esikoinen osa-aikasesti päiväkotiin

Ihan samaa mieltä.Ei noin pienet tarvitse vielä kavereita ja mielestäni sisaruussuhde voi jotenkin häiriintyä, kun heti erotetaan heidät toisistaan ja miltä mahtaa esikoisesta tuntua, kun hän joutuu eroon sekä äidistään että sisaruksestaan. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei ole onnistunut laki, tässä se huomataan.

Miltä mahtaa tuntua kirjoitti:

Ihan samaa mieltä.Ei noin pienet tarvitse vielä kavereita ja mielestäni sisaruussuhde voi jotenkin häiriintyä, kun heti erotetaan heidät toisistaan ja miltä mahtaa esikoisesta tuntua, kun hän joutuu eroon sekä äidistään että sisaruksestaan. Subjektiivinen oikeus päivähoitoon ei ole onnistunut laki, tässä se huomataan.

Lue lisää

Meille on syntymässä aivan kohta toinen lapsi ja esikoinen ollut tähän mennessä päiväkodissa reilu puoli vuotta. Hyvin on mennyt ja esim. nyt 1,5 viikon kotonaolon jälkeen lähti päiväkotiin mielissään. Aiotaankin jatkaa päivähoitoa osa-aikaisena. Mielestäni hoidon yhtäkkinen päättäminen, kun on siellä tottunut käymään, olisi esikoista kohtaan väärin. Toki hän tulee nyt viettämään enemmän kotipäiviä kuin aikaisemmin. Jos haluaa mennä hoitoon, niin viedään. Jos taas tykkää olla kotona, niin saa olla.

Olen taas sen kannalla, että lapsen on hyvä tottua olemaan ikäisessään seurassa jo pienestä pitäen: oppia yhteistoimintaa, kohdata erilaisia ihmisiä ja myös oppia pitämään tietyllä tavalla puolensa. Maailmanmeno on ikävä kyllä mennyt siihen, että pelkällä kiltteydellä ja itkemällä ei pärjää. Tämä vaan on tosiasia tahdoimme sitä tai emme. Minusta on karhunpalvelus lapselle hoitaa häntä esikouluikään saakka kotona ja "heittää" sitten yhtäkkiä porukkaan. Eri asia tietysti on, jos kotona oleva äiti käy lapsen kanssa paljon kerhoissa, tapaamisissa ym., joissa lapsi saa toimia yhdessä muiden lasten kanssa. En kuitenkaan usko, että muutama tunti viikossa riittäisi tarjoamaan lapselle tarpeeksi kontakteja. Kotihoidon laatu riippuu siis paljon äidin aktiivisuudesta ja innokkuudesta tarjota virikkeitä ja puuhata lapsensa kanssa. Sohvalla makoileva, videot pyörimään pistävä äiti ei varmasti ole kehitykselle hyväksi.

En oikein ymmärrä, mistä tämä päivähoitovastaisuus juontaa juurensa. Minä ja siskoni, jotka olemme 70-luvun lapsia, aloitimme päivähoidon jo varhain: siskoni 3kk:n iässä ja minä 1-vuotiaana. Silti meistä on kasvanut kunnollisia kansalaisia. Olemme keskenämme hyvin läheisiä ja myös välit vanhempiimme ovat hyvin läheiset. Ylipäänsä jos ajattelee varhaisempia sukupolvia, tuntuvat silloin kasvaneet lapset olevan tasapainoisempia ja paremmin pärjääviä kuin nykyään.

Mutta siis jokainen tekee omat päätöksensä ja ratkaisunsa tässäkin asiassa: mielipiteitä on jokalähtöön :)

Äiti myös kirjoitti:

Meille on syntymässä aivan kohta toinen lapsi ja esikoinen ollut tähän mennessä päiväkodissa reilu puoli vuotta. Hyvin on mennyt ja esim. nyt 1,5 viikon kotonaolon jälkeen lähti päiväkotiin mielissään. Aiotaankin jatkaa päivähoitoa osa-aikaisena. Mielestäni hoidon yhtäkkinen päättäminen, kun on siellä tottunut käymään, olisi esikoista kohtaan väärin. Toki hän tulee nyt viettämään enemmän kotipäiviä kuin aikaisemmin. Jos haluaa mennä hoitoon, niin viedään. Jos taas tykkää olla kotona, niin saa olla.

Olen taas sen kannalla, että lapsen on hyvä tottua olemaan ikäisessään seurassa jo pienestä pitäen: oppia yhteistoimintaa, kohdata erilaisia ihmisiä ja myös oppia pitämään tietyllä tavalla puolensa. Maailmanmeno on ikävä kyllä mennyt siihen, että pelkällä kiltteydellä ja itkemällä ei pärjää. Tämä vaan on tosiasia tahdoimme sitä tai emme. Minusta on karhunpalvelus lapselle hoitaa häntä esikouluikään saakka kotona ja "heittää" sitten yhtäkkiä porukkaan. Eri asia tietysti on, jos kotona oleva äiti käy lapsen kanssa paljon kerhoissa, tapaamisissa ym., joissa lapsi saa toimia yhdessä muiden lasten kanssa. En kuitenkaan usko, että muutama tunti viikossa riittäisi tarjoamaan lapselle tarpeeksi kontakteja. Kotihoidon laatu riippuu siis paljon äidin aktiivisuudesta ja innokkuudesta tarjota virikkeitä ja puuhata lapsensa kanssa. Sohvalla makoileva, videot pyörimään pistävä äiti ei varmasti ole kehitykselle hyväksi.

En oikein ymmärrä, mistä tämä päivähoitovastaisuus juontaa juurensa. Minä ja siskoni, jotka olemme 70-luvun lapsia, aloitimme päivähoidon jo varhain: siskoni 3kk:n iässä ja minä 1-vuotiaana. Silti meistä on kasvanut kunnollisia kansalaisia. Olemme keskenämme hyvin läheisiä ja myös välit vanhempiimme ovat hyvin läheiset. Ylipäänsä jos ajattelee varhaisempia sukupolvia, tuntuvat silloin kasvaneet lapset olevan tasapainoisempia ja paremmin pärjääviä kuin nykyään.

Mutta siis jokainen tekee omat päätöksensä ja ratkaisunsa tässäkin asiassa: mielipiteitä on jokalähtöön :)

Lue lisää

päiväkodeissa oli? Mä itse olin silloin vissiin vuoden verran tarhassa, mutta en kyllä muista siitä mitään..

Nythän tosta kohkataan kun on tehty tutkimuksia, Uskoo ken tahtoo.

mielestäni tuon tulee olla lapsesta kiinni! En ajattele että lapselle paras paikka on koti ja äidin syli, vaan haluaisin että lapsellani olisi mahdollisimman monipuolisesti virikkeitä ja tekemistä ja kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa viikon jokaiselle päivälle. Uskoisin että ainakin alkuun en pystyisi tarjoamaan vastaavaa kotona, mahdollisesti vasta synnytyksestä toipumassa ja melkeinpä täysin kiinni uudessa vauvassa imetysten yms. myötä. Näin oli ainakin esikoisen kanssa, vauvan päikkärit tulivat kyllä itsellenikin tarpeeseen. Ajattelinkin sen takia että esikoinen saa olla kotona jos haluaa mieluummin, mutta jos viihtyy tarhassa ja haluaa sinne, saa kyllä mennä 1-2 pv viikossa. lopun aikaa viettää sitten kotona pikkusisaren ja äitinsä kanssa, ja saa virikkeitä mahdollisuuksien mukaan.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

mielestäni tuon tulee olla lapsesta kiinni! En ajattele että lapselle paras paikka on koti ja äidin syli, vaan haluaisin että lapsellani olisi mahdollisimman monipuolisesti virikkeitä ja tekemistä ja kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa viikon jokaiselle päivälle. Uskoisin että ainakin alkuun en pystyisi tarjoamaan vastaavaa kotona, mahdollisesti vasta synnytyksestä toipumassa ja melkeinpä täysin kiinni uudessa vauvassa imetysten yms. myötä. Näin oli ainakin esikoisen kanssa, vauvan päikkärit tulivat kyllä itsellenikin tarpeeseen. Ajattelinkin sen takia että esikoinen saa olla kotona jos haluaa mieluummin, mutta jos viihtyy tarhassa ja haluaa sinne, saa kyllä mennä 1-2 pv viikossa. lopun aikaa viettää sitten kotona pikkusisaren ja äitinsä kanssa, ja saa virikkeitä mahdollisuuksien mukaan.

