Valtioneuvoston eduskunnalle antamassa Euroopan unionin perustuslakiluonnosta ja siihen suhtautumista käsittelevässä 81-sivuisessa selonteossa ei arvioida lainkaan EU:n perustuslain merkitystä Suomen oman perustuslain kannalta. Tästä huomauttaa myös eduskunnan perustuslakivaliokunta selonteosta antamassaan mietinnössä ja toteaa sen jälkeen sanatarkasti seuraavaa: "Selonteon eduskuntakäsittelyyn jääneen lyhyen ajan rajoissa valiokunnan puolestaan ei ole ollut mahdollista selvittää tätä monitahoista asiaa perusteellisesti."
Perustuslakivaliokunta pitää mahdollisena, että EU:n perustuslaki voidaan hyväksyä ja saattaa maassamme voimaan kansainvälisiä velvoitteita koskevien Suomen perustuslain 94 §:n 2. momentin perusteella kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Perustuslakivaliokunta ei ole - niin kuin mikä tahansa totalitaarinen valtioelin - tietävinäänkään, että perustuslain samaisessa 94 §:ssä on vielä kolmas momentti, jonka sisältämä säädös estää EU:n perustuslain hyväksymisen valiokunnan suositteleman lainsäädäntömenettelyn avulla. Perustuslain 94 §:n 3. momentti kuuluu: "Kansainvälinen velvoite ei saa vaaranta valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita." Juuri näin kuitenkin tapahtuisi, jos perustuslakimme yläpuolelle hyväksyttäisiin EU:n perustuslaki. Tämä kumoaisi Suomen perustuslakiin sisältyvän kansansuvereniteetin periaatteen, jonka mukaan ylin valta, valtiovalta, kuuluu Suomen kansalle.
Matti Vanhasen johtama hallitus samoin kuin Kimmo Sasin johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat jättäneet ottamatta kantaa ja vastaamatta kaikkein tärkeimpään ja keskeisimpään kysymykseen: onko Suomen perustuslain kannalta mahdollista hyväksyä valtiosääntöämme mitätöimättä sen yläpuolelle ylikansallisen Euroopan unionin perustuslakia?
Valtiosääntö sisältää mm. ne oikeussäännökset, jotka koskevat valtion rakenteen perusteita, etenkin sen valtiomuotoa ja valtion pääelimiä sekä niiden toimivaltaa ja kansalaisten asemaa.
Edellä esitetty sitaatti perustuslakivaliokunnan mietinnöstä osoittaa, että se on laiminlyönyt lakisääteisen tehtävänsä maamme perustuslain noudattamisesesta vastuussa olevana ylimpänä valtioelimenä. Koska EU:n perustuslain merkityksen arviointi Suomen perustuslain kannalta ei ole millään tavoin vaikeaa, vaikuttaa siltä, että perustuslakivaliokunta on laatinut mietintönsä ennen muuta poliittisen tarkoituksenmukaisuuden sanelemana. Ei liene liioiteltua todeta, että eduskunnan perustuslakivaltiokunta on tahrannut maineensa ja menettänyt uskottavuutensa. Maahamme kaivataan nyt puolueista riippumatonta, itsenäistä perustuslakituomioistuinta.
Suomi on oman perustuslakimme mukaan täysivaltainen tasavalta, jossa ylin valta, valtiovalta, kuuluu kansalle. Tätä valtaa käyttämään kansa valitsee valtiopäiville kokoontuvan eduskunnan. Se, että Suomi on täysivaltainen eli itsenäinen tasavalta edellyttää, että maamme valtioelinten yläpuolella ei ole Suomen kansaa lukuun ottamatta mitään muuta korkeampaa valtaa, jonka tahtoa Suomen olisi toteltava. Yläpuolella voivat olla vain kansainvälisen oikeuden normit, jotka velvoittavat kaikkia itsenäisiä valtioita.
EU:n perustuslaki määräisi maamme noudattamaan Euroopan unionin lakeja ja säädöksiä sekä sen solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Ne olisi hyväksyttävä ja pantava maassamme täytäntöön siinäkin tapauksessa, että ne olisivat vastoin Suomen omien valtioelinten kantaa ja päätöksiä. Näin ollen EU:n perustuslain hyväksyminen, tapautuipa se sitten Suomen eduskunnan päätöksellä tai kansanäänestyksellä, mitätöisi maamme perustuslain ja valtiosäännön sekä samalla myös Suomen kansalle maassamme kuuluvan ylimmän vallan.
Tämän kaiken huomioon ottaen on selvää, että Suomen kansan tulee saada kansanäänestyksellä torjua perustuslakimme ja valtiosääntömme kumoaminen, jos eduskunta ei sitä tee.
