Diagoras Meloslainen

Diagoras Meloslainen (Diagoras Jumalaton, s. n. 475 eaa.) oli antiikin kreikkalainen sofisti ja runoilija. Hän oli kotoisin Meloksesta.

Diagorasta on pidetty Demokritoksen oppilaana. Joidenkin lähteiden mukaan Demokritos osti hänet orjuudesta vuonna 411 eaa., kun Alkibiades valtasi Meloksen, jonka jälkeen Diagoraasta tuli tämän oppilas.

Diagoras tunnettiin "jumalattomana", sillä hän ryhtyi ateistiksi, koska jumalat eivät kostaneet erästä hänelle sattunutta ikävyyttä. Diagoras puhui vakiintunutta uskontoa vastaan ja pilkkasi Eleusiin mysteerimenoja.

Kerrotaan, että kerran Diagoras heitti puisen jumalankuvan tuleen sanoen, että jumalan tulisi tehdä ihme ja pelastaa itsensä. Ciceron mukaan eräs Diagoraan ystävä pyrki saamaan tämän vakuuttuneeksi jumalien olemassaolosta huomauttamalla, että monet ovat pystyttäneet kiitospatsaita jumalille pelastuttuaan myrskystä merellä. Diagoras vastasi, ettei missään näy merellä haaksirikkoutuneiden ja kuolleiden pystyttämiä patsaita. Toisen Ciceron kertoman esimerkin mukaan Diagoras oli kerran laivassa, joka joutui myrskyyn. Miehistön epäiltyä myrskyn olevan heidän syytään, koska he olivat ottaneet jumalattoman Diagoraan laivaan, Diagoras kysyi, onko muissakin samassa myrskyssä olevissa laivoissa Diagoras.

Athenagoraan mukaan Diagorasta rangaistiin, koska hän paljasti orfilaiset opit sekä Eleusiin ja kabiirien mysteerit, ja pilkkoi Herakleen patsaan keittääkseen nauriinsa.
Diagoras tuomittiin Ateenassa kuolemaan, ja hänen päästään luvattiin palkkio. Hän pakeni Korinttiin, missä hänen kerrotaan kuolleen.


hän oli viisas mies!