Lue lisää

niin ja kysymys oli tosiaan yli 3 vuotiaasta, ei alle.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

mielestäni tuon tulee olla lapsesta kiinni! En ajattele että lapselle paras paikka on koti ja äidin syli, vaan haluaisin että lapsellani olisi mahdollisimman monipuolisesti virikkeitä ja tekemistä ja kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa viikon jokaiselle päivälle. Uskoisin että ainakin alkuun en pystyisi tarjoamaan vastaavaa kotona, mahdollisesti vasta synnytyksestä toipumassa ja melkeinpä täysin kiinni uudessa vauvassa imetysten yms. myötä. Näin oli ainakin esikoisen kanssa, vauvan päikkärit tulivat kyllä itsellenikin tarpeeseen. Ajattelinkin sen takia että esikoinen saa olla kotona jos haluaa mieluummin, mutta jos viihtyy tarhassa ja haluaa sinne, saa kyllä mennä 1-2 pv viikossa. lopun aikaa viettää sitten kotona pikkusisaren ja äitinsä kanssa, ja saa virikkeitä mahdollisuuksien mukaan.

Lue lisää

mutta väkisinkin tulee joskus mieleen että miten aikoinaan äidit pärjäs kun lapsia oli joskus yli kymmenenkin... Ja kaikki olivat kotona äidin helmoissa.

Täytyy heille kyllä nostaa hattua!

täyttä asiaa, kirjoitti:

mutta väkisinkin tulee joskus mieleen että miten aikoinaan äidit pärjäs kun lapsia oli joskus yli kymmenenkin... Ja kaikki olivat kotona äidin helmoissa.

Täytyy heille kyllä nostaa hattua!

Lue lisää

Entisaikoihin useasti ihmiset välittivät enempi toisistaan kuin nykyisin. Eihän suurin osa ihmisistä varmaan edes tunne naapureitaan.

Myös ne isommat hoitivat sitten pienempiä. Naiset (kin) tekivät silloin fyysisesti raskaita hommia, joten kunto oli parempi. Minkä taas uskon vaikuttaneen pääkoppaankin.
Helpompi hyvässä fyysisessä kunnossa kestää paineita.

Toki se elämän kovuus sitten näkyikin. Mummini äiti näyttää valokuvassa yhdentoista lasta tehtyään ( ja heistä monta myös haudattuaan) nelikymppisenä yli kuusikymppiseltä.

Mutta todellakin, hatun noston nämä naiset ansaitsevat:)

Äiti myös kirjoitti:

Meille on syntymässä aivan kohta toinen lapsi ja esikoinen ollut tähän mennessä päiväkodissa reilu puoli vuotta. Hyvin on mennyt ja esim. nyt 1,5 viikon kotonaolon jälkeen lähti päiväkotiin mielissään. Aiotaankin jatkaa päivähoitoa osa-aikaisena. Mielestäni hoidon yhtäkkinen päättäminen, kun on siellä tottunut käymään, olisi esikoista kohtaan väärin. Toki hän tulee nyt viettämään enemmän kotipäiviä kuin aikaisemmin. Jos haluaa mennä hoitoon, niin viedään. Jos taas tykkää olla kotona, niin saa olla.

Olen taas sen kannalla, että lapsen on hyvä tottua olemaan ikäisessään seurassa jo pienestä pitäen: oppia yhteistoimintaa, kohdata erilaisia ihmisiä ja myös oppia pitämään tietyllä tavalla puolensa. Maailmanmeno on ikävä kyllä mennyt siihen, että pelkällä kiltteydellä ja itkemällä ei pärjää. Tämä vaan on tosiasia tahdoimme sitä tai emme. Minusta on karhunpalvelus lapselle hoitaa häntä esikouluikään saakka kotona ja "heittää" sitten yhtäkkiä porukkaan. Eri asia tietysti on, jos kotona oleva äiti käy lapsen kanssa paljon kerhoissa, tapaamisissa ym., joissa lapsi saa toimia yhdessä muiden lasten kanssa. En kuitenkaan usko, että muutama tunti viikossa riittäisi tarjoamaan lapselle tarpeeksi kontakteja. Kotihoidon laatu riippuu siis paljon äidin aktiivisuudesta ja innokkuudesta tarjota virikkeitä ja puuhata lapsensa kanssa. Sohvalla makoileva, videot pyörimään pistävä äiti ei varmasti ole kehitykselle hyväksi.

En oikein ymmärrä, mistä tämä päivähoitovastaisuus juontaa juurensa. Minä ja siskoni, jotka olemme 70-luvun lapsia, aloitimme päivähoidon jo varhain: siskoni 3kk:n iässä ja minä 1-vuotiaana. Silti meistä on kasvanut kunnollisia kansalaisia. Olemme keskenämme hyvin läheisiä ja myös välit vanhempiimme ovat hyvin läheiset. Ylipäänsä jos ajattelee varhaisempia sukupolvia, tuntuvat silloin kasvaneet lapset olevan tasapainoisempia ja paremmin pärjääviä kuin nykyään.

Mutta siis jokainen tekee omat päätöksensä ja ratkaisunsa tässäkin asiassa: mielipiteitä on jokalähtöön :)

Lue lisää

Meillä myös esikoinen kerkesi olla 2 päivää / viikko hoitotädillä jolla kolme muuta lasta (ei siis lastenpäiväkodissa) peräti 9 kk kun toinen syntyi. Esikoista hoidin 2 vuotiaaksi kotona ja menin puoleksi vuodeksi välillä töihin ennen toista lasta. Me teimme myös sen ratkaisun että emme hoitoa katkaiseet. Loma-aikaan ja etenkin kesällä ei kuitenkaan ollut edes tuota kahta päivää hoidossa, mitä muutenkin pidän hyvin vähäisenä, ei kuitenkaan ole joka arkipäivä ja 8-9 tuntia. Kesä katsottiin, puhui hoidosta, kaipasi sinne. Toinen kun syntyi, oli kotona 1 kk ja hoitoon sitten eikä meillä ole óllut mitään ongelmia- hyvät välit kaikkien kanssa ja vaihtelua. Ja tämä vauva samalla tavalla hoidetaan kotona 2 vuotiaaksi, ellei pidempään, ja sitten silloin tällöin hoitoon, koska ryhdyn sitten osa-aikatyöhön.

alkuperäinen kirjoittaja kirjoitti:

mielestäni tuon tulee olla lapsesta kiinni! En ajattele että lapselle paras paikka on koti ja äidin syli, vaan haluaisin että lapsellani olisi mahdollisimman monipuolisesti virikkeitä ja tekemistä ja kasvua ja kehitystä tukevaa toimintaa viikon jokaiselle päivälle. Uskoisin että ainakin alkuun en pystyisi tarjoamaan vastaavaa kotona, mahdollisesti vasta synnytyksestä toipumassa ja melkeinpä täysin kiinni uudessa vauvassa imetysten yms. myötä. Näin oli ainakin esikoisen kanssa, vauvan päikkärit tulivat kyllä itsellenikin tarpeeseen. Ajattelinkin sen takia että esikoinen saa olla kotona jos haluaa mieluummin, mutta jos viihtyy tarhassa ja haluaa sinne, saa kyllä mennä 1-2 pv viikossa. lopun aikaa viettää sitten kotona pikkusisaren ja äitinsä kanssa, ja saa virikkeitä mahdollisuuksien mukaan.

Lue lisää

näin mekin ajattelimme ja teimme. mitä sitä muista välittää. perhe tietää miten tekee ja mikä on paras ratkaisu. ikäeroakin jos on, niin ei siinä esikoista vauvan kanssa vielä innosta leikkiä ja tuntee vaan levottomuutta, kun äiti keskittyy vauvaan eikä ole tekemistä.

täyttä asiaa, kirjoitti:

mutta väkisinkin tulee joskus mieleen että miten aikoinaan äidit pärjäs kun lapsia oli joskus yli kymmenenkin... Ja kaikki olivat kotona äidin helmoissa.