On tärkeätä huomata, ettei Euroopan unionin perustuslakia ole mahdollista hyväksyä myöskään kansanäänestyksellä valtiosääntöämme ja kansan suvereniteettia samalla mitätöimättä. Tämä johtuu siitä, että maamme perustuslain säädös, jonka mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, ei tarkoita vain tämän hetkistä Suomen väestöä vaan kaikkia, ja siis vielä syntymättömiäkin sukupolvia, niin kuin valtiosääntöoikeuden professori Esko Hakkila teoksessaan "Suomen tasavallan perustuslait" toteaa.
Suomen rikoslain 13. luvun 1.§:n mukaan Suomen valtiosäännön kumoaminen tai muuttaminen sitä rikkomalla on valtiopetos. Hallituksen ja eduskunnan mielestä EU:n perustuslain hyväksyminen ei ratkaisevasti muuta vallitsevaa tilannetta, eikä sen vuoksi kansanäänestystä ole aiheellista järjestää. Eduskunta asettui tälle kannalle 3.10.2003 äänin 141-36. Mainitun käsityskannan edustajat tulevat näin todetessaan itse asiassa myöntäneeksi, että maamme liittäminen ylikansallista toimivaltaa käyttävään ja jäsenmaittensa lainsäädännöstä sekä niiden yhteiskuntaelämästä laajalti määräävään Euroopan unioniin 1990-luvun puolivalissä merkitsi jo maamme valtiosäännön mitätöimistä. Näin ollen EU:n perustuslain hyväksyminen ei muuta vallitsevaa tilannetta, vaikka unionin määräysvalta jäsenmaihin lisääntyykin perustuslain säädösten nojalla vielä entisestään. Jo kerran toteutettu valtiosääntömme mitätöiminen ei kuitenkaan oikeuta Suomen hallitusta ja eduskuntaa nyt voimassa olevan, pari vuotta sitten voimaan tulleen uuden perustuslakimme mitätöimiseen ja samalla uuteen valtiopetokseen.
Maamme eduskuntalaitoksen historiaan jää murheellisena häpeätahrana se tosiasia, että perustuslakivaliokunnassa sen enempää kuin missään muussakaan hallituksen selonteosta lausuntonsa antaneessa eduskunnan valiokunnassa ei ollut ainoatakaan jäsentä, joka olisi rohjennut todeta, ettei Suomen perustuslain yläpuolelle voida hyväksyä toista, Euroopan perustuslaiksi nimitettyä EU:n perustuslakia ilman, että oman perustuslakimme ja valtiosääntömme samalla mitätöidään.
Perustuslakivaliokunta pitää mahdollisena, että EU:n perustuslaki voidaan hyväksyä ja saattaa maassamme voimaan kansainvälisiä velvoitteita koskevien Suomen perustuslain 94 §:n 2. momentin perusteella kahden kolmasosan ääntenenemmistöllä.
Perustuslakivaliokunta ei ole - niin kuin mikä tahansa totalitaarinen valtioelin - tietävinäänkään, että perustuslain samaisessa 94 §:ssä on vielä kolmas momentti, jonka sisältämä säädös estää EU:n perustuslain hyväksymisen valiokunnan suositteleman lainsäädäntömenettelyn avulla. Perustuslain 94 §:n 3. momentti kuuluu: "Kansainvälinen velvoite ei saa vaaranta valtiosäännön kansanvaltaisia perusteita." Juuri näin kuitenkin tapahtuisi, jos perustuslakimme yläpuolelle hyväksyttäisiin EU:n perustuslaki. Tämä kumoaisi Suomen perustuslakiin sisältyvän kansansuvereniteetin periaatteen, jonka mukaan ylin valta, valtiovalta, kuuluu Suomen kansalle.
Matti Vanhasen johtama hallitus samoin kuin Kimmo Sasin johtama eduskunnan perustuslakivaliokunta ovat jättäneet ottamatta kantaa ja vastaamatta kaikkein tärkeimpään ja keskeisimpään kysymykseen: onko Suomen perustuslain kannalta mahdollista hyväksyä valtiosääntöämme mitätöimättä sen yläpuolelle ylikansallisen Euroopan unionin perustuslakia?
Valtiosääntö sisältää mm. ne oikeussäännökset, jotka koskevat valtion rakenteen perusteita, etenkin sen valtiomuotoa ja valtion pääelimiä sekä niiden toimivaltaa ja kansalaisten asemaa.
Edellä esitetty sitaatti perustuslakivaliokunnan mietinnöstä osoittaa, että se on laiminlyönyt lakisääteisen tehtävänsä maamme perustuslain noudattamisesesta vastuussa olevana ylimpänä valtioelimenä. Koska EU:n perustuslain merkityksen arviointi Suomen perustuslain kannalta ei ole millään tavoin vaikeaa, vaikuttaa siltä, että perustuslakivaliokunta on laatinut mietintönsä ennen muuta poliittisen tarkoituksenmukaisuuden sanelemana. Ei liene liioiteltua todeta, että eduskunnan perustuslakivaltiokunta on tahrannut maineensa ja menettänyt uskottavuutensa. Maahamme kaivataan nyt puolueista riippumatonta, itsenäistä perustuslakituomioistuinta.
