Läksy läksyn päälle 28.2.09

Jotta adventistit eivät lipeäsi Ellen Whitestä profeettana ja jotta he olisivat tehokkaita vetämään lisää jäseniä Adventtikirkkoon, niin heille opetetaan Pääkonferenssin sapattiläksyillä kolmen kuukauden ajan joka päivä, kuinka puolustaa Ellen Whiteä profeettana ja ”jatkuvana arvovaltaisena totuuden lähteenä”, kuten opinkohta kuuluu, ei-adventisteille. Niinpä jokainen adventisti toistaa noita Pääkonferenssin opetuksia kuin robotti ulkoa opituilla kieroilla puuta heinää olevilla sanankäänteillä.
   
Aika uskomaton vaiva, energia ja ajan kulutus opetella todistamaan Ellen Whitestä! Kolme kuukautta erityisesti joka päivä läksynä pelkkää Ellen Whiten todistamista profeetaksi, vaikka Ellen Whiteen joutuu sitoutumaan jo Adventtikirkon kasteessa ja kaikessa muussakin opetuksessa, kokouksissa ja kirkon kirjallisessa materiaalissa.

Tämän viikon Pääkonferenssin maailmanlaajuisesti määräämät läksyt täksi lauantaiksi 28.2.09 eli ellensapattikokouksessa kuulusteltaviksi käsittelevät ”The Integrity of the Prophetic Gift”, profetian lahjan rehellisyyttä.

Ja adventistithan tottelevat Pääkonferenssia, sillä Ellen White pelotteli: "Minulle on näytetty, että kenenkään ihmisen arvostelukykyä ei saa luovuttaa kenenkään toisen arvostelulle. Mutta kun pääkonferenssi, joka on Jumalan korkein auktoriteetti maan päällä, käyttää arvostelukykyään, henkilökohtaista riippumattomuutta ja arvostelukykyä ei saa pitää yllä, vaan on alistuttava" (Testimonies, Vol 3, s. 492). Jumalalle tuollainen taas on kauhistus, se on epäjumalanpalvontaa. Omaatuntoaan ei saa orjuutta kenellekään "Noiden pariimme luikertaneiden valheveljien tähden, jotka orjuuttaakseen meitä olivat hiipineet vakoilemaan vapauttamme, mikä meillä on Kristuksessa Jeesuksessa" (Gal 2:4) "Sillä Herra on Henki, ja missä Herran Henki on, siinä on vapaus." (2 Kor 3:17)
   
Taas verrataan Ellen Whiteä Raamattuun, että Raamattua vastaan tehdyt hyökkäykset ovat samanlaisia kuin Ellen Whiteä vastaan tehdyt ja tämä nyt sitten todistaisi muka Ellen Whiten olevan oikea profeetta:

“If you ever read modern criticism of the Bible, one thing you’ll notice: The same kind of attacks leveled against the Bible are similar to the attacks leveled against Ellen White.”

Jos koskaan luet nykyajan kritiikkiä Raamattua kohtaan, huomaat yhden asian: samanlaisia hyökkäyksiä Raamattua kohtaan kuin Ellen Whiteäkin vastaan.

“And one attack against Ellen White is that because she used other sources, she is not reliable or honest.”

Ja yksi hyökkäys Ellen Whiteä vastaan on se, että koska hän käytti muita lähteitä, hän ei ole luotettava ja rehellinen.

Ellen Whitestä on aina tiedetty, että hän varasti toisten kirjoituksista ja valehteli Jumalan lähteeksi, paitsi rivijäseniltä ja pikkupapeilta tuo pimitettiin parhaansa mukaan. Mutta asian tultua julkisuuteen nettiajan koitettua Pääkonferenssi läksyttää, että Elleniä vain väärin syyteltiin tuosta niin kuin Raamatun Jeremiaa. Mutta Jeremia ei (Jer 43:1-3) varastanut sanojaan Baarukilta, vaikka jotkut niin yrittivät kierosti väittää. Ellenin plagioinnilla taas on paikan päällä olleita todistajia ja on tiedossa, että hänellä oli luettavana ne kirjat ja lähteet, mistä hän kopsasi. Jopa jälkikäteenkin on vertaamalla alkuperäisiin lähteisiin löydetty Ellenin plagioinnit, vaikka sihteerit muokkasivat kirjoja uuteen muotoon, jotta tunnistettavuus häipyisi.