Täytyy heille kyllä nostaa hattua!

Lue lisää

Kuule siihen aikaan asuttiin niin, että pihapiirissä oli mummoja ja ukkeja tätejä ja setiä yms. ja isommat lapset hoitivat pieniä jne. Ota historian kirja käteen. Kotityöt eli ns. elanto oli kotona tehtävissä navetta yms hommat. Jos on 10 lasta on niillä pikkasen väkisinkin kai ikäeroa, ellei ole kahdeksikot ja yhdet kaksoset!!!! : ) : ) Ja mitä tulee äippälomiin, niitä ei aikoinaan juur ollut kuin 2 kk sanoi just äitini, joten imetys oli vähä-aikaista ja töihin mentiin hetimiten. Onneksi itse sain olla kotona. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei silloin ollut, kun ei saanut vanhempain yms. rahaa hoitorahasta puhumattakaan, mikä ei järin iso ole tänä päivänäkään.

PAHVI kirjoitti:

Kuule siihen aikaan asuttiin niin, että pihapiirissä oli mummoja ja ukkeja tätejä ja setiä yms. ja isommat lapset hoitivat pieniä jne. Ota historian kirja käteen. Kotityöt eli ns. elanto oli kotona tehtävissä navetta yms hommat. Jos on 10 lasta on niillä pikkasen väkisinkin kai ikäeroa, ellei ole kahdeksikot ja yhdet kaksoset!!!! : ) : ) Ja mitä tulee äippälomiin, niitä ei aikoinaan juur ollut kuin 2 kk sanoi just äitini, joten imetys oli vähä-aikaista ja töihin mentiin hetimiten. Onneksi itse sain olla kotona. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei silloin ollut, kun ei saanut vanhempain yms. rahaa hoitorahasta puhumattakaan, mikä ei järin iso ole tänä päivänäkään.

Lue lisää

alat nimittelemään.

Ei joka paikassa koko suku asunu samassa pihapiirissä, ei siinä historiankirjoja tarvita vaan hieman tietämystä esim. omasta suvusta.

PAHVI kirjoitti:

Kuule siihen aikaan asuttiin niin, että pihapiirissä oli mummoja ja ukkeja tätejä ja setiä yms. ja isommat lapset hoitivat pieniä jne. Ota historian kirja käteen. Kotityöt eli ns. elanto oli kotona tehtävissä navetta yms hommat. Jos on 10 lasta on niillä pikkasen väkisinkin kai ikäeroa, ellei ole kahdeksikot ja yhdet kaksoset!!!! : ) : ) Ja mitä tulee äippälomiin, niitä ei aikoinaan juur ollut kuin 2 kk sanoi just äitini, joten imetys oli vähä-aikaista ja töihin mentiin hetimiten. Onneksi itse sain olla kotona. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei silloin ollut, kun ei saanut vanhempain yms. rahaa hoitorahasta puhumattakaan, mikä ei järin iso ole tänä päivänäkään.

Lue lisää

tehtiin monesti niin että kun yks pulla saatiin ulos uunista niin toista jo pantiin paistumaan. Ei siinä ikäerot päätä huimannu.

Ja mikä ihmeen äitiysloma 2kk? Ei sellasta ollu ainakaan mun isoäidillä jolla oli 13 lasta.

Äiti myös kirjoitti:

Meille on syntymässä aivan kohta toinen lapsi ja esikoinen ollut tähän mennessä päiväkodissa reilu puoli vuotta. Hyvin on mennyt ja esim. nyt 1,5 viikon kotonaolon jälkeen lähti päiväkotiin mielissään. Aiotaankin jatkaa päivähoitoa osa-aikaisena. Mielestäni hoidon yhtäkkinen päättäminen, kun on siellä tottunut käymään, olisi esikoista kohtaan väärin. Toki hän tulee nyt viettämään enemmän kotipäiviä kuin aikaisemmin. Jos haluaa mennä hoitoon, niin viedään. Jos taas tykkää olla kotona, niin saa olla.

Olen taas sen kannalla, että lapsen on hyvä tottua olemaan ikäisessään seurassa jo pienestä pitäen: oppia yhteistoimintaa, kohdata erilaisia ihmisiä ja myös oppia pitämään tietyllä tavalla puolensa. Maailmanmeno on ikävä kyllä mennyt siihen, että pelkällä kiltteydellä ja itkemällä ei pärjää. Tämä vaan on tosiasia tahdoimme sitä tai emme. Minusta on karhunpalvelus lapselle hoitaa häntä esikouluikään saakka kotona ja "heittää" sitten yhtäkkiä porukkaan. Eri asia tietysti on, jos kotona oleva äiti käy lapsen kanssa paljon kerhoissa, tapaamisissa ym., joissa lapsi saa toimia yhdessä muiden lasten kanssa. En kuitenkaan usko, että muutama tunti viikossa riittäisi tarjoamaan lapselle tarpeeksi kontakteja. Kotihoidon laatu riippuu siis paljon äidin aktiivisuudesta ja innokkuudesta tarjota virikkeitä ja puuhata lapsensa kanssa. Sohvalla makoileva, videot pyörimään pistävä äiti ei varmasti ole kehitykselle hyväksi.

En oikein ymmärrä, mistä tämä päivähoitovastaisuus juontaa juurensa. Minä ja siskoni, jotka olemme 70-luvun lapsia, aloitimme päivähoidon jo varhain: siskoni 3kk:n iässä ja minä 1-vuotiaana. Silti meistä on kasvanut kunnollisia kansalaisia. Olemme keskenämme hyvin läheisiä ja myös välit vanhempiimme ovat hyvin läheiset. Ylipäänsä jos ajattelee varhaisempia sukupolvia, tuntuvat silloin kasvaneet lapset olevan tasapainoisempia ja paremmin pärjääviä kuin nykyään.

Mutta siis jokainen tekee omat päätöksensä ja ratkaisunsa tässäkin asiassa: mielipiteitä on jokalähtöön :)

Lue lisää

Vaikka en olekaan yleensäkään päivähoidon kannalla niin nyt olikin kyse subjektiivisesta oikeudesta päivähoitoon, joka on mielestäni huono asia, koska sillon vanhempi voi viedä lapsen päivähoitoon vaikka itse on kotona.

kakarat kirjoitti:

tehtiin monesti niin että kun yks pulla saatiin ulos uunista niin toista jo pantiin paistumaan. Ei siinä ikäerot päätä huimannu.

Ja mikä ihmeen äitiysloma 2kk? Ei sellasta ollu ainakaan mun isoäidillä jolla oli 13 lasta.

Lue lisää

Ennen nykyaikaa jossain välissähän äitiyslomat oli vain jotain 2kk:n luokkaa. Ainakin yx jo eläkkeellä oleva terveydenhoitaja kertoi, että kun hän teki lapset, hänellä oli 1kk ennen synnytystä äitiyslomaa ja 1 kk jälkeen synnytyksen äitiyslomaa. Jouduin myös kaivamaan siltä osin historiaa yhteen graduun, että oisko ollut 60-luvulla noin? No, jos 13 lastakin tehty, niin onhan ne ensimmäiset olleet jo isoja hoitamaan jossain vaiheessa niitä vauvoja.

asiasta toiseen... kirjoitti:

Ennen nykyaikaa jossain välissähän äitiyslomat oli vain jotain 2kk:n luokkaa. Ainakin yx jo eläkkeellä oleva terveydenhoitaja kertoi, että kun hän teki lapset, hänellä oli 1kk ennen synnytystä äitiyslomaa ja 1 kk jälkeen synnytyksen äitiyslomaa. Jouduin myös kaivamaan siltä osin historiaa yhteen graduun, että oisko ollut 60-luvulla noin? No, jos 13 lastakin tehty, niin onhan ne ensimmäiset olleet jo isoja hoitamaan jossain vaiheessa niitä vauvoja.

Lue lisää

Hauskahan se on vertailla nykyaikaa siihen mitä joskus on ollut.

Loppujen lopuksi vastuu on vanhempien vaikka sisaruksia olisikin jotka hoitavat pienempiä. Nykyään kun ei edes yhtä lasta jakseta itse hoitaa, saati kahta,vaan heitetään päiväkotiin.

