Minulla on kevyt, sisätyö, joka ei anna mitään haasteita. Teen työtäni reilusti ylikoulutettuna. Tystäni varsinaisesti en pidä vaan kaikesta muusta, mitä siihen liityy
(kaupunki), Työ ei anna mitään, näin voidaan sanoa.
Pari vuotta tein ylitöitä illat ja viikonloput todella paljon. Juhlapyhät mukaan lukien. Kun ei ollut muutakaan/rahaa tarvitsemme lainaamme. Tänä vuonna ei ole ollut ylitöitä. Nyt työssä on kevyttä. Vaimoni on muutaman kuukauden huomautellut, kun en ole koskaan iloisella päällä. Aina sama apea ilme päällä. Häntä se ärsyttää ja olen itsekin se tiedostanut. Nukun huonosti, ilman lääkkeitä en lainkaan. Urheilen hyvin paljon, en juo, enkä tupakoi! Fyysisesti olen loistavassa kunnossa. Henkisesti täysin loppu! Mitä minun tulisi tehdä? Onko tämä yliväsymystä ja mistä vai uupumusta. Mistä tämä johtuu. Ajan hyvin paljon perheeni luo, joka perheeni asuu toisella paikkakunnalla. Työstä en kuitenkaan näinä aikoina luovu, kun on lainaakin. Minulla on kaksi pientä lasta. Viikonloput kotona tuntuvat raskailta. Aina menossa sinne tai tänne. Ei hetken rauhaa. Minun pitäisi nauttia lapsistani, mutta pakko sanoa, että varsinkin 8-vuotias poikani käy joskus hermoille ja se tietysti jälkeenpäin hävettää. Pienen tyttätemme kanssa on toisin. Leikin kovasti hänen kanssaan ja hän pitää minusta, toki poikanikin. Olisiko minun vaan mentävä lääkäriin ja kerrottava tilanne? Lepäämään pariksi viikoksi ja ottamaan rennosti vai mitä? Vai olen luulosairas. Elämäni ei ole elämisen arvoista! Elämäni on todella rankaan enkä osaa tehdä sille mitään! En osaa ottaa rennosti. Kannan syyllisyyttäm turhista asioista, kannan sisäsitä häpeää, ilmispelkoa, yritän miellyttää toisia ihmisiä jne.
(kaupunki), Työ ei anna mitään, näin voidaan sanoa.
Pari vuotta tein ylitöitä illat ja viikonloput todella paljon. Juhlapyhät mukaan lukien. Kun ei ollut muutakaan/rahaa tarvitsemme lainaamme. Tänä vuonna ei ole ollut ylitöitä. Nyt työssä on kevyttä. Vaimoni on muutaman kuukauden huomautellut, kun en ole koskaan iloisella päällä. Aina sama apea ilme päällä. Häntä se ärsyttää ja olen itsekin se tiedostanut. Nukun huonosti, ilman lääkkeitä en lainkaan. Urheilen hyvin paljon, en juo, enkä tupakoi! Fyysisesti olen loistavassa kunnossa. Henkisesti täysin loppu! Mitä minun tulisi tehdä? Onko tämä yliväsymystä ja mistä vai uupumusta. Mistä tämä johtuu. Ajan hyvin paljon perheeni luo, joka perheeni asuu toisella paikkakunnalla. Työstä en kuitenkaan näinä aikoina luovu, kun on lainaakin. Minulla on kaksi pientä lasta. Viikonloput kotona tuntuvat raskailta. Aina menossa sinne tai tänne. Ei hetken rauhaa. Minun pitäisi nauttia lapsistani, mutta pakko sanoa, että varsinkin 8-vuotias poikani käy joskus hermoille ja se tietysti jälkeenpäin hävettää. Pienen tyttätemme kanssa on toisin. Leikin kovasti hänen kanssaan ja hän pitää minusta, toki poikanikin. Olisiko minun vaan mentävä lääkäriin ja kerrottava tilanne? Lepäämään pariksi viikoksi ja ottamaan rennosti vai mitä? Vai olen luulosairas. Elämäni ei ole elämisen arvoista! Elämäni on todella rankaan enkä osaa tehdä sille mitään! En osaa ottaa rennosti. Kannan syyllisyyttäm turhista asioista, kannan sisäsitä häpeää, ilmispelkoa, yritän miellyttää toisia ihmisiä jne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.