Sitten selitellään ylimieliseen tyyliin, että Ellen White muka ilmoitti käyttävänsä muiden kirjoituksia ja syynkin siihen. Mutta noinhan eivät asiat käytännössä menneet, vaan Ellen White ilmoitti saavansa enkeliltä näkyjä, jotka olivat viestejä Jumalalta, vaikka oli kopsannut toisten kirjoituksista lähdettä ilmoittamatta. Jälkeenpäin sitten, kun oli jo tullut ilmi plagiointeja ja niistä valitettiin, hänen oli pakko alkaa selitellä ja tuon jälkeen joihinkin kirjoituksiin liitettiin jopa lähteitä tämän kohun takia.

Kaiken huippu, että kuvatkin Ellenin kirjoissa oli varastettu muilta kuvaajaa ilmoittamatta.

Ellenin aikainen adventistijohtaja D.M. Canright kertoo kirjassaan, miten hän itse näki Ellenin korjailevan ja muuttavan jo kirjoittamiaan kirjoituksia sekä muuttavan kirjoituksiaan miehensä Jamesin ehdotusten mukaan. Hän myös palkkasi kirjoittajia, jotka kirjoittivat tuhansia sanoja, fraaseja ja lauseita, jotka eivät olleet tulleet Elleniltä. Erään adventistien suurimman kustantamon johtaja sanoi, ettei hän usko, että Ellen olisi koskaan itse kirjoittanut yhtäkään kokonaista lukua suosituista tilauskirjoistaan. Ellen kopioi muiden kirjoituksista ja kirjoitti sen omanaan ilman viittauksia lähteisiin. Monet "minä näin" ja "minulle näytettiin"-kohdat ovat osoittautuneet vääriksi. Myös seurakunnan johtomiehet, Ellenin mies mukaan lukien muuttelivat kirjoituksia. Ellen itse tukahdutti kirjoituksiaan, vaikka ne olivat tulleet näyissä. Hän kirjoitti jotkut asiat päinvastaisiksi tarkistetuissa painoksissa. (Canright D.M. 1919. Life of Mrs. E.G. White – her claims refuted, luku 12)

Muut kirjailijatko olivatkin Ellenin jumalia, koska hän kopioi heiltä ja ilmoitti saaneensa tiedot Jumalalta näyssä!

"Sisar Marian Davisille uskottiin tehtäväksi Aikakausien Toivo-kirjan valmistaminen... hän keräsi aineistonsa kaikista mahdollisista lähteistä... Hän oli kovin huolestunut sopivan materiaalin löytämisestä ensimmäiseen lukuun (ja totta puhuen muihinkin kappaleisiin) ja minä tein kaikkeni auttaakseni häntä ja minulla on hyvä syy uskoa, että hän myös pyysi professori Prescottilta säännöllisesti samanlaista apua." Näin kirjoitti H. Camden Lacy LeRoy Froomille 11. elokuuta 1945. (Hawley Don 1997. ELLEN WHITE, luku 2) Ajatella minkälainen työtiimi, ensin Ellen kopioi eri kirjoista ja kirjoittaa niistä paperille ja vie sitten kirjoittajilleen nämä paperinsa. Ja kas julkaisupäivä koittaa ja suuri profeetta Ellen G. White on taas ihmeellisesti saanut kirjoitettua suoraan Jumalalta saamiensa sanojen pohjalta näin loistavan hengellisen kirjan. Varsinaista pelleilyä.

