinot joilla ne mukamas voitaisiin välttää - sitten punoutuivat osaksi uskontoa.
Varsinkin muinaista juutalaisuutta tarkastelemalla kyllä huomaa, että uskontoon liittyy muitakin pelkoja kuin kuolema. Esimerkiksi Jahven uskottiin rankaisevan pahoista teoista jo elämän aikana, ja kaikki epäonni ja kurjuus luettiin Jahven tahdoksi. Jälleen uskonto oli tarjoavinaan varmat keinot Jahven lepyttelyyn tai hänen vihansa välttämiseen. Samaa taikauskoista ajattelua voi löytää muistakin uskonnoista. Kun itse aloin kehittyä nuoruudessa kristinuskosta kohti epämääräisempää teististä agnostismia ja lopulta ateismia, eräässä välivaiheessa uskomusrakenteeni muistutti yllättävissä määrin sitä, minkä olen havainnut muinaisjuutalaisuuden ajatustavaksi: kuolemanjälkeistä elämää ei ole ja jumala vaikuttaa suoraan tässä elämässä (jos on vaikuttaakseen.)
Ex-teistinä voin sanoa, että minua piti vuosikausia kahlittuna jumalharhaan nimenomaan epämääräinen pelko. Vielä siinä vaiheessakin kun olin jo hylännyt järjettöminä kaikkien uskontojen mytologiat, mielessä kummitteli epävarmuudesta kumpuava "jumalallisen" uhan tunne. Voisi sanoa että pelolle ehdollistuminen säilyi, vaikka perusteet sille olivat jo murentuneet. (Mainittakoon, että minulla on lapsuudesta asti ollut pelkotiloja, joita on jouduttu purkamaan ihan terapiassa asti.)
Tämän vuoksi pidän hyvin loogisena, että eniten pelokkuuteen taipuvaiset yksilöt jäävät helposti kiinni uskonnon verkkoon. Varsinkin kun kaikkein kiihkeimmät uskovaiset (ainakin netissä) korostavat uskontoon kuuluvia uhkakuvia eniten, ikään kuin yrittäen pelotella vääräuskoiset ruotuun. Heille on luultavasti täysin mahdotonta ymmärtää, miksi viesti ei mene perille vaan herättää enimmäkseen sääliä tai paheksuntaa.
siinä tutkimuksessa selvitetty, että miksi toinen on säikympi kuin toinen?
niin tiedät saman verran asiasta kuin minäkin. En ole tutustunut alkuperäiseen tutkimukseen vain pelkästään tuohon uutiseen siitä. Kaipa se on osin synnynnäistä, mutta vaikuttaa elämänkokemuksetkin siihen.
lukaisin avuksesi, mutta linkkiä en avannut, koska teknoringit ovat vielä pahasti kesken.
>>En ole tutustunut alkuperäiseen tutkimukseen vain pelkästään tuohon uutiseen siitä.>Kaipa se on osin synnynnäistä, mutta vaikuttaa elämänkokemuksetkin siihen.
ihmisellä ei ole synnynnäisiä ominaisuuksia? Kaikki on vain elämänkokemusten muovaamaa? Onko ihminen syntyessään tyhjä taulu, jossa ei ole mitään taipumuksia? Onhan esimerkiksi tutkimuksia siitä, kuinka taipumus masennukseen on osin periytyvää. Miksi helposti säikkyminen ei voisi olla?
Siinä linkissä oli vain sama uutinen, jonka laitoin avaukseen.
Serotoniini lievittää ahdistusta. Alhainen serotoniinipitoisuus aiheuttaa ahdistusta ja levottomuutta. Voisko se olla sitä säikkyyttä.
Tunnetaan geeni, joka koodittaa serotoniinnin kuljettajaa. Geenin pituus ratkaisee serotoniinin kuljettajan syntymisen määrän.
Esimerkiksi USA:n väestössä 66,7 %:lla ja Japanilaisista 98,3:lla on herkkyyteen ja hermostuneisuuteen altistava geeni.
Olen poiminut tiedot keväällä 2004 Ylen avoimen yliopiston luennosta TV:ssä. Asiasta löytyy varmaan perusteellisempaakin tietoa jostain, jos kiinnostaa.
mutta viesti ei näy. Kokeillaan kikka kolmosta.
Ajattelin kirjoittaa jotain samantapaista, koska olen itse kärsinyt pelkotiloista, ja saanut apua serotoniinin tasoa nostavista lääkkeistä (en tosin läheskään yhtä paljon kuin kognitiivisesta terapiasta). Tosin täytyy myöntää, että pelkoherkkyyteni taustalla on myös traumaattisia kokemuksia.
en minä tiedä onko ihmisellä synnynnäisiä ominaisuuksia. Tiedätkö Sinä? Toki kait tiede on sen osoittanut, että geeneillä on suuri merkitys, mutta mihin? No, altistumisen joihinkin sairauksiin, aika laajalla skaalalla.
Mutta säikkyminen ei liene periytyvää, geeneissäkään?! Syyt lienevät aivan jossain muualla!
Kokemukset ja elämäntavat vaikuttavat ihmisen kemiaankin. Mulle tuli siitä kuljettajasta mieleen, että jos sitä serotoniinin kuljettajaa on ihmisillä erilaisia määriä, niin serotoniinin määrään positiivisesi vaikuttava asia tehoaa toisiin huonommin kuin toisiin.
