Valta kansalle!

Jos kynnys olisi tarpeeksi matala se pakoittaitsi politiikot toimimaan kansan eduksi paremmin jo ennen kuin asiasta tarvitsisi äänestystä järjestää.Riittävä kynnys olisi joku 30000 -50000 äänestystä vaativaa nimeä.

Suomalaiset on niin typerä kansa että olis hyvä jos eu:sta tulisi liittovaltio ja päätökset siirtyisi sinne..

Vastuunalaisen poliitikon tuli Sokrateen mukaan olla totuuden ja viisauden rakastaja. Hän oli viisas vain mikäli tunsi rajoituksensa - toisin kuin Platonin ylpeä totuuden omistaja, jossa kiteytyy maaginen asenne tiedettä ja tiedemiestä kohtaan.
Sokrateen ihannefilosofi oli siis totuuden etsijä; hän suhtautui epäillen ammattimaiseen oppineisuuteen ja kannusti ihmisiä älynsä kehittämiseen ja itsenäiseen ajatteluun. Sokrates vertasi itseään kätilöön, hän halusi auttaa ’henkisen synnyttämisessä’. Hän uskoi yksilöön ja korosti ihmisten välistä älyllistä sidettä ja kykyä yhteistyöhön.

Edustuksellinen tai kapitalistis-patriarkaalinen puoluedemokratia (ED) on oman edun tavoittelun politiikkaa, jota ohjaavat ’miehistä parhaiden’ vallanhalu. Se antaa ’asiantuntijoiden joukolle’ valtuudet hoitaa ’yhteistä etua’, josta julkinen mielipide ei ymmärrä mitään. Siinä on leninistisiä piirteitä. Sen tarkoitus on pitää kansa kurissa, hiljaisena ja nöyränä palvelijana. Se ei perusolemukseensa kuuluvan itsekkyyden takia saa voimaansa kansasta. Siinä talouden ja rahan monarkit ovat kaapanneet poliittisen vallan ja samalla kääntäneet selkänsä ’yhteiselle hyvälle’.
Kun suorassa demokratiassa kansa ohjaa valtiota ja sen koneistoja, myös taloutta, niin ED:ssa valtaa käyttävät talouseliitti ja sen lakeijoiksi antautuneet poliitikot.

Vinoutuneesta kehityksestä eliitti ei ole aidosti huolissaan. Se päivittelee tekopyhästi äänestämättä jättäneiden suurta joukkoa ja korostaa ’totuuden omistajan’ rooliaan ja talouden tavoin toimii itse hankkeidensa arvioijana. Kansalaisten älyllinen ja luova potentiaali saa sammua. Niiden, joiden tulisi olla dialogin esikuva, ovat sortuneet vallanhimonsa vangeiksi.
’Edustusdemokratiassa’ (ED) vaalit ovat metsästys-show, jonka jälkeen vetäydytään puoluekoneistojen norsunluutorniin. Äänestäjää tarvitaan vain antamaan ääni. Tämä ’ajattelemme puolestasi – demokratia’ on näennäis-demokratiaa, jossa kansa ei voi määritellä arvoja. Tarkoitus ei ole kansan kuuleminen vaan asioiden ajaminen eliitin päättämällä tavalla, jonka sanotaan olevan ’kansan edun’ mukaista. Näin ED on kuin ’valtioaateli’, joka jättää kansan sivustakatsojaksi. Lauman tehtävä on ryntäillä säännöllisin väliajoin järjestettävissä vaaleissa milloin minkäkin johtavaa luokkaa edustavan ryhmittymän puolesta, sanoo Chomsky ja jatkaa:. ”’Vastuunsa tuntevat miehet’ eivät suinkaan saavuta asemaansa minkään erityisen lahjan tai tietämyksen ansiosta vaan alistumalla omasta tahdostaan valtajärjestelmän palvelukseen ja osoittamalla lojaalisuutta sen toimintaperiaatteille – ennenkaikkea on kyse siitä, että yhteiskunnan ja talouden suurista linjoista päätetään instituutioissa, joissa vallitsee ylhäältä alas suuntautuva keskitetty valta, ja ’pedon’ (rahvaan) osanotto rajataan politiikan vähämerkitykselliselle julkiselle sektorille.”
Pierre Bourdieu toteaa (HS 31.1.02): oikea poliittinen toiminta ei voi tapahtua puolueiden kautta. Politiikka on ajautunut vakavaan kriisiin eikä pysty vastaamaan aikamme haasteisiin. Se on alkanut eriytyä kansasta; poliitikot ovat alkaneet edustaa pääomaa ja tarvitsevat kansalaisia vain valtaan pääsyn turvaamiseksi.
ED:sta on tullut jopa keino paeta kansan tahtoa. G.H. von Wright toteaa, että teollis-teknistyneessä yhteiskunnassa on suuri vaara: koneisto tuhoaa demokratian ja alistaa sen poliisivaltioksi, jossa ihmistä manipuloidaan joukkoviestinnän propagandalla ja mainoksilla.