Desire of Ages eli Aikakausien Toivo kirjaan Ellen apulaisineen kopioi kuuluisan amerikkalaisen novelistin Joseph Holt Ingrahamin (1809-1860) fiktiivistä uskonnollista teosta vuodelta 1855 ”The Prince of the House of David”. Kirjaa myytiin nopeassa tahdissa viisi miljoonaa kappaletta ympäri maailman.

Ellenin kirja "Sketches From the Life of Paul" oli niin suora kopio Conybearen ja Howsonin kirjasta "Life and Epistles of the Apostle Paul", että julkaisija uhkasi Elleniä lakituvalla ja niin Ellenin kirja vedettiin listoilta moneksi vuodeksi. (Hawley Don 1997. ELLEN WHITE, luku 2)

Willie White, Ellenin poika, selitteli 1984 Adventist Review-lehdessä: "Työnsä varhaisina vuosina Äidille (huom. isolla) luvattiin viisaus valita toisten kirjoista, joka teki hänelle mahdolliseksi erottaa totuuden helmet virheellisestä roskasta. Me kaikki olemme nähneet tämän täyttyvän ja kuitenkin, kun hän kertoi minulle tästä, hän varoitti minua kertomasta tästä kenellekään." Ellenin pojan poika Arthur white selitteli samassa lehdessä: "Ellen Whitellä, W.C. Whitellä ja Ellenin kirjallisella henkilökunnalla ei ollut epärehellisyyttä eikä ihmisten pettämistä siinä tavassa millä hänen työnsä tehtiin." (Hawley Don 1997. ELLEN WHITE, luku 2)

50 % tai enemmän ´Suuresta Taistelusta´ on otettu muista lähteistä" sanoi Robert Olson White Estaten entinen sihteeri Adventist Review-lehdessä 23.2.1984. (Hawley Don 1997. ELLEN WHITE, luku 2) Ellenin kirjoituksia säilytetään pääkonferenssin hallitsemassa Ellen G. White Estatessa, jolla on Ellenin kuoleman jälkeen oikeudet kaikkeen hänen materiaaliinsa.

"Katso, sentähden minä käyn niiden profeettain kimppuun, sanoo Herra, jotka varastavat minun sanani toinen toiseltansa. Katso, minä käyn niiden profeettain kimppuun, sanoo Herra, jotka ottavat sanansa omalta kieleltään, mutta sanovat: ´Se on Herran sana´. Katso, minä käyn niiden kimppuun, jotka ennustavat valheunia, sanoo Herra, ja kertovat niitä ja eksyttävät minun kansaani valheillansa ja kerskumisellansa, vaikka minä en ole heitä lähettänyt enkä käskenyt ja vaikka heistä ei ole mitään hyötyä tälle kansalle, sanoo Herra. (Jer 23:30-32) Siinäpä Jumalan sana Elleniä vastaan.

J. N. Andrews, joka oli antanut Ellenille John Miltonin kirjan Paradise Lost (1667) huomasi, että Ellenin selonteko Suuri Taistelu, oli yhteneväinen Miltonin kirjan kanssa. Whiten pojanpojalla Arthurilla oli selitys valmiina. Selitys oli se, että ei Ellen ollut voinut kopioida kirjasta, koska oli laittanut sen ´ylähyllylle´ eikä lukenut sitä. (Rea Walter T. THE WHITE LIE, luku 5) Kukahan lapsen päähän oli tuommoisen idean laittanut, vai ihanko itse hän sen keksi vasta aikuisena?