Niin, ei täällä kukaan ketään vaivaa kun vastaaminen ja lukeminen on täysin vapaaehtoista.

miettiä?? Ja syytä onkin, ei päivä kerrallaan- meinigillä pärjää, ellei ole joku ihan huithapeli.

Subjektiivisen päivähoidon lopettamisen puolesta ovat ne äidit, jotka eivät ole osa yhteiskuntaa muuten kuin lasten teon kautta. Heillä ei ehkä ole elämässään sitä työpaikkaa odottamassa, sellaista ollutkaan eli jo alunperin työttömiä, tms. Tuntevat itsensä tärkeämmiksi sitten. Itse vaikka olenkin kotona kaipaan muutakin, silloin jaksaa olla hyvä äiti-minusta ei tee huonoa se, että hoisin lasta 2v. ja sitten yks. hoitotäti tai mummo hoiti 2 päivää viikossa, että keikalle omaan ihanaan työhöni, ennenkuin palaan sinne kokonaan, kun lapset isompia ja illalla harrastuksiin tms. Myöhemmin kuntaa 6-10/kk. Kuitenkin tiedän, ett' lapsi kaipaa myös niitä muitakin turvallisia aikuisia, onhan se isäkin. Toinen on nämä taaperoimettävät äidit, jotka syyllistävät, kun joku imettää vain 6 kk tms. Akat on kautta aikojen ollut susi toiselle naiselle. Se ei tee sinusta hyvää äitiä vietkö lapsen hoitoon 2,5v. vai vasta 3v. jälkeen? Vai imetätkö 7kk vai 2v? Äitiys on muutakin kuin kotihoitoa ja imetystä. Me työssä käyvät maksetaan subj.hoidosta, työttömät ei ja siksi vievätkin. Voin hyvillä mielin viedä, saan verorahoilleni vastiketta, onhan se kunnallinen paljon edukkaampaa kuin yks. hoitotäti.

vaan... kirjoitti:

Subjektiivisen päivähoidon lopettamisen puolesta ovat ne äidit, jotka eivät ole osa yhteiskuntaa muuten kuin lasten teon kautta. Heillä ei ehkä ole elämässään sitä työpaikkaa odottamassa, sellaista ollutkaan eli jo alunperin työttömiä, tms. Tuntevat itsensä tärkeämmiksi sitten. Itse vaikka olenkin kotona kaipaan muutakin, silloin jaksaa olla hyvä äiti-minusta ei tee huonoa se, että hoisin lasta 2v. ja sitten yks. hoitotäti tai mummo hoiti 2 päivää viikossa, että keikalle omaan ihanaan työhöni, ennenkuin palaan sinne kokonaan, kun lapset isompia ja illalla harrastuksiin tms. Myöhemmin kuntaa 6-10/kk. Kuitenkin tiedän, ett' lapsi kaipaa myös niitä muitakin turvallisia aikuisia, onhan se isäkin. Toinen on nämä taaperoimettävät äidit, jotka syyllistävät, kun joku imettää vain 6 kk tms. Akat on kautta aikojen ollut susi toiselle naiselle. Se ei tee sinusta hyvää äitiä vietkö lapsen hoitoon 2,5v. vai vasta 3v. jälkeen? Vai imetätkö 7kk vai 2v? Äitiys on muutakin kuin kotihoitoa ja imetystä. Me työssä käyvät maksetaan subj.hoidosta, työttömät ei ja siksi vievätkin. Voin hyvillä mielin viedä, saan verorahoilleni vastiketta, onhan se kunnallinen paljon edukkaampaa kuin yks. hoitotäti.

Lue lisää

sen, mitä tarkoittaa subjektiivinen päivähoito-oikeus. Sehän ei katsos tarkoita sitä, että äidit eivät saisi mennä töihin ja laittaa lastaan päivähoitoon. Vaan se tarkoittaa sitä, että kotona olevien vanhempien lapsille ei olisikaan automaattisesti oikeutta kokopäivähoitoon. Eli kaikkein eniten subjektiivinen päivähoito-oikeus on juuri niiden kotona työttömänä tai hoitovapaalla olevien vanhempien etu, koska näin heillä on mahdollisuus laittaa lapsensa päiväkotiin, vaikka todellista hoidontarvetta ei olisikaan.

Siis sillä, missä vaiheessa äiti palaa työelämään, ei ole merkitystä. Työssäkäyvien vanhempien lapsille olisi ilman muuta hoito-oikeus, vaikka subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiinkin ja muutettaisiin takaisin tarveharkintaiseksi. Kyllähän se, että vanhemmat käyvät töissä, on päivän selvä hoidon tarve. On sitä nyt ja oli ennen subjektiivista päivähoito-oikeuttakin.

vaan... kirjoitti:

Subjektiivisen päivähoidon lopettamisen puolesta ovat ne äidit, jotka eivät ole osa yhteiskuntaa muuten kuin lasten teon kautta. Heillä ei ehkä ole elämässään sitä työpaikkaa odottamassa, sellaista ollutkaan eli jo alunperin työttömiä, tms. Tuntevat itsensä tärkeämmiksi sitten. Itse vaikka olenkin kotona kaipaan muutakin, silloin jaksaa olla hyvä äiti-minusta ei tee huonoa se, että hoisin lasta 2v. ja sitten yks. hoitotäti tai mummo hoiti 2 päivää viikossa, että keikalle omaan ihanaan työhöni, ennenkuin palaan sinne kokonaan, kun lapset isompia ja illalla harrastuksiin tms. Myöhemmin kuntaa 6-10/kk. Kuitenkin tiedän, ett' lapsi kaipaa myös niitä muitakin turvallisia aikuisia, onhan se isäkin. Toinen on nämä taaperoimettävät äidit, jotka syyllistävät, kun joku imettää vain 6 kk tms. Akat on kautta aikojen ollut susi toiselle naiselle. Se ei tee sinusta hyvää äitiä vietkö lapsen hoitoon 2,5v. vai vasta 3v. jälkeen? Vai imetätkö 7kk vai 2v? Äitiys on muutakin kuin kotihoitoa ja imetystä. Me työssä käyvät maksetaan subj.hoidosta, työttömät ei ja siksi vievätkin. Voin hyvillä mielin viedä, saan verorahoilleni vastiketta, onhan se kunnallinen paljon edukkaampaa kuin yks. hoitotäti.

Lue lisää

Niin tarkoitatko että kunnallinen hoito on edullisempaa (halvempaa) kuin yksityinen? Tämä ei pidä paikkaansa. Yleensä yksityinen perhepäivähoito on samoissa hinnoissa kunnan hintojen kanssa. Yksityinen päättää oman taksansa, joten hinta voi olla halvempi, sama tai kalliimpi kuin kunnallinen hoito.

Itse olen yksityinen pph, ja vanhemmat maksavat minulle kokopäivälapsesta 200 e kuukaudessa. Eli muutaman kympin vähemmän kuin maksaisivat kunnalle.

ymmärtänyt väärin kirjoitti:

sen, mitä tarkoittaa subjektiivinen päivähoito-oikeus. Sehän ei katsos tarkoita sitä, että äidit eivät saisi mennä töihin ja laittaa lastaan päivähoitoon. Vaan se tarkoittaa sitä, että kotona olevien vanhempien lapsille ei olisikaan automaattisesti oikeutta kokopäivähoitoon. Eli kaikkein eniten subjektiivinen päivähoito-oikeus on juuri niiden kotona työttömänä tai hoitovapaalla olevien vanhempien etu, koska näin heillä on mahdollisuus laittaa lapsensa päiväkotiin, vaikka todellista hoidontarvetta ei olisikaan.

Siis sillä, missä vaiheessa äiti palaa työelämään, ei ole merkitystä. Työssäkäyvien vanhempien lapsille olisi ilman muuta hoito-oikeus, vaikka subjektiivinen päivähoito-oikeus lopetettaisiinkin ja muutettaisiin takaisin tarveharkintaiseksi. Kyllähän se, että vanhemmat käyvät töissä, on päivän selvä hoidon tarve. On sitä nyt ja oli ennen subjektiivista päivähoito-oikeuttakin.

Lue lisää

voi olla monelle mahdollisuus päästä pois töistään ja tehdä keikkaa muualle. Kaikki keikkaa tekevät ei vie silti hoitoon.

