Miksei kiinaa lasketa sotilaalliseksi

Kiinaa ei laskettaisi sotilaalliseksi suurvallaksi?

Kyllä Kiina on Israeliin verrattuna suurvalta ja sotilaallisestikkin, eräs mahtavimmista.

Kiina on voimistuva supervalta

Teksti: Elias Pöyry

Kiinan kansantalous on kasvanut viime vuodet ennätysvauhtia. Kansantalouden kasvun siivittämänä pitkään näennäisen vakaina pysyneet Kiinan sotilasmenot ovat kääntyneet jyrkkään kasvuun 1990-luvun puolivälistä lähtien, kun Maon aikakauden jälkeen talonpoikaisarmeijaa modernisoidaan vauhdilla. Kiinan sotilaallinen voimistuminen huolestuttaa naapurimaita, erityisesti Taiwania ja Japania.

2000-luvulla Kiina on ilmoittanut lähes joka vuosi merkittävistä korotuksista puolustusbudjettiinsa. Kuluvan vuoden maaliskuussa Kiinan talousministeri ilmoitti vuoden 2004 budjettiin tulevista 11,6 prosenttia sotilasmenojen korotuksista, mikä on edellisvuotta suurempi.

Kiinan sotilasbudjetti vuodelle 2004 kohoaa Kiinan virallisten tietojen mukaan yli 25 miljardiin dollariin. Todelliset sotilasmenot ovat tiettävästi ainakin kaksinkertaiset, läntisten arvioiden mukaan noin 65 miljardia dollaria (2003).
Virallisen budjetin lisäksi armeija osallistuu moniin liiketoimiin, joiden tuloilla osa sotilasmenoista katetaan, siksi sotilasmenojen kokonaismäärää on erittäin vaikea arvioida.

Kiinalla on tiettävästi maailman toiseksi suurin sotilasbudjetti. Vain Yhdysvaltojen huikea 276 miljardin dollarin (2003) sotilasbudjetti on suurempi.

Rahoilla sukellusveneitä ja hävittäjiä


Kiinan talousministerin mukaan tämän vuoden budjettikorotuksella tuetaan maan taisteluvalmiutta. Toinen painopiste on nykyisten palkkojen sekä eläkkeiden nostaminen.

Kiina kamppailee modernisoidakseen vanhanaikaista armeijaansa. Se on käyttänyt viime vuosina miljardeja dollareita uudistaakseen kalustoaan. Kiina on vahvistanut hyökkäysvalmiuttaan mm. hankkimalla venäläisiä SU-27 ja SU-30 -hävittäjälentokoneita. Lisäksi se on ostanut Venäjältä ainakin Kilo-luokan sukellusveneitä ja Soveremenny -luokan aluksia.

Vihreän veden strategia


Vaikka Kiinan sotilaallinen painopiste on edelleen puolustuksessa, Kiina on viime vuosien kalusto-ostoilla nostanut merkittävästi myös iskukykyään. Erityisesti Kiina näyttäisi lisäävän läsnäoloaan Etelä-Kiinan merellä.

Eräs Kiinan merivoimien kehityskohteista on ”vihreän veden strategia”. Se tarkoittaa aktiivista merialueen hallintaa alueella, joka ulottuu pohjoisen Vladivostokista Malakan virtaan etelässä.

”Vihreän veden alue” ulottuu rannikolta ensimmäiseen suurten saarien ketjuun mukaan lukien Aleutit, Kuriillit, Riukiusaaret, Taiwanin, Filippiinit ja Sundasaaret.

Arvioiden mukaan Kiina saavuttaa meriherruuden alueella seuraavan 10-15 vuoden kuluessa. Eräiden epävirallisten tietojen mukaan strategian toisessa vaiheessa valmiutta pyrittäisiin ulottamaan vuoteen 2050 mennessä vieläkin pidemmälle.

Tulevaisuudessa Kiina saattaa pyrkiä rakentamaan tukikohtia myös Myanmariin. Se tarjoaisi Kiinan merivoimille suoran pääsyn Bengalinlahdelle ja Malakan virtaan.

Taiwan keskipisteessä


Vaikka Kiina on kehittymässä globaaliksi supervallaksi, Kiinan sotilaallinen uhka painottuu yhä ensisijaisesti Taiwaniin, jonka Kiina näkee 23. maakuntanaan.

Kiinan 2,5 miljoonaisen armeijan miesvahvuus on ylivoimainen Taiwanin vajaan 400 000 miehen rinnalla, mutta se on ollut jälkijunassa erityisesti aseistuksessa. Tällä hetkellä Kiinan ja Taiwanin sotilaallinen tasapaino on kuitenkin kääntynyt Kiinan hyväksi.