Ellen White varasti toisten tekstejä Amerikassa ja siellä oli lait sitä vastaan jo 1790 lähtien:

Copyright Act of 1790
The Copyright Act of 1790 was the first Federal copyright act to be instituted in the United States, though most of the states had passed various legislation securing copyrights in the years immediately following the Revolutionary War. The stated object of the act was the "encouragement of learning," and it achieved this by securing authors the "sole right and liberty of printing, reprinting, publishing and vending" the copies of their "maps, charts, and books" for a term of 14 years, with the right to renew for one additional 14 year term should the copyright holder still be alive.
This act applied exclusively to citizens of the United States. Non-citizens and material printed outside the United States could not be granted any copyright protection until the International Copyright Act of 1891.
http://en.wikipedia.org/wiki/Copyright_Act_of_1790

Mutta selittelyt ja Ellen Whiten kuvan kiillottaminen on jatkunut ja jatkuu.

Ja adventistien läksy jatkuu:
“This week we’ll explore a little more about how inspiration works, both with Bible writers and with Ellen White.”

Tällä viikolla me tutkimme vähän enemmän, miten innoitus toimii, sekä Raamatun kirjoittajilla että Ellen Whitellä.

No sitten Pääkonferenssi taas vääntää Raamattua tukemaan Ellen Whiteä, kuinka häntä muka sen takia syytettiin vääräksi profeetaksi, kun hän antoi niin epämiellyttäviä profetioita ja verrataan Raamatun profeettoihin, jotka varoittivat kuninkaita ja kansaa eikä se kaikkia miellyttänyt.

Mutta ero on tuossa kuin yöllä ja päivällä. Raamatun profeetat varoittivat ja profetoivat Jumalan sanomien mukaan ja olivat sitten jumalattomien mielestä väärässä ja heitä vastaan hyökättiin. Mutta Ellen White pisteli omasta päästään, tai demoninäyistään, vääriä profetioita Jumalan nimiin ja häntä vastaan olivat ja ovat uskovat ja ne, joilla on ymmärrystä muuten oikeasta ja väärästä.

“During Ellen White’s lifetime, critics questioned her integrity, and have continued to do so ever since her death. She has been accused of deception, falsehood, and lies.”

Ellen White elinaikana arvostelijat kyseenalaistivat hänen rehellisyytensä, ja jatkoivat arvostelua hänen kuolemaansa asti. Hän on syytetty petoksesta, perättömistä väitteistä ja valeista.

No aivan aiheesta on. Hänhän oli epärehellinen, petti, väitti perättömiä ja valehteli. Ja arvostelijat tekivät juuri oikein arvostellessaan. ”Rakkaani, älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta; sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan.” (1 Joh 4:1)

Sitten läksyssä yritetään kiertää selvää Raamatun määritelmää, mikä erottaa väärän profeetan oikeasta ja lainataan adventistiopettajan kirjaa perusteeksi. Tuon Herbert Douglassin mukaan profeetan ei muka tarvitse profetoida oikein.

Sitten taas vedotaan siihen, että Raamatussa on virheitä, niinkuin adventistit aina tekevät, jos Ellenin vääriä profetioita tuodaan esiin. Tässäkin taas selitetään, että adventistit eivät ota Raamattua kirjaimellisesti ja siksi ei voi vaatia sitä myöskään Elleniltä.

Adventistit eivät siis ole Raamatun kansaa, vaan ristiriidassa Jumalan kanssa, joka sanoo: ”Sillä totisesti minä sanon teille: kunnes taivas ja maa katoavat, ei laista katoa pieninkään kirjain, ei ainoakaan piirto, ennenkuin kaikki on tapahtunut.” (Mat 5:18)

Jeesus piti Raamattua sekä silloin jo kirjoitettua että tulevaa Uutta Testamenttia Jumalan sanana, ei minään virheellisenä tuotoksena. Monet kerrat Hän sanoi ”kirjoitettu on”, ”kuinkas luet”, ”tämä on se, josta on kirjoitettu” jne. kaikenlaisissa asioissa: niin Jumalaan liittyvissä kuin tulevaisuuteen ja ihmisen moraaliseen elämään liittyvissä.

Jeesus sanoi: ”Mutta en minä rukoile ainoastaan näiden edestä, vaan myös niiden edestä, jotka HEIDÄN SANANSA KAUTTA uskovat minuun” (Joh 17:20).