Korostan vielä että oli kysymys tilanteesta jossa lapsi haluaa itse mennä, ei suinkaan ole tarkoitus pakottaa. Ja tämä ajatus juurikin sen takia koska tunnen perheitä ja lapsia joissa lapset ovat innoissaan päiväkodista (2-3v) ja haluavat ehdottomasti mennä, viihtyvät paikoittain jopa paremmin kuin kotona jos ovat hyvin vilkkaita ja leikinhaluisia, ja tulevat toimeen saman ikäisten kanssa. Kotona ei ole aina mahdollista tarjota seuraa tai leikkejä lapsen tarpeen mukaan, ei ainakaan juuri syntyneen pikkusisaren kanssa, ehkä myöhemmin sitten kun esim. imetys loppuu yms. Kiitos kaikista kommeneista.

kommentti kaikille kirjoitti:

Korostan vielä että oli kysymys tilanteesta jossa lapsi haluaa itse mennä, ei suinkaan ole tarkoitus pakottaa. Ja tämä ajatus juurikin sen takia koska tunnen perheitä ja lapsia joissa lapset ovat innoissaan päiväkodista (2-3v) ja haluavat ehdottomasti mennä, viihtyvät paikoittain jopa paremmin kuin kotona jos ovat hyvin vilkkaita ja leikinhaluisia, ja tulevat toimeen saman ikäisten kanssa. Kotona ei ole aina mahdollista tarjota seuraa tai leikkejä lapsen tarpeen mukaan, ei ainakaan juuri syntyneen pikkusisaren kanssa, ehkä myöhemmin sitten kun esim. imetys loppuu yms. Kiitos kaikista kommeneista.

Lue lisää

jo aikoja sitten, haetko nyt täältä sille hyväksyntää?

olet päätöksen tehnyt kirjoitti:

jo aikoja sitten, haetko nyt täältä sille hyväksyntää?

Alkuperäinen kysyi muiden kokemuksia, ei hyväksyntää, eli halusi saada kuulla muiden kokemuksia jos ovat tehdeet niin että laittaneet isomman lapsen osa-aikaisesti hoitoon vaikka äiti olisi kotona pienemmän imeväisikäisen lapsen kanssa.

?????? kirjoitti:

Alkuperäinen kysyi muiden kokemuksia, ei hyväksyntää, eli halusi saada kuulla muiden kokemuksia jos ovat tehdeet niin että laittaneet isomman lapsen osa-aikaisesti hoitoon vaikka äiti olisi kotona pienemmän imeväisikäisen lapsen kanssa.

Lue lisää

perustellut asiaa, että valmista kauraa tuntuu olevan.

Kaikilla ei ole. 1,5 v. voi olla jo pph:ssa (Keltikangas-Järvisen mukaan)Voi juman kauta, pakkoha se lapsi on joskus olla hoidossa jossain kuten mummit, ukit, tädit, isä, hoitotäti, ettei äiti tukehdu kotiin. Äiti on muutakin kuin äiti, imettäjä. Hän on ihminen, nainen, rakastajatar, ystävä, sisko, täti!!! Ja kun kaikilla ei niitä sukulaisia ole, niin pakko lapsen olla jossain. Entäs yh:t?

tukiverkosto on kirjoitti:

Kaikilla ei ole. 1,5 v. voi olla jo pph:ssa (Keltikangas-Järvisen mukaan)Voi juman kauta, pakkoha se lapsi on joskus olla hoidossa jossain kuten mummit, ukit, tädit, isä, hoitotäti, ettei äiti tukehdu kotiin. Äiti on muutakin kuin äiti, imettäjä. Hän on ihminen, nainen, rakastajatar, ystävä, sisko, täti!!! Ja kun kaikilla ei niitä sukulaisia ole, niin pakko lapsen olla jossain. Entäs yh:t?

Lue lisää

koskien päivähoitoa on kyse siitä että monesti sellaisetkin lapset joiden ei ole IHAN PAKKO mennä päiväkotiin, sinne joutuvat menemään. Yksinhuoltajat ovat asia erikseen, heistä, leskistä ym. ei kait ole edes kyse.

Toki joskus lapsi on saatava hoitoon, mutta harvemmin kait päiväkotiin tai perhepäivähoitoon voi noin vain viedä jos on vaikka kampaajalle tai lääkäriin yms. meno.

tukiverkosto on kirjoitti:

Kaikilla ei ole. 1,5 v. voi olla jo pph:ssa (Keltikangas-Järvisen mukaan)Voi juman kauta, pakkoha se lapsi on joskus olla hoidossa jossain kuten mummit, ukit, tädit, isä, hoitotäti, ettei äiti tukehdu kotiin. Äiti on muutakin kuin äiti, imettäjä. Hän on ihminen, nainen, rakastajatar, ystävä, sisko, täti!!! Ja kun kaikilla ei niitä sukulaisia ole, niin pakko lapsen olla jossain. Entäs yh:t?

Lue lisää

yksinhuoltajia on niin paljon nykymaailmassa??

Ylen elävästä arkistosta.

kotiäitien (jotka raivokkaasti vastustaa päivähoitoa)juttuja lukenut, niin he nimenomaan puhuu siitä pullantuoksusta ja kuinka lapset saa olla ja mennä vapaasti. Ehkä tosiaan heidän elämänsä on yhtä idylliä, kaukana sinun kuvailemastasi arjesta.

olisi tarpeen tuollaisessa perheessä laittaa lapset päiväkotiin. Ihan vain siksi, että edes joku aikuinen joskus kasvattaisi näitä lapsia ja opettaisi heille hiukkasen ihmistapoja ja sitä mitä saa ja ei saa tehdä!

Onko sinulle koskaan tullut mieleenkään, että lapsia voi jopa kieltää kiipeilemästä keittiön kaapeilla, tunkemasta mitään ylimääräistä dvd-soittimeen tai potkimasta jalkapalloa sisätiloissa?

todellakin kirjoitti:

olisi tarpeen tuollaisessa perheessä laittaa lapset päiväkotiin. Ihan vain siksi, että edes joku aikuinen joskus kasvattaisi näitä lapsia ja opettaisi heille hiukkasen ihmistapoja ja sitä mitä saa ja ei saa tehdä!

Onko sinulle koskaan tullut mieleenkään, että lapsia voi jopa kieltää kiipeilemästä keittiön kaapeilla, tunkemasta mitään ylimääräistä dvd-soittimeen tai potkimasta jalkapalloa sisätiloissa?

Lue lisää

sulla ole lapsia, tai sitten teillä vallitsee totalitaarisen militaarinen kuri ja järjestys.

Sellaista se voi olla tai sitten jos on vain yksi vanhempi lapsi hän on turhautunut ja tosi paljon yksikseen jotuu "leikkimään" kun äidin aika menee enimmäkseen vauvan hoitoon. Mikä siinä nyt on niin hirveätä joidenkin mielestä että tuolloin vanhemmat lapset olisivat päiväkodissa. Siellä he saisivat leikkiä muiden lasten kanssa ja purkaa energiaa ulkona ja sisällä. Ei äiti ja lapset tarvitse olla symbioosissa ja yhdessä 24 h vuorokaudessa enää vauvaiän jälkeen!

Aika idioottimaista kun jotkut esittää vastaikkainasettelua että jos lapset päiväkotiin vie niin onko se muka parempi kun koti. Eihän mitään vastakkainasettelua tarvitse tehdä. Vanhemmalle lapselle on hyvä saada kumpaakin sopivassa suhteessa eli sitä kotona oloa äidin kanssa ja päiväkodissa leikkimistä. Eivät ne mitenkään pois sulje toisiaan.

huomaa ettei kirjoitti:

sulla ole lapsia, tai sitten teillä vallitsee totalitaarisen militaarinen kuri ja järjestys.

Vai että on se totalitaarista militaarista kuria ja järjestystä, kun opettaa lapsilleen, että omin neuvoin korkealla keittiön kaapeilla kiipeillään äidin tai isin vieressä ollessa, että dvd-soitin ei ole kynäkotelo tai että jalkapallo on ulkopeli?? Huh huu tosiaan. Teillä ei taida yhtään kodinkonetta tai ikkunaa olla ehjänä enää jos tällaisia asioita et katso tarpeelliseksi lapsille opettaa...

todellakin kirjoitti:

olisi tarpeen tuollaisessa perheessä laittaa lapset päiväkotiin. Ihan vain siksi, että edes joku aikuinen joskus kasvattaisi näitä lapsia ja opettaisi heille hiukkasen ihmistapoja ja sitä mitä saa ja ei saa tehdä!

