Takkasydän vanhaan avotakkaan?

Harvian pienin takkasydän maksaa noin 400€.

Uusi takka maksaa alkaen noin 2500€ muurattuna vanhan purku.

Jos takka ei ole pääasiallinen lämmönlähde niin sydän kannattaa laittaa.

Ps.Kyllä se sydän varaa sitä säteilylämpöä myös muuriin.

Löpinää kirjoitti:

Harvian pienin takkasydän maksaa noin 400€.

Uusi takka maksaa alkaen noin 2500€ muurattuna vanhan purku.

Jos takka ei ole pääasiallinen lämmönlähde niin sydän kannattaa laittaa.

Ps.Kyllä se sydän varaa sitä säteilylämpöä myös muuriin.

Lue lisää

Ei se kuule sydän varaa lämpöä siihen muuriin eikä itseensä yhtään sen enempää kuin mitä massa jaksaa. Takka sydämen ongelma on juuri massan puute ja sitä ilman ei oikein varaavuutta synny. Ja jos ei tulisija varaa lämpöä niin siellä pitää jatkuvasti polttaa jotakin.
Uuneja nyt yleensä laitetaan sen vuoksi ettei tarvisi polttaa koko ajan.

Tosin jos tuollainen 400e sydän väliaikaisena ratkaisuna kelpaa niin mikä ettei.

ja höpöä kirjoitti:

Ei se kuule sydän varaa lämpöä siihen muuriin eikä itseensä yhtään sen enempää kuin mitä massa jaksaa. Takka sydämen ongelma on juuri massan puute ja sitä ilman ei oikein varaavuutta synny. Ja jos ei tulisija varaa lämpöä niin siellä pitää jatkuvasti polttaa jotakin.
Uuneja nyt yleensä laitetaan sen vuoksi ettei tarvisi polttaa koko ajan.

Tosin jos tuollainen 400e sydän väliaikaisena ratkaisuna kelpaa niin mikä ettei.

Lue lisää

massaa ihan tarpeeksi ja takkasydämmellä siitä osa saadaan käyttöön, hyvä peli hintaansa nähden.

ja hormissa kirjoitti:

massaa ihan tarpeeksi ja takkasydämmellä siitä osa saadaan käyttöön, hyvä peli hintaansa nähden.

Eron huomaat kun hankit sen varaavan uunin. Sydän on elvytystä ja siihen ei kannata paljoa satsata.
Sydämen asennuksen jälkeen lämpö painaa edelleen pääosin hormiin kuten avotakallakin. Ellei sydämmessä ole savukaasun kiertoreittejä ja ei ole vielä näkynyt.

ja höpöä kirjoitti:

Eron huomaat kun hankit sen varaavan uunin. Sydän on elvytystä ja siihen ei kannata paljoa satsata.
Sydämen asennuksen jälkeen lämpö painaa edelleen pääosin hormiin kuten avotakallakin. Ellei sydämmessä ole savukaasun kiertoreittejä ja ei ole vielä näkynyt.

Lue lisää

huoneilman kiertoon kasetin ja ympäröivän massan välistä. Eli takkakasetin hyöty saadaan lämpimän ilmankierron kautta. Tietysti jos on avotakassa paljon massaa ja kasetilla saadaan poistuvat kaasut lämmittämään pitemmältä matkalta tuota massa, niin hyötyä tulee siitäkin.

joissakin tapauksissa kirjoitti:

huoneilman kiertoon kasetin ja ympäröivän massan välistä. Eli takkakasetin hyöty saadaan lämpimän ilmankierron kautta. Tietysti jos on avotakassa paljon massaa ja kasetilla saadaan poistuvat kaasut lämmittämään pitemmältä matkalta tuota massa, niin hyötyä tulee siitäkin.

Lue lisää

Takkasydämmissä on kanavat, joilla se lämmittää tehokkaasti huoneilmaa.

Mutta suurin merkitys on siillä että palamisesta ja ilman määristä tulee hallitumpia, kuin avotakassa. Takkaan meenee luukkujen ilma-aukosita sopiva määrä ilmaa, eikä takka enää ime hormin läpi tarpeettoman suurta ilmamäärää.

No ei pidä paikkaansa.

Avotakat on usein yllättävänkin järeitä tiilikasoja.
Kun takkasydän asennetaan niin, että savukanava tiivistetään, ei takkasydämen ympärillä kuumeneva ilma karkaa hormiin vaan varautuu siihen tiilimassaan. Ideahan noissa on, että tehdään avotakkaan ilman ulostulo (ja myös sisäänmeno), josta se sydämen lämmittämä ilma kiertää ja virtaa ulos. Käytännössä kuitenkin lämpöä varautuu huomattavia määriä avotakan rakenteisiin. Lämpöä varautuu myös hormiin, jos sellainen on. Mitä ylempänä savupelti on, sen parempi.