Myös Japani on huolestunut Kiinan sotilaallisen mahdin kasvusta. Jopa niin huolestunut, että Japanin pääministeri Junichiro Koizumi on julkisesti kehottanut japanilaisia harkitsemaan nykyisen pasifistisen perustuslain muuttamista.

Ohjuksia oletettua enemmän


Pentagonin viime heinäkuussa Yhdysvaltain kongressille antaman vuotuisen raportin mukaan Kiinalla on noin 450 lyhyen kantaman ballistista ohjusta, jotka kaikki on sijoitettu Nanjingin sotilaspiirin alueelle Taiwanin kupeeseen.

Kiinan kansankongressi NPC päätti maaliskuisessa kokouksessaan edelleen tehostaa ohjusten tuotantoa ”Taiwanin nykyisen kriittisen tilanteen vuoksi”.

Tällä hetkellä Kiinan sotateollisuuden arvioidaan tuottavan noin 75 uutta ballistista ohjusta vuodessa ja tuotannon arvioidaan pysyvän nykyisellään ainakin lähivuosien ajan.

Kiina on ilmoittanut olevansa valmis käyttämään sotilaallista voimaa Taiwania vastaan, mikäli Taiwanin vastikään äärimmäisen niukasti valtakirjansa uusinut presidentti Chen Shui-bian pyrkii edistämään Taiwanin itsenäisyyttä.

Todennäköisin sotilaallinen reaktio Taiwania vastaan olisi kauppasaartopolitiikka, jolla tähdättäisiin Taiwanin talouden murentamiseen.

Maaliskuisen presidentinvaalin yhteydessä Chen Shui-bianin voimakkaasti tukema kansanäänestys Taiwanin puolustuskyvyn kehittämisestä (”peace referendum”) kumottiin, koska siinä äänestysvilkkaus jäi alle puoleen äänioikeutettujen lukumäärästä.

Kiinan kommunistinen puolue kommentoi välittömästi, että kansanäänestys oli vastoin kansan tahtoa ja kaikki pyrkimykset irrottaa Taiwan manner-Kiinasta ovat tuomitut epäonnistumaan.

Talouden vakaus voimannäyttöjä tärkeämpää


Vaikka epäilijät ovat jo vuosia varoitelleet talouden Kiina-kuplan puhkeamisesta, Kiina on onnistunut pitämään inflaationsa kurissa ja edelleen vauhdittamaan talouskasvuaan ja sitä kautta edistämään asemaansa supervaltana globaalissa kilpailussa.

Kiinassa on jo kungfutselaisista kulttuuri-ideologisistakin syistä arvostettu pitkän tähtäimen tavoitteita yli hetkellisen hyödyn. Kiinan hallitukselle näyttäisikin tällä hetkellä olevan tärkeintä talouskasvun varmistaminen.

Taloudellisten pyrkimysten keskeinen virstanpylväs oli 15 vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen jäsenyys maailman kauppajärjestössä, WTO:ssa. Vaikka Kiinalla on sisäpoliittisia paineita esimerkiksi Taiwanin suuntaan, Kiinan uskotaan kuitenkin välttävän aseellisia konflikteja, jotka häiritsisivät vakaata talouskehitystä.

Sotilaallisen informaation tuottaja, Jane’s-yhtiö analysoi raportissaan, että Kiina pitäytynee ainakin lähitulevaisuudessa vakavampien konfliktien ulkopuolella kansainvälisen reaktion ja sanktioiden pelossa. Toisaalta on myös esitetty arvioita, että suurin maailmanlaajuisen sodan uhka kytee Kiinassa.




Kiinan kansan vapautusarmeija katsotaan perustetun vuonna 1927 Nykymuotoisena vuodesta 1984


Nykymuotoisena Kiinan kansanarmeija on toiminut vasta vuodesta 1984, jolloin astui voimaan uusi asevelvollisuuslaki. Armeijasta irrotettiin silloin monet siviilitehtävät, esimerkiksi rautatieinsinöörijoukot, ja sisäinen turvallisuus siirtyi armeijalta poliisijoukoille.

1980-luvun uudistuksien myötä armeijan koulutustaso ja erityisesti upseeriston koulutustaso ja ammattitaito nousivat merkittävästi. Koulutuspohja nostettiin edellytykseksi upseerien ylennyksille. Kiina ryhtyi kehittämään sotilaallista kykyään länsimaisten armeijoiden kaltaiseksi.

Ei arvomerkkejä eikä upseeristoa


Kiinan kansanarmeijaa on uudelleenorganisoitu kulloisenkin vallitsevan poliittisen ilmapiirin mukaisesti tasaisin väliajoin. Koulutuksen painopiste on ollut vuoroin ”poliittisessa koulutuksessa” vuoroin sotilaskoulutuksessa.

