Todellisen yksilöllisen kulutuksen (Actual individual consumption, AIC) mukaan norjalaiset eivät ole edes Euroopan rikkain kansa, saati sitten, että olisivat maailman rikkain maa. Todellista yksilöllistä kulutusta pidetään tällä hetkellä parhaana elintason mittarina. Siitä sanotaan näin:
"Todellinen yksilöllinen kulutus sisältää kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden yms.) kulutusmenot sekä sen osan julkisesta kulutuksesta, joka voidaan katsoa yksilölliseksi eikä kollektiiviseksi. Niitä ovat koulutus-, sosiaali-, terveys-, sosiaalivakuutus-, virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluihin käytetyt kulutusmenot, jotka kohdistuvat suoraan ihmisiin päinvastoin kuin hallinnon, puolustuksen, tutkimuksen, tienpidon yms. kulutusmenot."
Todellinen yksilöllinen kulutus eri Euroopan maissa:
EU:n keskitaso 100. OECD:n keskitaso 100
USA:- 147
Luxemburg: 146 -
Iso-Britannia: 134 116
Islanti: 132 -
Norja: 130 117
Sveitsi: 118 107
Alankomaat: 117 105
Irlanti: 114 -
Saksa: 112 98
Ruotsi: 112 105
Suomi: 103 94
Kreikka: 103 -
Italia: 100 94
Espanja: 100 89
Japani: - 88
Portugali: 82 -
Viro: 64 -
Puola: 57 51
Turkki: 45 -
Bulgaria: 40 -
Suomen "huonoa" sijoitusta selittää osittain matalat terveydenhoitomenomme, jotka yleensä ovat Länsimaissa hyvin korkeat (meillä melkein puolet matalammat kuin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa, kiitos tehokkaan järjestelmän).
Tässä vielä BKT-taulukko ja siinä Suomi on hyvin korkealla. BKT ei kuitenkaan kerro kaikkea todellisesta elintasosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkilöä_kohti_mukaan
Lähteet:
http://www.dst.dk/homeuk/Statistics/focus_on/focus_on_show.aspx?sci=1277
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_bkt_kulutus.html
http://www.ssb.no/english/yearbook/tab/tab-300.html
"Todellinen yksilöllinen kulutus sisältää kotitalouksien kulutusmenojen lisäksi voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen (järjestöjen, seurakuntien, säätiöiden yms.) kulutusmenot sekä sen osan julkisesta kulutuksesta, joka voidaan katsoa yksilölliseksi eikä kollektiiviseksi. Niitä ovat koulutus-, sosiaali-, terveys-, sosiaalivakuutus-, virkistys-, kulttuuri- ja urheilupalveluihin käytetyt kulutusmenot, jotka kohdistuvat suoraan ihmisiin päinvastoin kuin hallinnon, puolustuksen, tutkimuksen, tienpidon yms. kulutusmenot."
Todellinen yksilöllinen kulutus eri Euroopan maissa:
EU:n keskitaso 100. OECD:n keskitaso 100
USA:- 147
Luxemburg: 146 -
Iso-Britannia: 134 116
Islanti: 132 -
Norja: 130 117
Sveitsi: 118 107
Alankomaat: 117 105
Irlanti: 114 -
Saksa: 112 98
Ruotsi: 112 105
Suomi: 103 94
Kreikka: 103 -
Italia: 100 94
Espanja: 100 89
Japani: - 88
Portugali: 82 -
Viro: 64 -
Puola: 57 51
Turkki: 45 -
Bulgaria: 40 -
Suomen "huonoa" sijoitusta selittää osittain matalat terveydenhoitomenomme, jotka yleensä ovat Länsimaissa hyvin korkeat (meillä melkein puolet matalammat kuin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa, kiitos tehokkaan järjestelmän).
Tässä vielä BKT-taulukko ja siinä Suomi on hyvin korkealla. BKT ei kuitenkaan kerro kaikkea todellisesta elintasosta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_bruttokansantuotteen_henkilöä_kohti_mukaan
Lähteet:
http://www.dst.dk/homeuk/Statistics/focus_on/focus_on_show.aspx?sci=1277
http://www.stat.fi/tup/tietotrendit/tt_04_06_bkt_kulutus.html
http://www.ssb.no/english/yearbook/tab/tab-300.html
Vastaukset 15
Vanhimmat
Yksilöllinen kulutus ei mairittele EU- ja euro-maita;
Kymmenen parhaimman eurooppalaisen maan joukossa on kolme EUn ulkopuolista maata ja viisi maata, jotka eivät ole eurossa. Näiden maiden osuus on paljon suurempi kuin niiden suhteellinen osuus edellyttäisi. Miksihän?
Totta, eivät norjalaiset ole kovin rikkaita. Raukat yltävät vain mitallisijoille...