Onko sinulle koskaan tullut mieleenkään, että lapsia voi jopa kieltää kiipeilemästä keittiön kaapeilla, tunkemasta mitään ylimääräistä dvd-soittimeen tai potkimasta jalkapalloa sisätiloissa?

Lue lisää

Onko sinulla lapsia? Oikeasti? Kuinka monta? Tyttöjä vai poikia?

Jos lapsen iloa, luovuutta ja kekseliäisyyttä ei tapeta turhilla kielloilla ja järjestyssäännöillä, kuvailemiani tilanteita sattuu ja tapahtuu.

Onko mahdollista tehdä lista kielletyistä ja sallituista asioista? Vastaan itse: "ei ole".

Mikä on lapsen ikä, kun alat opettaa, että keittiön kaapeille ei saa mennä? Mikä on ikä, kun alat taas opettaa, että mistä keittiön kaapista löytyy mitäkin? Järjestätkö lapsille tasokokeita, joiden perusteella määritellään onko lapsi jo valmis käyttämään dvd-soitinta?

Kun olette tulleet luistelemasta, ja luistimet on nostettu kuivumaan, luetteletko kaikki asiat joita luistimilla "ei saa" tehdä ja ne jotka "saa tehdä"? Meillä ei luetella, ja siksipä yllätin poikani luistimet jalasta eteisen parketilla. Halusi kuulemma luistella vielä hiukan lisää. Kenen vika? Minun? Lapsen? Totta kai tapauksesta keskusteltiin ja tehtiin selväksi, että sisällä luisteleminen ei ole sallittua ja tutkittiin mitä siitä seuraa. Mutta sisällä luistelun kieltäminen etukäteen kaiken varalta on minusta liioittelua.

Miettikääpä omaa lapsuuttanne; oletteko tehneet joskus jotain ei-toivottua tai kiellettyä?

Ovatko lapsenne joskus todenneet: "mulla ei ole mitään tekemistä?" Meillä ei niin käy, koska lasten mielikuvitus on ehtymätön. Majoja saa rakentaa, lelut saa levittää, uusia leikkejä saa keksiä. Meillä lapset eivät jää odottamaan aikuisten ohjeita siitä, mitä voisi tehdä.

Loppuun voisin vielä kysyä: mitä iloa on elämästä, jos sitä ei elä?

se militantti kirjoitti:

Vai että on se totalitaarista militaarista kuria ja järjestystä, kun opettaa lapsilleen, että omin neuvoin korkealla keittiön kaapeilla kiipeillään äidin tai isin vieressä ollessa, että dvd-soitin ei ole kynäkotelo tai että jalkapallo on ulkopeli?? Huh huu tosiaan. Teillä ei taida yhtään kodinkonetta tai ikkunaa olla ehjänä enää jos tällaisia asioita et katso tarpeelliseksi lapsille opettaa...

Lue lisää

paistais. Lapsi leikkii, kokeilee, oppii, testaa, kapinoi. Täysin normaalia.

minä vaan kirjoitti:

Onko sinulla lapsia? Oikeasti? Kuinka monta? Tyttöjä vai poikia?

Jos lapsen iloa, luovuutta ja kekseliäisyyttä ei tapeta turhilla kielloilla ja järjestyssäännöillä, kuvailemiani tilanteita sattuu ja tapahtuu.

Onko mahdollista tehdä lista kielletyistä ja sallituista asioista? Vastaan itse: "ei ole".

Mikä on lapsen ikä, kun alat opettaa, että keittiön kaapeille ei saa mennä? Mikä on ikä, kun alat taas opettaa, että mistä keittiön kaapista löytyy mitäkin? Järjestätkö lapsille tasokokeita, joiden perusteella määritellään onko lapsi jo valmis käyttämään dvd-soitinta?

Kun olette tulleet luistelemasta, ja luistimet on nostettu kuivumaan, luetteletko kaikki asiat joita luistimilla "ei saa" tehdä ja ne jotka "saa tehdä"? Meillä ei luetella, ja siksipä yllätin poikani luistimet jalasta eteisen parketilla. Halusi kuulemma luistella vielä hiukan lisää. Kenen vika? Minun? Lapsen? Totta kai tapauksesta keskusteltiin ja tehtiin selväksi, että sisällä luisteleminen ei ole sallittua ja tutkittiin mitä siitä seuraa. Mutta sisällä luistelun kieltäminen etukäteen kaiken varalta on minusta liioittelua.

Miettikääpä omaa lapsuuttanne; oletteko tehneet joskus jotain ei-toivottua tai kiellettyä?

Ovatko lapsenne joskus todenneet: "mulla ei ole mitään tekemistä?" Meillä ei niin käy, koska lasten mielikuvitus on ehtymätön. Majoja saa rakentaa, lelut saa levittää, uusia leikkejä saa keksiä. Meillä lapset eivät jää odottamaan aikuisten ohjeita siitä, mitä voisi tehdä.

Loppuun voisin vielä kysyä: mitä iloa on elämästä, jos sitä ei elä?

Lue lisää

että teillä on arkipäivä tällaista, että hetkeksi kun silmäsi käännät, lapsesi tekevät jatkuvasti jotain tyhmää. Ja tämän takia siis pitäisi lapset laittaa päiväkotiin, koska imettäminen ilman että hillopurkkeja hajoaa on teidän perheessä tyystin mahdotonta.

Niin, kyllä meilläkin, kuten normiperheessä vahinkoja sattuu ja lapset tekevät typeryyksiä silloin tällöin. Mutta ei nyt sentään niin paljon että minun olisi tarvinnut miettiä uskaltaako vauvaa imettää ja missä välissä, kun muihin lapsiin ei ole luottamista sillä aikaa.

"Jos lapsen iloa, luovuutta ja kekseliäisyyttä ei tapeta turhilla kielloilla ja järjestyssäännöillä, kuvailemiani tilanteita sattuu ja tapahtuu."

Minusta tuo on meriselitys kasvattamattomuudelle. Minusta lapsen ilo ja luovuus ei kärsi mitenkään siitä, että edes perusasiat käytöksestä opetetaan eikä mitä tahansa sallita. Ja meillä ei tosiaan ole luvallista pelata futista sisällä. Ja lapset eivät ole kypsiä käyttämään dvd-soitinta silloin, jos tunkevat sinne jotain muuta kuin dvd-levyjä. Meillä ei kykllä muutenkaan lapset saa tuijotella piirrettyjä milloin lystäävät, vaan vanhempien määräämänä. Väitän että lapsen luovuuskin kehittyy, kun ei anna viisivuotiaalle vapautta viettää aikaansa dvd:tä tuijottaen, vaan tämän täytyy keksiä jotain luovempaa tekemistä.

"Mikä on lapsen ikä, kun alat opettaa, että keittiön kaapeille ei saa mennä?"

Meillä on korkeille keittiön kaapeille kiipeily ilman valvontaa kielletty alle kouluikäisiltä suunnilleen. Jo senkin takia, että se on vaarallista ja siksi, että sen ikäisillähän ei tarvetta saada esim. välipalaa ilman aikuisen valvontaa ole. Sen ikäisiä ei meillä jätetä yksin ruokailuistaan huolehtimaan. Kouluikäiselle opetetaan mistä mitäkin löytyy. Jos pienet meillä kiipeilevät keittiössä, se tapahtuu aikuisen läsnäollessa kun yhdessä laitetaan ruokaa pöytään tms.

No tällaista tietysti sattuu välillä. Viestistäsi vain sai sellaisen käsityksen, että teillä sattuu jatkuvasti jotain vastaavaa kun äidin silmä hetkeksi välttää. Meillä on vauvat onnistuttu pääasiassa imettämään ja nukuttamaan ihan hyvin ilman että alvariinsa jotain särkyy toisessa huoneessa. Ja mitä luistimiin tulee, niin lapsillekin kannattaa opettaa jo luistelun jälkeen kuinka niitä huolletaan hyvin. Terät kuivataan heti luistelun jälkeen ja sitten niihin laitetaan suojat. Luistimien terät voivat olla vaaralliset ja ne ruostuvat herkästi jollei niitä erikseen kuivaa huolellisesti.