Kiinan suuri vallankumouksellinen johtaja Mao Zedung kehitti Kiinan kansan vapautusarmeijalle poliittis-sotilaallisen doktriinin, kansansodan (peoples war). Sen myötä merkittävä osa kiinalaisista organisoitui puolisotilaalliseksi joukoksi, joka toimi kansanarmeijan rinnalla tai alaisuudessa.

Maon keskeinen doktriini oli ”people over weapons”. Joukkojen määrän ja vahvan motivaation uskottiin olevan tärkeämpää kuin aseiden ja teknologian.

Koska kyse oli kansan vapautusarmeijasta ja se haluttiin pitää ”kansan hallitsemana”, erillistä upseeristoa tai arvomerkkejä ei ollut.
Kiinan kansan vapautusarmeijan kehitys maan viralliseksi armeijaksi alkoi Nanchangin kansannousun myötä vuonna 1927. Tuolloin ”Työläisten ja talonpoikien armeija” eli ”Puna-armeija” koostui lähinnä Maon johdolla vallankumouksellisiksi ryhtyneistä köyhistä maalaisista ja pikkurikollisista.

Mao tuli tunnetuksi erinomaisena sotilaallisena strategina. Hän kehitti puna-armeijalle ominaisen tehokkaan sissisotastrategian.

Kiinan sisäiset valtataistelut pakottivat Maon joukkoineen legendaariselle ”pitkälle marssille” vuosina 1934-35. Pitkä marssi sinetöi Maon vaikutusvallan ja puna-armeijan maineen.

1937 puna-armeija liittyi Japanin vastaiseen rintamaan Guomindangin joukkojen rinnalle. Toista maailmansotaa seuranneen sisällissodan jälkeen Kiinan kansan vapautusarmeijaksi (PLA) nimetystä Maon puna-armeijasta tuli vuonna 1949 Kiinan kansallinen armeija, kun se löi Guomindangin joukot Manner-Kiinassa.

Sun Tzun 2500-vuotiaat opit ajankohtaisia


Kiinalla on pitkät sotilaalliset perinteet. Maailman tiettävästi ensimmäinen sotilasstrateginen teos, kiinalaisen Sun Tzun kirjoittama ja sittemmin usean voittoisan kiinalaisen sotapäällikön vuosituhansien varrella kommenteillaan muokkaama ”Art of War”, Sodankäynnin taito, kirjoitettiin jo noin 2 500 vuotta sitten.

Kirja jakaantuu 13 kappaleeseen alkaen valmistautumisesta sotaan ja päättyen tiedustelijoiden ja vakoojien käyttöön sodassa. Kirjan ajatuksia on sittemmin lainattu laajalti kaikkialla maailmassa. Sitä pidetään edelleen johtamisen ja strategian keskeisenä perusteoksena.




Kiinan kansan vapautusarmeija on maailman suurin jalkaväkiarmeija

Kiina on ydinasevaltio ja sotilasmahti


Kiinan kansan vapautusarmeija on joukkojen määrällä mitattuna maailman suurin jalkaväkiarmeija. Sen rauhanajan kiinteä vahvuus on 2,5 miljoonaa miestä. Sen lisäksi Kiinassa on yleinen asevelvollisuus ja vankka reservi.
Asevelvollisuusiän saavuttaa vuosittain lähes 11 miljoonaa miestä ja sotilaalliseen palvelukseen kelpaavia lasketaan Kiinassa olevan yhteensä noin 206 miljoonaa miestä.

Yleinen asevelvollisuus koskee myös naisia, mutta heitä käsketään palvelukseen harvoin.

Seitsemän sotilaslääniä


Kiinan sotilaallinen voima koostuu kolmesta osa-alueesta: kansan vapautusarmeijasta (Peoples Liberation Army = PLA), sotilaallisesta poliisista sekä asevelvollisuusarmeijasta. PLA jakaantuu hallinnollisesti tällä hetkellä seitsemään sotilaslääniin.

PLA:n alaisuudessa toimii lisäksi sotilasalan, teknologian ja tieteen alojen yliopistollisia tutkimus- ja koulutusyksiköitä. Kiinan oman alueen lisäksi kiinalaisia joukkoja palvelee Hong Kongin ja Macaon erityishallintoalueilla sekä joissakin YK-tehtävissä.

PLA jakaantuu kolmeen eri puolustushaaraan kuten Suomessakin: maa-, meri- ja ilmavoimiin. Lisäksi siihen kuuluu itsenäisenä yksikkönä ydinasejoukko, 2nd Artillery Force.

Kiina on yksi maailman seitsemästä ydinasevaltiosta, jos Pohjois-Koreaa ei lasketa mukaan. Vuonna 1966 perustetun ydinasejoukon tehtävänä on vastata ”rajoitetusta ydinaseellisesta vastahyökkäysvalmiudesta”.

Kiinan oman ilmoituksen mukaan ydinase käsittää lähinnä maastalaukaistavia strategisia ohjuksia.