Eli takkasydämen palotilasta savukaasut ohjataan hormiin/piippuun erillisellä kanavalla joka tiivistetään yleensä villalla.

Periaate on eri kuin varaavassa takassa, mutta jos puiden käyttö on aktiivista (= pakkasilla käytännössä päivittäin ja kovilla pakkasilla pari kertaa päviässä), päästään ilmaa kierrättävillä ja osittain varaavilla tulisijoilla parempiin tuloksiin kuin pelkällä varaavalla takalla - Minun(!) mielestäni. :)

Mökillä tehtiin aikoinaan suureen avotakkaan itse takkasydän jotain kaupallista mallina käyttäen.

Ennen takassa oli kylmään vuoden aikaan ikuinen tuli, eikä se takka silti kovin lämpimäksi tullu. Takkasydämmen laiton jälkeen takka oli parilla kolmella pesällisellä ihan kuuma pinnastaan. Puun kulutus mökillä putosi varmasti vähintään viidesosaan ja aikaisemmin lisälämmittiminä käytetystä nestekaasulämmittimestä voitiin luopua.

Takka varaa lämpöä sen mitä on massaa. Varaavuutta en pidä tärkeänä tuollaisessa, pääasia että alkaa toimia lämmittemenä. Aika suuri osa siitä vartusta lämmöstä menee joka tapauksessa piippua pitkin pihalle.

Takkasydän luovuttaa palaessaan lämmön huoneilmaan sekä tietysti takan rakenteisiin. Ei varaavuus ole mikään edellytys hyvälle hyötysuhteelle, itse asiassa päinvastoin, osa varatusta energiasta karkaa pikkuhiljaa piippua pitkin kartanolle eikä lämmitä torppaa.

Meillä asennettiin Keddyn sydän jolla nyt tullu lämmiteltyä asuntoa parin viikon ajan ja todella tyytyväinen ollut hankintaa. Vanhassa avotakassa 3 vuoden asumisen aikana tuli poltettua takkaa n.3 kertaa. Onhan se avotakka varsinainen lämmönhukkapesä että saa polttaa koivua jotta säästyy kipinöiltä ympäri taloa ja saa olla jatkuvasti vahtimassa tulta.
Keddy kierrättää kivasti ilmaa ja osaksi varaa sydämeen muuriin lämpöä. Eihän se mikään varaava takka ole mutta avotakan kirous on nyt onneksi poistunut. Nuohouksen avuksi kannattaa tehdä liitoshormin - pellin väliin nuohousluukku josta saa imuroitua tuhkat pois. Sydämen pohjalle kannattaa jättää vähän tuhkaa kun sytyttää uuden pesällisen jolloin palamistulos on paljon parempi. Ei noilla takkasydän merkeillä niin suurta merkitystä ole mielummin kuitenkin valuraudasta tehty kun jokin peltipönttö.

Minulla on kokemusta kolmesta versioista viimeisen viiden vuoden ajalta. Ensimmäiset pari vuotta poltin "varaavaa" takkaa. Siinä oli poskikanavat, mutta aika epätaloudellisesti ne siirsivät lämpöä. Takka oli vuosimallia 1974, omatekoinen, ei mitään kuorisysteemejä. Toisissa kohdissa pintalämpötila oli jo noin 100 astetta, kun toiset kohdat olivat vielä noin 30 asteisia. Puuta kului noin 10 pinokuutiota, ja öljyä 2000 litraa vuodessa.
Asensin siihen Harvian 400 takkasydämen. Se veti aluksi tosi huonosti, ja jätti ison läjän puoliksipalanutta hiillosta. Siihen putkitettiin pohjaan noin tuuman reijät, joista tuli ilmaa tuon entisen takan arinan kautta. Veto parani, mutta yhä hiilloksen kanssa puljatessa meni tosi paljon aikaa, kun loppuvaiheessa piti hiillosta käännellä ilmareikien kohdalle. Puuta kului noin 8 pinokuutiota ja öljyä 1500 litraa vuodessa. Takkasydämestä oli siis selvää hyötyä öljyn ja puun kulutukseen. Vaimo myös tykkäsi sen tuomasta korkeammasta lämmöstä iltaisin olohuoneeseen.
Sitten rupesi se hiilloksen kanssa puljaaminen nyppimään, ja tarjosin lekaa koko takalle, ja tilalle tuli Tiilerin pikkulyydia leivinuuni. Se painaa 2500 kg, ja on kuorellinen. Tosin tuo meidän malli painaa enemmän kuin muurari teki vahingossa yhden ylimääräisen kerroksen. Hyötynä tuosta uunista oli se, että lämpö on nyt varsin tasainen, ei koskaan liikaa, koska uunin pintalämpötila on enimmilään 50 - 60 C. Lämpö myös kestää hyvin koko vuorokauden. Lämmitysaika ja työkin väheni puoleen. Puuta kuluu kuitenkin enemmän, noin 12 pinokuutiota ja öljyä noin 1000 litraa vuodessa. Öljyllä lämpeää myös lämmin vesi, eli pelkällä uunilla lämpeää talo nykyään noin 70-80 prosenttisesti.