Jeesus ei kertaakaan edes vihjaissut, että Vanha Testamentti tai tuleva Uusi Testamentti olisi ollut mitään muuta kuin täyttä Jumalan sanaa.

Saatuaan adventistioppilaidensa päähän taottua, että Raamatun sana ei ole luotettavaa ja että Ellen White on epäsuosittu vain pahojen ihmisten mielestä, Pääkonferenssi esittää manipuloivia kysymyksiä läksytettävien vastattavaksi:

“Have you ever had to deliver an unpopular message? What kind of pressures did you face? In what ways did you try to make excuses to yourself that could have allowed you not to deliver the message? What have you learned from that experience? “

Onko sinun koskaan tarvinnut viedä epäsuosittua viestiä? Millaisia paineita kohtasit? Millaisia tekosyitä yritit keksiä, ettei sinun olisi tarvinnut viedä viestiä? Mitä sinä olet oppinut tästä kokemuksesta?

Ikäänkuin epäsuosittuus olisi syy Ellenin vastustamiseen ja nyt pitäisi sitten jokaisen tunnetasolla samaistua siihen.

Älkää nyt adventistit menkö tuohon halpaan! Jos joku kuolee ja joudutte viemään kuolinviestin omaisille, niin se ei ole niin kovin kiva tehtävä. Mutta jos viette kuolinviestin valheellisesti elävästä, niin se on verrattava tuohon Ellen Whiteen, ja jos sitten ette saa siitä kiitosta, niin heittäydyttekö marttyyriksi ja väärinkohdelluksi niin kuin Ellen teki? Ja adventismi jatkaa sitä Ellenmarttyyrifeikkausta.

Ellen White ennusti Jumalan nimissä vääriä sekä menneistä, sen aikaisista että tulevista eikä mitkään valtavat määrät tuota puolustelua ja Ellen Whiten puhtaaksi pesemistä ja korottamista muuta sitä asiaa miksikään. Häntä on turha edes verrata Raamatun oikeisiin profeettoihin, mutta Raamatun vääriin profeettoihin hänet kyllä voidaan samaistaa.

Sitten läksyssä lainataan Ellen Whiteä: “In these letters which I write, in the testimonies I bear, I am presenting to you that which the Lord has presented to me. . . . It is true concerning the articles in our papers and in the many volumes of my books.”—p. 29.

Näissä kirjeissä, jotka minä kirjoitan, todistuksissa, joita tuon, minä esitän teille, mitä Herra on esittänyt minulle. . . . Se on totta koskien artikkeleita lehdissämme ja minun moninaisissa kirjoissani.

Vaan eipä ottanut Ellen Herralta sanoja teoksiinsa, vaan demonienkeliltään, toisten kirjoituksista ja omasta mielikuvituksestaan, väittäen niitä Jumalalta saaduiksi.

Sitten loputonta vakuuttelua Ellenistä valona, joka osoittaa Raamattuun. Muistuu mieleen jossain Amerikan netillä oleva vertaus, että Ellen on kuin sähkölamppu, joka osoittaa aurinkoon. Eli mitä järkeä! Mutta kun Ellen ei ole edes sähkölamppu, vaan paremminkin pimennysverho.

Sitten Pääkonferenssi ottaa Danielin kertoman ”Ja minä, Daniel, olin raukea ja sairastin jonkin aikaa. Sitten minä nousin ja toimitin palvelusta kuninkaan tykönä; ja minä olin hämmästyksissäni näyn tähden enkä sitä ymmärtänyt.” (Dan 8:27)

Mutta Daniel oli ilmoitusprofeetta ja vaikka hän ei kaikkea Jumalan hänelle ilmoittamaa ymmärtänytkään, hän kirjoitti sen ylös niin kuin Jumala sen halusi kirjoitettavan, ”Ja tietäkää ennen kaikkea se, ettei yksikään Raamatun profetia ole kenenkään omin neuvoin selitettävissä; sillä ei koskaan ole mitään profetiaa tuotu esiin ihmisen tahdosta, vaan Pyhän Hengen johtamina ihmiset ovat puhuneet sen, minkä saivat Jumalalta.” (2 Piet 1:20-21)

