"Minua kinnostaa
Kirjoittanut: GonstaB 27.2.2009 klo 00.27
lähinnä käsitys siitä, mikä tai mitä jumala on. Kun miljardit ihmiset siihen uskoo ja sitä palvoo, sen täytyy olla olemassa. Missä se on, mielikuvituksen ja todellisuuden rajamaillako? Milloin "luolamies" alkoi käyttää mielikuvitustaan ja loiko hän jumalan?"
Numeeni:
Omasta puolestani käsittäisin että jokaisella ihmisellä on sisäinen tarve uskoa että on joku jumala tai vastaavasti jokin muu sellainen asia jolla hän määrittää "itseytensä sijainnin" ja joka antaa hänen arvoilleen yms suunnan antavan voimakkaan vaikuttimen.
Siihen mikä/mitä jumala on?: Lutherinkin tiedetään sanoneen "jokainen ihminen luo oman jumalansa ja saatanansa", eli kristinuskon näkökulmasta heidän Jumalansa korvaavaksi/sijaan voi joku toinen "uskoa esim itsensä "jumaluuteen", rahaan, valtaan, terveyteen, taitoonsa, viisauteensa... ja jos tähän liitetään lukuisat ihmiskunnan historian aikana vaikuttaneet uskontojen uskonkohteet, ollaan aika loputtoman tuntuisessa suossa.
Mielestäni luolamiestäkin kannattaa kuunnella. Kuvitellaan tilanne, jossa varhaiset metsästelijät tulivat keväällä Etelä-Suomeen saadakseen kesän aikana pyydettyä metsistä lihaa/turkiksia ja järvistä kalaa jne. Kalle karhustaja on palaamassa pyyntireissultaan kesäleiriin kun hänet yllättää ukkosenilma. Salama iskee puun säpäleiksi ja Kalle lentää pyrstölleen ilma salpautuneena. Toivuttuaan täräyksestä ja tajuttuaan olleensa lähellä kuolemaa ja "tuntematonta" hänen olemukseensa nousi uusi "tietoisuus" jumalasta/hengestä joka särki hänen arkensa ja pysäytti hänet. Katsoessaan pirstoutunutta puuta hän suorastaan "lankesi loveen" ja "pyhän pelko" sai hänet näkemään todellisuutensa uudella tavalla, joka oli hänelle jotensakin puhdas ja aito uskonnollinen kokemus. Se sai hänet pohtimaan tarkoitustaan, elämänsä mahdollisuuksia/rajoja, pyyntionnea jms.
Palattuaan kesäleiriin hän jakoi kokemuksensa muille, joista muutamat kävivät jopa pirstoutunutta pökkelöä katsomassakin.
Joka tapauksessa seuraavana keväänä tultaessa kesäleiriin koko jengi lähestyi pökkelöä pyhä pelko mielessään ja he asettivat pökkelön eteen ja varaan koko tulevan pyyntikautensa uhraten/lahjoittamalla sille talvelta jääneitä parhaita suupaloja, ylijääneitä turkiksia jms.
Tämä kaikki sen vuoksi, ettei tuo pökkelön takana oleva "mahti" saattaisi heitä onnettomuuteen ja että se antaisi suojaa, saaliita, onnea ja kaikkea sellaista. Oli siis syntynyt melkein suomalainen varhaiskantainen uskonto, jolle sysäyksen antoi Kallen sisäinen herääminen meille niin tutunomaisesta luonnonilmiöstä...
Eli kun noin kysyit, niin tässä tapauksessa (joka oli kuviteltu) luolamies loi jumalan, eli antoi jumalalle piirteet, olemuksen, mahdollisuuden jne.
eli Kalle kumppaneineen löysi pökkelöstä ja salamasta jotain mitä voisi nimittää "Jumalan ilmoitukseksi"
Olis kiva jatkaa tästäkin aiheesta keskustelua.
Tiedä sit...
Kirjoittanut: GonstaB 27.2.2009 klo 00.27
lähinnä käsitys siitä, mikä tai mitä jumala on. Kun miljardit ihmiset siihen uskoo ja sitä palvoo, sen täytyy olla olemassa. Missä se on, mielikuvituksen ja todellisuuden rajamaillako? Milloin "luolamies" alkoi käyttää mielikuvitustaan ja loiko hän jumalan?"
Numeeni:
Omasta puolestani käsittäisin että jokaisella ihmisellä on sisäinen tarve uskoa että on joku jumala tai vastaavasti jokin muu sellainen asia jolla hän määrittää "itseytensä sijainnin" ja joka antaa hänen arvoilleen yms suunnan antavan voimakkaan vaikuttimen.
Siihen mikä/mitä jumala on?: Lutherinkin tiedetään sanoneen "jokainen ihminen luo oman jumalansa ja saatanansa", eli kristinuskon näkökulmasta heidän Jumalansa korvaavaksi/sijaan voi joku toinen "uskoa esim itsensä "jumaluuteen", rahaan, valtaan, terveyteen, taitoonsa, viisauteensa... ja jos tähän liitetään lukuisat ihmiskunnan historian aikana vaikuttaneet uskontojen uskonkohteet, ollaan aika loputtoman tuntuisessa suossa.