Norjan BKT on noin kaksi kertaa suurempi kuin Ruotsilla, Suomella ja Yhdysvalloilla. Silti amerikkalaisten ostovoima on reilusti norjalaisia parempi. 300 miljoonaa jenkkiä siis kuluttaa keskimäärin enemmän kuin neljä miljoonaa "rikasta" norjalaista. Kyllä sitä vaurautta edelleen on Amerikassa, eurooppalaiset ovat huomattavasti köyhdempiä. Ruotsin AIC on 112 ja Norjan 130. Ero on hämmästyttävän pieni ja ajatteleppa sitä, että jopa briteillä on enemmän ostovoimaa kuin norjalaisilla? Ja kaikki muut Länsi-Euroopan maat ovat siinä aivan Norjan tuntumassa, kymmenen prosentin elintasoero suurimmalla osalla verrattuna Norjaan.
Voisi kuvitella, ettet ole ollenkaan avannut televisiota viime kuukausina: Amerikkalaiset kyllä ovat kuluttaneet ja törsänneet. Velaksi. Nyt on tullut maksun aika.
Minun pointtini ei ole ollut väittää norjalaisia maailman rikkaimmiksi vaan todeta, että EUn ja euron ulkopuolella voi pärjätä vähintään yhtä hyvin. Eikö näin ole?
Norja voi olla EU:n ulkopuolella. Meidän suomalaisten alintaso olisi huomattavasti alhaisempi ilman EU-jäsenyyttä. Norjalla se saattaisi olla huomattavasti alhaisempi, jos se kuuluisi EU:in.
Amerikkalaiset ovat ottaneet reippaasti velkaa, mutta se on tapahtunut valtiollisella tasolla. Amerikkalaisten korkea palkkataso ja suhteellisen matala hintataso selittää sen, että heillä on niin kova ostovoima.
Kuvitelma suomalaisten pienemmästä elintasosta EUn ulkopuolella on pelkkää spekulaatiota. Fakta sen sijaan on, että köyhien määrä Suomessa on tuplaantunut jäsenyytemme aikana. Vuoteen -95 se laski melko tasaisesti ja sen jälkeen kääntyi tasaiseen nousuun. Mitä ihmeellistä tuona vuonna tapahtui?
Eiköhän talousromahdus alkanut USAn asuntokriisistä, jonka johtui paljolti yksityistalouksien holtittomasta velanotosta. Amerikkalaisten ostovoimaa kasvattaa myös meikäläisittäin matalahko verotus, jonka kääntöpuolena ovat mm huikeat terveydenhoito- ja opiskelumaksut, joihin kaikilla ei ole varaa.
Norja ja Ruotsi ovat kummatkin euron ulkopuolella. Mitä sellaista taloudellista Ruotsi on EUn jäsenenä saavuttanut, jonka saavuttaminen Norjalla EUn ulkopuolella on mahdotonta?
Norja rahastoi ja on rahastoinut öljyvaransa pahojen päivien varalle...
"Lisäksi norja rahastoi koko ajan öljytulojaan, jotta rajallisena aikana saatavat tulot eivät hyödytä vain tuona rajallisena aikana eläviä, vaan myös tulevia sukupolvia. Ilmeisesti Norjan valtionvelan määrä ei ole heille pakko vaan valinta, jonka järkevyyden joku taloudesta enemmän ymmärtävä osaa ehkä selittää."
http://heka.wordpress.com/2009/01/26/jattivelat-uhkaavat-suomea/
" Norja sitäpaitsi kieltäytyy käyttämästä öljyvaroja yhteiskunnan menoihin, siitä johtuen maalla satojen miljardien säästöt. "
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000016874889
suurin kansallisvarallisuus, ainakin oli vuonna 2005. Eli norjalaiset ovat periaatteessa ruotsalaisia köyhempiä vieläkin.
Maailmaa ohjaavat ylikansalliset instanssit, eli erilaiset herraklubit ja salaiseurat verhojen takana. Päätösvaltaa heillä ei ole politiikassa, mutta päättäjät ovat aina jonkinlaisessa narussa, jota vetelee joku pankkiiri tai muu iso herra jossain Rooman suunnalla, Washingtonissa, Tokiossa, Pekingissä tai Brysselissä. Ja jos Suomi olisi sanonut Brysselin herroille "Ei", niin tavalla tai toisella rahavirta Suomeen olisi ollut pienempi kuin se on ollut. Mistä minä tämän tiedän? Minulla on omat lähteeni.
Norjalle ei jää mitään käteen säästöistään.
jokainen sotilas ulkomailla maksaa maltaita ja sitä ei voida laskea missään elintasotilastossa plussaksi vaan miinukseksi ja lisäksi raadot, joista koituvia menoja ei näy näissä tilastoissa. Amerikkalaisten elintasoa on vielä vaikea laskea kun emme tiedä setelikoneitten nopeutta painaa dollareita ja sinänsä oikeita dollareita mutta emme tiedä niitten kokonaismäärää. Täähän on silkkaa huijausta.