Ellen Whitehän myös oli olevinaan ilmoitusprofeetta, koska toi semmoista ilmoitusta, mitä ei ollut Vanhassa eikä Uudessa testamentissa, eli oman kolmannen testamenttinsa. Mutta tuommoisesta toiminnasta on Raamatussa varoitettu (Ilm. 22:18-19).

Sitten Elleniä puolustellaan, että hän ei ollut teologi, vaan Jumala näytti hänelle asioita. Mutta eipä Ellen täyttänyt Raamatun profeetan testiä "Mutta profeetta, joka julkeaa puhua minun nimessäni jotakin, jota minä en ole käskenyt hänen puhua, tahi puhuu muiden jumalien nimessä, sellainen profeetta kuolkoon. Ja jos sinä ajattelet sydämessäsi ´Mistä me tiedämme, mikä sana ei ole Herran puhetta?´ niin huomaa: kun profeetta puhuu Herran nimessä, ja kun se, mitä hän on puhunut, ei tapahdu eikä käy toteen, niin sitä sanaa Herra ei ole puhunut; julkeuttaan se profeetta on niin puhunut; älä pelkää häntä." (5Moos 18:20-22)

Tässä Ellenin Raamatun väännöstä, jossa hän pistää Elian vielä tulevaksi/tulleeksi itsessään ja väittää vielä, että Jeesuksen lupaus Pyhästä Hengestä olisi hän itse.

“Prophecy must be fulfilled. The Lord says: "Behold, I will send you Elijah the prophet before the coming of the great and dreadful day of the Lord." Somebody is to come in the spirit and power of Elijah, and when he appears, men may say: "You are too earnest, you do not interpret the Scriptures in the proper way. Let me tell you how to teach your message."
There are many who cannot distinguish between the work of God and that of man. I shall tell the truth as God gives it to me, and I say now, If you continue to find fault, to have a spirit of variance, you will never know the truth. Jesus said to His disciples, "I have yet many things to say unto you, but ye cannot bear them now." They were not in a condition to appreciate sacred and eternal things; but Jesus promised to send the Comforter, who would teach them all things, and bring all things to their remembrance, whatsoever He had said unto them.” (TESTIMONIES TO MINISTERS & GOSPEL WORKERS: 1923, Ellen G. White)

Jos käännellään:
Profetian täytyy täyttyä. Herra sanoo: `Katso minä lähetän teille profeetta Elian, ennenkuin tulee Herran päivä, se suuri ja peljättävä.´ Joku tulee Elian hengessä ja voimassa ja kun hän tulee, ihmiset sanovat: ´Sinä olet liian innokas, sinä et tulkitse Kirjoituksia oikealla tavalla. Anna minun kertoa sinulle, kuinka opettaa sanomasi.
On monia, jotka eivät osaa erottaa Jumalan ja ihmisen aikaansaannosta. Minä kerron Jumalan minulle antaman totuuden ja minä sanon nyt, jos te jatkatte arvostelemista ristiriitaisessa hengessä, te ette koskaan löydä totuutta. Jeesus sanoi opetuslapsilleen ´ Minulla on vielä paljon sanottavaa teille, mutta te ette voi nyt sitä kantaa.´ He eivät olleet siinä kunnossa, että olisivat arvostaneet pyhiä ja ikuisia asioita, mutta Jeesus lupasi lähettää Lohduttajan, joka opettaisi heille kaikki asiat ja muistuttaisi heitä kaikista asioista, mitä Hän oli heille sanonut.