Mielestäni luolamiestäkin kannattaa kuunnella. Kuvitellaan tilanne, jossa varhaiset metsästelijät tulivat keväällä Etelä-Suomeen saadakseen kesän aikana pyydettyä metsistä lihaa/turkiksia ja järvistä kalaa jne. Kalle karhustaja on palaamassa pyyntireissultaan kesäleiriin kun hänet yllättää ukkosenilma. Salama iskee puun säpäleiksi ja Kalle lentää pyrstölleen ilma salpautuneena. Toivuttuaan täräyksestä ja tajuttuaan olleensa lähellä kuolemaa ja "tuntematonta" hänen olemukseensa nousi uusi "tietoisuus" jumalasta/hengestä joka särki hänen arkensa ja pysäytti hänet. Katsoessaan pirstoutunutta puuta hän suorastaan "lankesi loveen" ja "pyhän pelko" sai hänet näkemään todellisuutensa uudella tavalla, joka oli hänelle jotensakin puhdas ja aito uskonnollinen kokemus. Se sai hänet pohtimaan tarkoitustaan, elämänsä mahdollisuuksia/rajoja, pyyntionnea jms.
Palattuaan kesäleiriin hän jakoi kokemuksensa muille, joista muutamat kävivät jopa pirstoutunutta pökkelöä katsomassakin.
Joka tapauksessa seuraavana keväänä tultaessa kesäleiriin koko jengi lähestyi pökkelöä pyhä pelko mielessään ja he asettivat pökkelön eteen ja varaan koko tulevan pyyntikautensa uhraten/lahjoittamalla sille talvelta jääneitä parhaita suupaloja, ylijääneitä turkiksia jms.
Tämä kaikki sen vuoksi, ettei tuo pökkelön takana oleva "mahti" saattaisi heitä onnettomuuteen ja että se antaisi suojaa, saaliita, onnea ja kaikkea sellaista. Oli siis syntynyt melkein suomalainen varhaiskantainen uskonto, jolle sysäyksen antoi Kallen sisäinen herääminen meille niin tutunomaisesta luonnonilmiöstä...
Eli kun noin kysyit, niin tässä tapauksessa (joka oli kuviteltu) luolamies loi jumalan, eli antoi jumalalle piirteet, olemuksen, mahdollisuuden jne.
eli Kalle kumppaneineen löysi pökkelöstä ja salamasta jotain mitä voisi nimittää "Jumalan ilmoitukseksi"
Olis kiva jatkaa tästäkin aiheesta keskustelua.
Tiedä sit...
Vastaukset 2
Vanhimmat
tulosta.
Nyt tietoa on tarjolla varsinkin länsimaissa internetin kautta mielin määrin, silti sadut yhä jyllävät esim suomessa 80% uskoo satuihin ja jenkeissä 90%.
tuolla aiemmin keskustelunavausta tähän tapaan:
-----
Jumala on 22.2.2009
Minä pidän itsestään selvyytenä sitä, että jumala on. Kolme neljästä maailman ihmisistä uskoo siihen, jumalalle on rakennettu kirkkoja, temppeleitä, moskeijoita, rukoushuoneita, luostareita, ties mitä palvontapaikkoja, jonne ihmiset voivat mennä ylistämään jumalaa. Jumalaa ylistetään kuvataiteissa, musiikissa, kirjallisuudessa, jumalasta käydään keskustelua internetin keskustelupalstoilla. Sellainen väite, että mitään jumalaa ei ole, on jo lähtökohtaisesti järjetön.
Jumala on, mutta mikä tai mitä jumala on?
Tiedän jotakin kristittyjen jumalasta tai islamilaisten jumalasta, mutta nämä ovat nykyisen ”jumal-evoluution” dinosauruksia, minua kiinnostaa pikemminkin se ensimmäinen jumala, se mistä kaikki alkoi. Alkujumalat olivat historiankäsitykseni mukaan lähempänä ihmistä, asustelivat lähimetsissä, meressä tai vuorilla. Ihmisten uteliaisuus ja tiedon lisääntyminen karkoittivat jumalat ensin taivaalle ja myöhemmin kattamaan koko kaikkeuden, varmuuden vuoksi näkymättömänä.
Mikä synnytti tämän alkujumalan?
Milloin ihmisen päässä naksahti, ja se konkreettinen maailma, johon kuului ravinnon hankkimista, hengissä pysyttelemistä ja lisääntymistä, sai vierelleen abstraktin, kuvitteellisen maailman, joka edellytti ihmiseltä mielikuvitusta. Kyky hahmottaa mielessään jotakin, jota ei pysty aistein havaitsemaan, on tarpeen jumalan luomiseksi, siihen uskomiseksi ja sen ymmärtämiseksi. Oliko kotoluolassa illalla sienimuhennosta vai puraisiko käärme metsästysretkellä?
Oliko ”jumal-evoluutio” tarpeellinen?
Oliko jumala muinoin se ratkaiseva salainen ase, joka teki perheestä, suvusta, heimosta vahvemman kuin muut, sai muut liittymään siihen, palvomaan samaa jumalaa, synnytti yhteisöjä? Näin kulttuurievoluutio sai jalansijaa ja vei kehitystä eteenpäin, vahvistaen omalta osaltaan jumalan asemaa.
Tässä muutamia omia mietelmiä, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta tai mielenkiintoisia nettisivustoja, tutkimuksia ynm. olisi kiinnostavaa lukea.
-----
On varmaan totta, että tänä päivänä ihmiset hakevat jonkinlaista "omaa tilaa" erilaisista yhteisöistä, uskonnollisista tai muista. Mutta entäs Kalle ( tai Kallen esi-isä ), Kalle söi, joi, nukkui ja lisääntyi. Mikä synnytti hänen mieleensä sen, että ylipäätään on olemassa jotakin, jota ei voi syödä, juoda, lyödä tai naida?