"Ovatko lapsenne joskus todenneet: "mulla ei ole mitään tekemistä?" Meillä ei niin käy, koska lasten mielikuvitus on ehtymätön. Majoja saa rakentaa, lelut saa levittää, uusia leikkejä saa keksiä. Meillä lapset eivät jää odottamaan aikuisten ohjeita siitä, mitä voisi tehdä."

Kyllä meilläkin majoja saa rakentaa ja saa leikkiä. Mutta on myös opetettu että kaikki esineet kodissa eivät ole leikkikaluja ja on olemassa sisäleikkejä ja ulkoleikkejä erikseen.

Ja meillä on neljä lasta, kolme poikaa ja yksi tyttö. Kotona olin, kunnes kuopus täytti 3v.

mutta käsitin kirjoitti:

että teillä on arkipäivä tällaista, että hetkeksi kun silmäsi käännät, lapsesi tekevät jatkuvasti jotain tyhmää. Ja tämän takia siis pitäisi lapset laittaa päiväkotiin, koska imettäminen ilman että hillopurkkeja hajoaa on teidän perheessä tyystin mahdotonta.

Niin, kyllä meilläkin, kuten normiperheessä vahinkoja sattuu ja lapset tekevät typeryyksiä silloin tällöin. Mutta ei nyt sentään niin paljon että minun olisi tarvinnut miettiä uskaltaako vauvaa imettää ja missä välissä, kun muihin lapsiin ei ole luottamista sillä aikaa.

"Jos lapsen iloa, luovuutta ja kekseliäisyyttä ei tapeta turhilla kielloilla ja järjestyssäännöillä, kuvailemiani tilanteita sattuu ja tapahtuu."

Minusta tuo on meriselitys kasvattamattomuudelle. Minusta lapsen ilo ja luovuus ei kärsi mitenkään siitä, että edes perusasiat käytöksestä opetetaan eikä mitä tahansa sallita. Ja meillä ei tosiaan ole luvallista pelata futista sisällä. Ja lapset eivät ole kypsiä käyttämään dvd-soitinta silloin, jos tunkevat sinne jotain muuta kuin dvd-levyjä. Meillä ei kykllä muutenkaan lapset saa tuijotella piirrettyjä milloin lystäävät, vaan vanhempien määräämänä. Väitän että lapsen luovuuskin kehittyy, kun ei anna viisivuotiaalle vapautta viettää aikaansa dvd:tä tuijottaen, vaan tämän täytyy keksiä jotain luovempaa tekemistä.

"Mikä on lapsen ikä, kun alat opettaa, että keittiön kaapeille ei saa mennä?"

Meillä on korkeille keittiön kaapeille kiipeily ilman valvontaa kielletty alle kouluikäisiltä suunnilleen. Jo senkin takia, että se on vaarallista ja siksi, että sen ikäisillähän ei tarvetta saada esim. välipalaa ilman aikuisen valvontaa ole. Sen ikäisiä ei meillä jätetä yksin ruokailuistaan huolehtimaan. Kouluikäiselle opetetaan mistä mitäkin löytyy. Jos pienet meillä kiipeilevät keittiössä, se tapahtuu aikuisen läsnäollessa kun yhdessä laitetaan ruokaa pöytään tms.

No tällaista tietysti sattuu välillä. Viestistäsi vain sai sellaisen käsityksen, että teillä sattuu jatkuvasti jotain vastaavaa kun äidin silmä hetkeksi välttää. Meillä on vauvat onnistuttu pääasiassa imettämään ja nukuttamaan ihan hyvin ilman että alvariinsa jotain särkyy toisessa huoneessa. Ja mitä luistimiin tulee, niin lapsillekin kannattaa opettaa jo luistelun jälkeen kuinka niitä huolletaan hyvin. Terät kuivataan heti luistelun jälkeen ja sitten niihin laitetaan suojat. Luistimien terät voivat olla vaaralliset ja ne ruostuvat herkästi jollei niitä erikseen kuivaa huolellisesti.

"Ovatko lapsenne joskus todenneet: "mulla ei ole mitään tekemistä?" Meillä ei niin käy, koska lasten mielikuvitus on ehtymätön. Majoja saa rakentaa, lelut saa levittää, uusia leikkejä saa keksiä. Meillä lapset eivät jää odottamaan aikuisten ohjeita siitä, mitä voisi tehdä."

Kyllä meilläkin majoja saa rakentaa ja saa leikkiä. Mutta on myös opetettu että kaikki esineet kodissa eivät ole leikkikaluja ja on olemassa sisäleikkejä ja ulkoleikkejä erikseen.

Ja meillä on neljä lasta, kolme poikaa ja yksi tyttö. Kotona olin, kunnes kuopus täytti 3v.

Lue lisää

"No tällaista tietysti sattuu välillä. Viestistäsi vain sai sellaisen käsityksen, että teillä sattuu jatkuvasti jotain vastaavaa kun äidin silmä hetkeksi välttää. Meillä on vauvat onnistuttu pääasiassa imettämään ja nukuttamaan ihan hyvin ilman että alvariinsa jotain särkyy toisessa huoneessa."

Ennen tätä osuutta piti olla lainaus siitä luistinjutusta...

vaikka voissa kirjoitti:

paistais. Lapsi leikkii, kokeilee, oppii, testaa, kapinoi. Täysin normaalia.

Rajat voi lapsellekin silti asettaa. Lapsi ei rajoista kärsi, päinvastoin, ne tuovat turvallisuutta.

täysin normaalia kirjoitti:

Rajat voi lapsellekin silti asettaa. Lapsi ei rajoista kärsi, päinvastoin, ne tuovat turvallisuutta.

ja normaali lapsi kokeilee niitä aina välillä.

täytyy olla kirjoitti:

ja normaali lapsi kokeilee niitä aina välillä.

kokeilee rajoja välillä. En silti pitäisi kohtuuttomina, totalitaarisina tai militaarisina mm. sellaisia rajoja, että dvd-soittimeen ei työnnetä muuta kuin asiaankuuluvia levyjä tai että jalkapalloa pelataan ulkona, ei sisällä... Minusta nämä ovat ihan niitä normaaleja rajoja mitä lapsille asetetaan, ei mitään erityistä lapsen ilon ja luovuuden tuhoavaa militarismia.

normaali lapsi kirjoitti:

kokeilee rajoja välillä. En silti pitäisi kohtuuttomina, totalitaarisina tai militaarisina mm. sellaisia rajoja, että dvd-soittimeen ei työnnetä muuta kuin asiaankuuluvia levyjä tai että jalkapalloa pelataan ulkona, ei sisällä... Minusta nämä ovat ihan niitä normaaleja rajoja mitä lapsille asetetaan, ei mitään erityistä lapsen ilon ja luovuuden tuhoavaa militarismia.

Lue lisää

viesti aika jyrkältä, jos nyt sinä sitä edes kirjoitit, that's all.

kasvattamaan kurittomia lapsia. Meillä on suunnilleen juuri tuon ikäiset lapset, joten tiedän ihan kokemuksesta, että ei se noin mene. Toki joskus jotain sattuu, mutta lapset tietävät, ettei hilloihin kosketa, keittiön kaapeille kiivetä, kasvoja maalata tusseilla, dvd-soittimeen työnnetä kyniä ja niin edelleen. Mitään tällaista ei ole tapahtunut. Kaikki lapset tietävät, että vauva syötetään ensin ja sitten on isompien vuoro saada huomiota, eikä se ole koskaan ollut ongelma. Eikä meillä mitään rauhallisia lapsia ole. Yhdellä on jopa adhd.

Oletko muuten ajatellut, että yhtä monta lasta siellä päiväkodissa on hoitajaa kohti. Enemmänkin. Jos et itse pärjää heidän kanssaan, niin uskallat nähtävästi kuitenkin tuosta vain heittää heidät jonkun muun vahdittavaksi. Onneksi siellä pärjätään, kuten asiaan kuuluu.