Raamatun mukaan se mikä oli tuleva, ja minkä Jeesus lupasi lähettää, oli Pyhä henki, joka sitten tulikin helluntaina ja on siitä lähtien tullut kaikkiin todellisiin uskoviin. ”Ja katso, minä lähetän teille sen, jonka minun Isäni on luvannut; mutta te pysykää tässä kaupungissa, kunnes teidän päällenne puetaan voima korkeudesta." (Luuk 24:49) ”Mutta kun Puolustaja tulee, jonka minä lähetän teille Isän tyköä, totuuden Henki, joka lähtee Isän tyköä, niin hän on todistava minusta”. (Joh 15:26)

Vaikka Raamatussa käsketään arvostelemaan kaikki: "Rakkaani älkää jokaista henkeä uskoko, vaan koetelkaa henget, ovatko ne Jumalasta, sillä monta väärää profeettaa on lähtenyt maailmaan." (I Joh. 4:1), Ellen White kieltää sen omalla kohdallaan (Sp.Gifts vol. 4, s. 157): "Minulle näytettiin, että seuraava kirjoitus oli sovellettavissa sellaisiin, jotka menevät mukaan sellaiseen petokseen: ´Ei jokainen, joka sanoo minulle:´Herra Herra!´, pääse taivasten valtakuntaa, vaan se, joka tekee minun taivaallisen Isäni tahdon´(Matt.7:21). Jumala on antanut välineet virheiden korjaukseen, mutta jos nuo, jotka tekevät väärin, valitsevat tehdä kuten he ajattelevat parhaaksi ja seuraavat omaa arvosteluaan ja huolimatta välineistä, jotka Jumala on määrännyt virheitä korjaamaan ja yhdistämään heidät totuuteen, heidät tuodaan Herramme yllälainattujen sanojan mukaiseen tilanteeseen." Raamatun siis pitää taipua "uuteen valoon", joka tulee Ellen Whiten kautta muka Jumalalta ja henkilön on se valo vastaanotettava sellaisenaan, arvostelematta. Ellen sanoo, että hänen näkynsä ovat Jumalan työkaluja vikojen korjaamiseen, mutta Paavali sanoo, että Raamatun kirjoitukset ovat ne välineet "Mutta pysy sinä siinä, minkä olet oppinut ja mistä olet varma, koska tiedät keiltä olet sen oppinut, ja ´koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa. Jokainen kirjoitus, joka on syntynyt Jumalan Hengen vaikutuksesta, on myös hyödyllinen opetukseksi, nuhteeksi, ojennukseksi, kasvatukseksi vanhurskaudessa, että Jumalan ihminen olisi täydellinen, kaikkiin hyviin tekoihin valmistunut." (2 Tim. 3:14-17). Ja miksi selittää Raamattua näyssä ja samalla puolustella Raamatulla näkyjään? Mutta oli miten oli, Whiten mielestä taivaaseen ei pääse, jos tekee kuten Raamattu käskee eli arvostelee Whiteä ja hänen näkyjään. (Snook & Brinkerhoff, luku 2)

Ellen White ei edustanut sitä oppia, mikä tuli Jumalalta ja jonka voi lukea Raamatusta ja siksipä hän sai aikaan erimielisyyttä ja sitä erimielisyyttä saa ympärilleen jokainen, joka adventismin opeissa pysyy. "Mutta minä kehoitan teitä veljet, pitämään silmällä niitä, jotka saavat aikaan erimielisyyttä ja pahennusta vastoin sitä oppia, jonka olette saaneet, vetäytykää pois heistä. Sillä sellaiset eivät palvele meidän Herraamme Kristusta, vaan omaa vatsaansa, ja he pettävät suloisilla sanoilla ja kauniilla puheilla vilpittömien sydämet." (Room. 16:17-18) Ihan turha on sitten syytellä kristittyjä oikeutetuista arvosteluista, nuhteluista, kehotuksista, jos ehdoin tahdoin pysyy Ellenissä ja adventismissa. Riidan lähde on silloin adventisti itse.