Suomi on oman perustuslakimme mukaan täysivaltainen tasavalta, jossa ylin valta, valtiovalta, kuuluu kansalle. Tätä valtaa käyttämään kansa valitsee valtiopäiville kokoontuvan eduskunnan. Se, että Suomi on täysivaltainen eli itsenäinen tasavalta edellyttää, että maamme valtioelinten yläpuolella ei ole Suomen kansaa lukuun ottamatta mitään muuta korkeampaa valtaa, jonka tahtoa Suomen olisi toteltava. Yläpuolella voivat olla vain kansainvälisen oikeuden normit, jotka velvoittavat kaikkia itsenäisiä valtioita.
EU:n perustuslaki määräisi maamme noudattamaan Euroopan unionin lakeja ja säädöksiä sekä sen solmimia kansainvälisiä sopimuksia. Ne olisi hyväksyttävä ja pantava maassamme täytäntöön siinäkin tapauksessa, että ne olisivat vastoin Suomen omien valtioelinten kantaa ja päätöksiä. Näin ollen EU:n perustuslain hyväksyminen, tapautuipa se sitten Suomen eduskunnan päätöksellä tai kansanäänestyksellä, mitätöisi maamme perustuslain ja valtiosäännön sekä samalla myös Suomen kansalle maassamme kuuluvan ylimmän vallan.
Tämän kaiken huomioon ottaen on selvää, että Suomen kansan tulee saada kansanäänestyksellä torjua perustuslakimme ja valtiosääntömme kumoaminen, jos eduskunta ei sitä tee.
On tärkeätä huomata, ettei Euroopan unionin perustuslakia ole mahdollista hyväksyä myöskään kansanäänestyksellä valtiosääntöämme ja kansan suvereniteettia samalla mitätöimättä. Tämä johtuu siitä, että maamme perustuslain säädös, jonka mukaan valtiovalta Suomessa kuuluu kansalle, ei tarkoita vain tämän hetkistä Suomen väestöä vaan kaikkia, ja siis vielä syntymättömiäkin sukupolvia, niin kuin valtiosääntöoikeuden professori Esko Hakkila teoksessaan "Suomen tasavallan perustuslait" toteaa.
Suomen rikoslain 13. luvun 1.§:n mukaan Suomen valtiosäännön kumoaminen tai muuttaminen sitä rikkomalla on valtiopetos. Hallituksen ja eduskunnan mielestä EU:n perustuslain hyväksyminen ei ratkaisevasti muuta vallitsevaa tilannetta, eikä sen vuoksi kansanäänestystä ole aiheellista järjestää. Eduskunta asettui tälle kannalle 3.10.2003 äänin 141-36. Mainitun käsityskannan edustajat tulevat näin todetessaan itse asiassa myöntäneeksi, että maamme liittäminen ylikansallista toimivaltaa käyttävään ja jäsenmaittensa lainsäädännöstä sekä niiden yhteiskuntaelämästä laajalti määräävään Euroopan unioniin 1990-luvun puolivalissä merkitsi jo maamme valtiosäännön mitätöimistä. Näin ollen EU:n perustuslain hyväksyminen ei muuta vallitsevaa tilannetta, vaikka unionin määräysvalta jäsenmaihin lisääntyykin perustuslain säädösten nojalla vielä entisestään. Jo kerran toteutettu valtiosääntömme mitätöiminen ei kuitenkaan oikeuta Suomen hallitusta ja eduskuntaa nyt voimassa olevan, pari vuotta sitten voimaan tulleen uuden perustuslakimme mitätöimiseen ja samalla uuteen valtiopetokseen.
Maamme eduskuntalaitoksen historiaan jää murheellisena häpeätahrana se tosiasia, että perustuslakivaliokunnassa sen enempää kuin missään muussakaan hallituksen selonteosta lausuntonsa antaneessa eduskunnan valiokunnassa ei ollut ainoatakaan jäsentä, joka olisi rohjennut todeta, ettei Suomen perustuslain yläpuolelle voida hyväksyä toista, Euroopan perustuslaiksi nimitettyä EU:n perustuslakia ilman, että oman perustuslakimme ja valtiosääntömme samalla mitätöidään.
Vastaukset 2
Vanhimmat
tämä tapahtui jo aikaisemmin. EU:n perussopimukset ovat olleet perustuslain asemassa ja kansallinen perustuslaki on väistynyt niiden tieltä ristiriitatapauksissa, kuten olemme nähneet. EU:n perustuslaki sinetöi tapahtuneen.
mutta nyt se valtiopetos tapahtuu jo toisen kerran. Tämä asia täytyisi tutkia perusteellisesti sekä Suomessa, että Euroopan Unionissa, joka on myös joutunut petoksen kohteeksi.