Suomen "huonoa" sijoitusta selittää osittain matalat terveydenhoitomenomme, jotka yleensä ovat Länsimaissa hyvin korkeat (meillä melkein puolet matalammat kuin USA:ssa ja Länsi-Euroopassa, kiitos tehokkaan järjestelmän).
Ei Suomen julkinen terveydenhuolto voi paljon maksaakaan, koska ei siellä enää ole mitään palvelujakaan. Se on ajettu tarkoituksella nykyiseen tilaan. Se on, kuten sanoit kustannustehokas, mutta olematon.
Mikäli meillä ei olisi työpaikkaterveydenhuoltoa, niin ei tulisi mitään.
Suomen terveydenhuolto ajettiin alas 90-luvun alkupuoliskolla, jolloin maata laitettiin euro-kuntoon.
ja terveydenhoidon on sanottu olevan yhtä suorituskykyinen ja jopa parempi kuin muissa Pohjoismaissa. USA:ssa ja Länsi-Euroopassa on käytössä yksityisiä terveyspalveluita paljon enemmän kuin Suomessa ja Amerikassa ei paljon muuta taida ollakaan. Sellainen tulee hyvin kalliiksi ja USA:ssa lääkärien palkat ovat tähtitieteellisiä verrattuna eurooppalaisten lääkäreiden palkkoihin.
"Tämä on luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan. Indeksi on korkea, jos se on vähintään 0,800, keskitasoa, jos se on 0,799–0,500 ja matala, jos se on korkeintaan 0,499."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_valtioista_inhimillisen_kehityksen_indeksin_mukaan
"Inhimillisen kehityksen indeksi
Inhimillisen kehityksen indeksi eli HDI (engl. Human Development Index) on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman (UNDP) luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, lukutaidosta, koulutuksesta ja elintasosta. Sen tavoitteena on tarjota vertailukelpoinen inhimillisen kehityksen mittari eri maiden välille ja kuvata, kuinka hyvän elämän laadun maat pystyvät tarjoamaan asukkailleen."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Inhimillisen_kehityksen_indeksi
GPI
"Perinteinen bruttokansantuotteella mitattu hyvinvointikäsitys on väistymässä uusien arvojen ja hyvinvoinnin mittaamistapojen tieltä.
GPI:n lähtökohtana on bruttokansantuote, mutta sitä korjataan monella tavalla. Siitä vähennetään esimerkiksi rikollisuuden aiheuttamat kustannukset. Bruttokansantuotteessa rikollisuus näkyy kasvuna: rikottu ikkuna korjataan, ja korjauskustannukset lasketaan kansantuotteeseen.
GPI ja ISEW: Kestävä hyvinvointi länsimaissa laskee
Yhdysvalloissa on tehty aidon kehityksen mittarin mukaisia laskelmia. Niiden mukaan hyvinvointi Yhdysvalloissa kääntyi laskuun 1970-luvun puolessa välissä ja on edelleen alempana kuin silloin. Samaan aikaan USA:n bruttokansantuote on kuitenkin noussut yli puolella. (Redefining Progress 2002.)
Suomessa Jukka Hoffrén (2001) on tehnyt vastaavanlaisen laskelman nimeltään kestävän taloudellisen hyvinvoinnin indeksi ISEW (Index of Sustainable Economic Welfare). Sen mukaan kestävä taloudellinen hyvinvointi kääntyi Suomessa laskuun vuonna 1983 ja oli vuonna 2000 noin puolet vuoden 1983 tasosta. Samaan aikaan Suomen bruttokansantuote on kasvanut noin puolella. (Hoffrén 2001.)"
http://www.tilastokeskus.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_3_2005_hyvinvointi.html
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=4500000000000073&posting=22000000017785602
bruttokansantuotteen huomioon ja se Norjan kohdalla vääristää tulosta huomattavasti. Norjan BKT on yli 100 000 USD/capita, kun se Suomella ja Ruotsilla on noin 55 000 USD/capita. AIC:n mukaan Norjan BKT ei näy Norjan elintasossa kuin murto-osan verran siitä, miten se voisi näkyä. Eli HDI kuvaa hyvin vääristyneellä tavallahyvinvointia esimerkiksi Norjan kohdalla. Ei Norjan varallisuus näy norjalaisten elintasossa.
Sen että Norja on 3. tuossa ostovoima taulukossa ja 1. HDI eli Kestävän Kehityksen Indeksissä.
Miksi Norja tiputti verorajan 1,000,000kr vuodessa 750,000kr vuodessa jonka alle tienaavat saavat pienemmällä veroprosentilla tulonsa ja vasta yli tuon verotetaan hieman kovemmin(siis vain ylimenevä osa)????
Se johtuu yksinkertaisesti siitä että Norjaan tuli liikaa rikkaita ihmisiä.
Esim. hitsaaja tienaa vaivatta 400,000-500,000kr vuodessa jokainen voi miettiä mitä insinöörit,lääkärit ym siellä tienaa.