Muuten, serotoniinipitoisuus on tavallista matalammalla ennen migreenikohtausta. Joskus nuorempana kärsin migreenistä ja muistan, että migreenikohtausta edeltää aika epävarma olo, sopivassa positiivisessa tilanteesa se sattaa olla ihan mukavakin olotila. Oksentaminen irrottaa vatsakalvosta serotoniinia vereen. Siksi monet sanovat, että migreeni helpottaa, jos oksentaa. Mikä mahtaa olla sen yhteys bulimiaan.
ja sen vaikutukset pullahtelevat aika usein esille. Eli alhainen serotiinipitoisuus aiheuttaa ahdistusta ja levottomuutta?
Mutta miksi? Voisiko ajatella niin, että jos ihmisellä (olipa aikuinen tai lapsi), ei olisi elinympäristössään ahdistukseen ja levottomuuteen 'altistavia' tekijöitä, niin ihmisen serotiini -tasokin olisi 'normaali'?
Tästä geeniperiytymisestä vielä, että onhan lääketiede (tai joku tiede) osoittanut, että muun muassa dementiaa, geeniperimästä huolimatta voidaan ehkäistä, tai verisuonten kalkkeutumista jne.
Aika huimia lukuja nuo prosenttiluvut, joita esitit. Toki täysin ymmärrettäviä, tarkastelipa kumpaa maailman kolkkaa tahansa. Ja siksipä ei säikkyys voi olla periytyvää muutoin kuin kasvatuksen kautta, siis minun mielestäni.
niin silloin ollaan eri viivalla. Pelottava tilanne vaikutta herkästi ahdistuvaan (syntyjään alhainen serotoniinipitoisuus tai heikko serotoniinin kuljetus) voimakkaammin, kuin serotoniinissa luonnostaan kylpevään.
Useimpiin periytyviin ominaisuuksiin voi vaikuttaa, mutta lähtötasollakin on merkitystä. Esim älykkyyttäkin voi kehittää, mutta perimä voi rajoittaa sitä pahasti tai sitten antaa hyvät eväät kehitykselle.
valitettavasti, lähtökohdat ovat aina erilaisia, huom. aina! Mutta ei tämä lähtökohta ole, minun mielestäni, mikään este serotiinin kuljetukseen?! Vaan jatkot!
Ja tämä älykkyys käsitteenä, on erittäin tulkinnanvarainen, sekin.
ei se tai sinun jankutuksesi tosiasioita miksikään muuta.
Geenit antavat tiettyjä lähtötilanteita ja kehollisia ominaisuuksia. Eihän ne geenit mitään koristeita ole. Tottakai ympäristö vaikuttaa ihmiseen monella tavalla, mutta geenit vaikuttavat aina taustalla tavalla tai toisellla.
"Ja tämä älykkyys käsitteenä, on erittäin tulkinnanvarainen, sekin."
Juu juu, yleisesti tiedossa oleva juttu. Voit avata keskustelun erilaisista älykkyyden lajeista, jos se kiinnostaa, mutta se ei ollut tässä yhteydessä olennaista. Perimä voi rajoittaa tai antaa hyvän lähtökohdan erilaisille älykkyyden lajeille. Esimerkiksi autisti tuskin kehittyy sosiaalisissa taidoissa yhtä lahjakkaaksi kuin perimältään sosiaalisuuteen taipuvainen. Meneekö perille?
Oman näkemykseni mukaan olemme täsmälleen sellaisia, millaiseksi geenimme yhdessä ympäristömme kanssa on meidät muokannut. Periaatteessa omat "valinnat" eivät ole relevantteja, vaan nämäkin valinnat ovat geenien ja ympäristön aikaansaannoksia.
Kaksi ihmistä kasvaa erilaisiksi täsmälleen samassa ympäristössä, mikäli heillä on eri geenit. Samoilla geeneillä varustetut samassa ympäristössä elävät ovat periaatteessa täsmälleen samanlaisia. Tosin tätä on mahdoton tutkia, joten sanon tämän vain omana näkemyksenäni...
Tottakai geenit vaikuttavat persoonaamme. Se on melko varma asia nykyisin.
...vaikuttavat varmaan osaltaan myös siihen "säikkyyteen". Toiset ihmiset sietävät luonnostaan paremmin uusia ja outoja asioita, toiset taas ahdistuvat niistä helpommin. Liisa Keltikangas-Järvinen (jota suuresti ihailen) on tutkinut ja kirjoittanut paljon ihmisten synnynnäisitä temperamenttieroista. Suosittelen kaikille hänen kirjojensa lukemista - sen jälkeen on paljon helpompi ymmärtää ihmisten käyttäytymistä, myös omaansa.
Tuosta säikkyyden vaikutuksesta uskonnollisuuteen - minusta se kuulostaa loogiselta ja asialla voi olla vaikutusta muiden seikkojen ohella. Aika useinhan täälläkin meiltä ateisteilta kysytään emmekö pelkää kun meillä ei ole Jumalaa turvanamme.
Temperamenttierot vaikuttavat varmaan osaltaan myös siihen "säikkyyteen". Toiset ihmiset sietävät luonnostaan paremmin uusia ja outoja asioita, toiset taas ahdistuvat niistä helpommin. Liisa Keltikangas-Järvinen (jota suuresti ihailen) on tutkinut ja kirjoittanut paljon ihmisten synnynnäisitä temperamenttieroista. Suosittelen kaikille hänen kirjojensa lukemista - sen jälkeen on paljon helpompi ymmärtää ihmisten käyttäytymistä, myös omaansa.
Tuosta säikkyyden vaikutuksesta uskonnollisuuteen - minusta se kuulostaa loogiselta ja asialla voi olla vaikutusta muiden seikkojen ohella. Aika useinhan täälläkin meiltä ateisteilta kysytään emmekö pelkää kun meillä ei ole Jumalaa turvanamme.
Anteeksi toisto, viestin lähetys takkuili ja luulin jo kadottaneeni ensimmäisen...