Jotain vikaa äidin organisointitaidoissa ja lasten kasvatuksessa, jos tilanne on tämä?
Kyllähän subjektiivinen päivähoito olisi ihan ok, kun sitä ei tarvitsisi yhteiskunnan kustantaa! Moniko teistä vielä perustelisi lapsen päiväkotiin viemistä sillä, että lapsi tarvitsee virikkeitä ja kavereita, kun siitä joutuisi maksamaan täyden hinnan????
Meillä esimerkiksi lapsi kiertää nyt tilapäisenä hoitajalta toiselle, kun vapaata vakituista paikkaa ei tahdo löytyä perhepäivähoidosta. Suurin osa nykyisessäkin paikassa on työttömien lapsia ja itse olen työssäkäyvä eli meillä ei ole vaihtoehtoja. Jään pian äitiyslomalle, eikä tulisi mieleenkään jättää esikoista muiden hoidettavaksi äitiysloman alettua.

äitiii kirjoitti:

Jotain vikaa äidin organisointitaidoissa ja lasten kasvatuksessa, jos tilanne on tämä?
Kyllähän subjektiivinen päivähoito olisi ihan ok, kun sitä ei tarvitsisi yhteiskunnan kustantaa! Moniko teistä vielä perustelisi lapsen päiväkotiin viemistä sillä, että lapsi tarvitsee virikkeitä ja kavereita, kun siitä joutuisi maksamaan täyden hinnan????
Meillä esimerkiksi lapsi kiertää nyt tilapäisenä hoitajalta toiselle, kun vapaata vakituista paikkaa ei tahdo löytyä perhepäivähoidosta. Suurin osa nykyisessäkin paikassa on työttömien lapsia ja itse olen työssäkäyvä eli meillä ei ole vaihtoehtoja. Jään pian äitiyslomalle, eikä tulisi mieleenkään jättää esikoista muiden hoidettavaksi äitiysloman alettua.

Lue lisää

Moni maksaa kunnallisessa päivähoidossa "täyden hinnan", koska yltävät korkeimpaan tuloluokkaan alhaisten tulorajojen takia.

minä vaan kirjoitti:

Moni maksaa kunnallisessa päivähoidossa "täyden hinnan", koska yltävät korkeimpaan tuloluokkaan alhaisten tulorajojen takia.

No siis, se 233 e (oliko se eurolleen noin) on murto-osa siitä, mitä päivähoitopaikka yhteiskunnalle maksaa.

Onhan kunnallisilla pph:lla yleensä alhainen palkka, mutta ei sentään niin huono, että 233 e x 4 tai 5 lasta= tosi huono palkka.

iufhkfjgh kirjoitti:

No siis, se 233 e (oliko se eurolleen noin) on murto-osa siitä, mitä päivähoitopaikka yhteiskunnalle maksaa.

Onhan kunnallisilla pph:lla yleensä alhainen palkka, mutta ei sentään niin huono, että 233 e x 4 tai 5 lasta= tosi huono palkka.

Lue lisää

Jos päivähoidosta pitäisi maksaa sen aitoa tuotantohintaa, pitäisikö tasapuolisuuden nimissä alkaa pyytää myös synnytyksistä, terveyskeskuskäynneistä, lääkärinvastaanotosta, hammashoidosta, leikkauksista, tapaturmien hoidosta jne ns "täysi hinta"?

Julkinen palvelu on juuri siksi julkinen, että kaikki kansalaiset ovat oikeutettuja niihin samalla hinnalla.

Jos päivähoitomaksut ovat mielestäsi matalia, voit esittää niihin korotusta omassa kunnassasi esim adressilla tai vastaavalla.

minä vaan kirjoitti:

Jos päivähoidosta pitäisi maksaa sen aitoa tuotantohintaa, pitäisikö tasapuolisuuden nimissä alkaa pyytää myös synnytyksistä, terveyskeskuskäynneistä, lääkärinvastaanotosta, hammashoidosta, leikkauksista, tapaturmien hoidosta jne ns "täysi hinta"?

Julkinen palvelu on juuri siksi julkinen, että kaikki kansalaiset ovat oikeutettuja niihin samalla hinnalla.

Jos päivähoitomaksut ovat mielestäsi matalia, voit esittää niihin korotusta omassa kunnassasi esim adressilla tai vastaavalla.

Lue lisää

Minä kommentoin vain ylempänä olevaa viestiä päivähoidon hinnasta, en ole vaatimassa korkeampia hintoja päivähoidolle.

Oikeastaan tästä pitäisikin aloittaa oma ketjunsa.

Todistakaapa, että lasten ns. "oireilu" johtuu päiväkodista ja subjektiivisesta päivähoidosta.

Itse väitän, että meno tässä yhteiskunnassa johtuu meistä aikuisista; juppikulttuurista, ahneudesta, valehtelusta, huijaamisesta, materialismista, hedonismista, siitä miten me käytämme hyväksi lähimmäisiämme, yhteistä omaisuuttamme, luontoa ja tilaa.

Edes päiväkodin totaalinen kieltäminen, päiväkotien sulkeminen, ei muuta yhteiskuntaa ja lasten vointia paremmaksi.

Jos haluatte löytää syyn lasten "oireiluun" katsokaa kaikki aikuiset peiliin. 1990- ja 2000-luvulla syntyneiden pienokaisten subjektiivinen päivähoito ei ole ajanut yhteiskuntaa kaaokseen.

minä vaan kirjoitti:

Todistakaapa, että lasten ns. "oireilu" johtuu päiväkodista ja subjektiivisesta päivähoidosta.

Itse väitän, että meno tässä yhteiskunnassa johtuu meistä aikuisista; juppikulttuurista, ahneudesta, valehtelusta, huijaamisesta, materialismista, hedonismista, siitä miten me käytämme hyväksi lähimmäisiämme, yhteistä omaisuuttamme, luontoa ja tilaa.

Edes päiväkodin totaalinen kieltäminen, päiväkotien sulkeminen, ei muuta yhteiskuntaa ja lasten vointia paremmaksi.

Jos haluatte löytää syyn lasten "oireiluun" katsokaa kaikki aikuiset peiliin. 1990- ja 2000-luvulla syntyneiden pienokaisten subjektiivinen päivähoito ei ole ajanut yhteiskuntaa kaaokseen.

Lue lisää

Just näin! Turha yrittää pistää kaikki huonot asiat subjektiivisen päivähoidon piikkiin. Meillähän on olemassa tutkimuksia esim. eräs laaja ruotsalaistutkimus jonka mukaan päiväkodissa olleet pärjäsivät paljon paremmin myöhemmässä elämässä kun kotona olleet. Lisäksi miten sitten muissa maissa? Ruotsissa on kotihoidossa olevia lapsia paljon vähemmän kun Suomessa eli toisinsanoen siellä lapset aloittavat päiväkoti elämän aikaisemmin ja kotonaolevia lapsia (esim. kolmevuotiaaksi tai eskari-ikään asti) on vähemmän kun Suomessa. Miten siellä sitten ei ole räjähtäneet ongelmat käsiin lasten ja nuorten kanssa. Päiväkodista se vastaus ei löydy!

syyttää päiväkotia kirjoitti:

Just näin! Turha yrittää pistää kaikki huonot asiat subjektiivisen päivähoidon piikkiin. Meillähän on olemassa tutkimuksia esim. eräs laaja ruotsalaistutkimus jonka mukaan päiväkodissa olleet pärjäsivät paljon paremmin myöhemmässä elämässä kun kotona olleet. Lisäksi miten sitten muissa maissa? Ruotsissa on kotihoidossa olevia lapsia paljon vähemmän kun Suomessa eli toisinsanoen siellä lapset aloittavat päiväkoti elämän aikaisemmin ja kotonaolevia lapsia (esim. kolmevuotiaaksi tai eskari-ikään asti) on vähemmän kun Suomessa. Miten siellä sitten ei ole räjähtäneet ongelmat käsiin lasten ja nuorten kanssa. Päiväkodista se vastaus ei löydy!

Lue lisää

Aloitin oman ketjunsa. Olen samaa mieltä, että asialle ei varmastikaan ole yhtä oikeaa vastausta, mutta mielenkiinnolla haluaisin kuulla niitä asioita missä ajattelette syiden piilevän.