Supistuvat maavoimat


Kiinan maavoimissa palvelee yli 1,5 miljoonaa sotilasta. Maailman suurinta jalkaväkiarmeijaa on supistettu kovalla kädellä parin viime vuosikymmenen aikana.

Kun maavoimissa oli vielä 1980-luvun alkupuolella yli 200 divisioonaa, niitä on nykyään ”vain” noin 50. Maavoimien kehityksessä on viime vuosina panostettu kansainvälisen trendin mukaisesti liikkuvuuden ja teknologian kehitykseen joukkojen määrän supistuessa. Talonpoikaisarmeija on modernisoitumassa.

Merivoimat kehityksen kohteena


Kiinan kansan vapautusarmeijan merivoimissa palvelee noin
270 000 sotilasta. Viime vuosina Kiinan merivoimat on muuttunut kiinteästä rannikonpuolustusjoukosta liikkuvaksi ja aktiiviseksi meripuolustusjoukoksi.

Merivoimien merkitys on kasvanut jatkuvasti. PLA:n johto onkin todennut, että ”merivoimilla tulee olemaan keskeinen rooli Taiwanin kysymyksen ratkaisemisessa, mikäli voimaa tarvitaan.”

Ilmavoimilla uusi oma suihkuhävittäjä


Kiinalla on Aasian suurimmat - ja maailman kolmanneksi suurimmat ilmavoimat. Kiinan ilmavoimilla on noin 4 500 taistelu- ja kuljetuskonetta sekä tuhansia ilmatorjuntaohjuksia. Ilmavoimien alaisuuteen kuuluu yhteensä yli 400 000 miestä.

Kiinan ilmavoimien iskukyky on parantunut viime vuosina merkittävästi uusien SU-27 ja SU-30-hävittäjien myötä.

Myös Kiinan oma uusi suihkuhävittäjä J-10 (F-10) on vastikään saatu kehitettyä tuotantovalmiuteen.

Mittava reservi


Vuonna 1983 voimaan tulleen uudistuksen myötä perustettiin PLA:n reservi omine organisaatioineen.

Sen rungon muodostavat reservijoukot ja tukirankana ovat aktiiviupseerit. Reservijoukot saavat rauhan aikana sotilaskoulutusta ja reservin rauhanajan tehtäviin kuuluu myös siviilipuolen järjestyksen ylläpito tarpeen vaatiessa. Kiinassa kynnys sotilaiden käyttämiseen virka-apuna ei ole korkea.

Kiina kansainvälisissä operaatioissa


Kiina on vielä noviisi YK:n tehtävissä, sillä se on osallistunut YK:n rauhanturvaoperaatioihin vasta vuodesta 1990. Kiinalaiset ovat olleet tehtävissä mukana lähinnä sotilastarkkailijoina ja siviili-sotilas-yhteistyötehtävissä (CIMIC).

Kiina liittyi YK:n rauhanturvajoukkovalmiuteen vuonna 2002. Vuodesta 2003 se on lähettänyt myös joukkoja rauhanturvatehtäviin. Kaikkiaan kiinalaisia on osallistunut kansainvälisiin tehtäviin joitakin tuhansia.

Sodat Kiinan rajoilla


Vuoden 1949 jälkeen Kiinalla on ollut sotilaallisia rajaselkkauksia Taiwanin, Vietnamin ja Neuvostoliiton kanssa. Avoimia sotia on käyty ainakin Intian ja Etelä-Vietnamin kanssa.

Lisäksi Kiinan kansan vapautusarmeija, PLA, on ehtinyt vuoden 1927 perustamisen jälkeen osallistua muun muassa Korean sotaan ja vallata Tiibetin vuonna 1959.

Viimeksi rajakiistat ovat puhjenneet avoimiin taisteluihin Vietnamin kanssa vuonna 1979.

Sotilaallisilla toimilla Kiina on uhitellut Taiwania jatkuvasti ja juuri pidettyjen vaalien takia tilanne on tälläkin hetkellä hyvin kireä. Tosin edellisten vaalien aikaan tilanne oli vieläkin jännittyneempi. Silloin Kiina järjesti muun muassa näyttäviä ohjuskokeita.

Esim. Venäjä on ollut jo vuosia varautunut. Kiina ei voi koskaan uhata venäjää sotilaallisesti vaarantamatta erittäin vakavasti itseään.

En puhu nyt vastakkainasettelusta, mutta käsite ydinasevalta tuo aina mahdollisuuden uhata politiikan jatkeena.

Israelillahan ei tietääkseni ole virallisesti ydinaseita? Salassa niillä on ne olleet jo ties kuin kauan.

Ei Israelia lasketa miksikään. Miksi ranskaa ei lasketa miksikään. Siksi.

http://www.vapaasana.net/kolumnit/2008/11/moninapainen-maailma