Sanoisin, että avotakkaan takkasydän on varsin hyvä investointi, mutta kannattaa hankkia arinallinen malli.

vähän faktaa kirjoitti:

Minulla on kokemusta kolmesta versioista viimeisen viiden vuoden ajalta. Ensimmäiset pari vuotta poltin "varaavaa" takkaa. Siinä oli poskikanavat, mutta aika epätaloudellisesti ne siirsivät lämpöä. Takka oli vuosimallia 1974, omatekoinen, ei mitään kuorisysteemejä. Toisissa kohdissa pintalämpötila oli jo noin 100 astetta, kun toiset kohdat olivat vielä noin 30 asteisia. Puuta kului noin 10 pinokuutiota, ja öljyä 2000 litraa vuodessa.
Asensin siihen Harvian 400 takkasydämen. Se veti aluksi tosi huonosti, ja jätti ison läjän puoliksipalanutta hiillosta. Siihen putkitettiin pohjaan noin tuuman reijät, joista tuli ilmaa tuon entisen takan arinan kautta. Veto parani, mutta yhä hiilloksen kanssa puljatessa meni tosi paljon aikaa, kun loppuvaiheessa piti hiillosta käännellä ilmareikien kohdalle. Puuta kului noin 8 pinokuutiota ja öljyä 1500 litraa vuodessa. Takkasydämestä oli siis selvää hyötyä öljyn ja puun kulutukseen. Vaimo myös tykkäsi sen tuomasta korkeammasta lämmöstä iltaisin olohuoneeseen.
Sitten rupesi se hiilloksen kanssa puljaaminen nyppimään, ja tarjosin lekaa koko takalle, ja tilalle tuli Tiilerin pikkulyydia leivinuuni. Se painaa 2500 kg, ja on kuorellinen. Tosin tuo meidän malli painaa enemmän kuin muurari teki vahingossa yhden ylimääräisen kerroksen. Hyötynä tuosta uunista oli se, että lämpö on nyt varsin tasainen, ei koskaan liikaa, koska uunin pintalämpötila on enimmilään 50 - 60 C. Lämpö myös kestää hyvin koko vuorokauden. Lämmitysaika ja työkin väheni puoleen. Puuta kuluu kuitenkin enemmän, noin 12 pinokuutiota ja öljyä noin 1000 litraa vuodessa. Öljyllä lämpeää myös lämmin vesi, eli pelkällä uunilla lämpeää talo nykyään noin 70-80 prosenttisesti.

Sanoisin, että avotakkaan takkasydän on varsin hyvä investointi, mutta kannattaa hankkia arinallinen malli.

Lue lisää

Lisään vielä tuohon edelliseen viestiini, että olisin myynyt tuon takkasydämen 100 eurolla, mutta onneksi kukaan ei ostanut. Vein sen mökille, ja siellä se tuottaa hyvin valoa, ja auttaa leivinuunin kanssa myös lämmityksessä. Pelkällä takkasydämellä tuo mökin iso takkaleivinuuni ei kuitenkaan lämpene, joten ensin pitää polttaa vähintään kolmen tuntia leivinuunia, ennen kuin voi siirtyä takkasydämeen. Takkasydän vetää niin huonosti kylmänä, ettei sen kanssa edes voi aloittaa lämmitystä. Siis tuo on tilanne kun alussa mökin sisällä on yleensä kylmempää kuin ulkona, ja vedon aikaansaaminen vaatii poppakonsteja leivinuuninkin kanssa.

vähän faktaa 2 kirjoitti:

Lisään vielä tuohon edelliseen viestiini, että olisin myynyt tuon takkasydämen 100 eurolla, mutta onneksi kukaan ei ostanut. Vein sen mökille, ja siellä se tuottaa hyvin valoa, ja auttaa leivinuunin kanssa myös lämmityksessä. Pelkällä takkasydämellä tuo mökin iso takkaleivinuuni ei kuitenkaan lämpene, joten ensin pitää polttaa vähintään kolmen tuntia leivinuunia, ennen kuin voi siirtyä takkasydämeen. Takkasydän vetää niin huonosti kylmänä, ettei sen kanssa edes voi aloittaa lämmitystä. Siis tuo on tilanne kun alussa mökin sisällä on yleensä kylmempää kuin ulkona, ja vedon aikaansaaminen vaatii poppakonsteja leivinuuninkin kanssa.

Lue lisää

Ympärivuotisessa OK-talossakin asuvalla on matalapaineen aikaan ongelmia takkasydämen sytyttämisessä. Varsinkin, jos yksikin ilta on jäänyt väliin sen käytössä. Ei auta, vaikka polttaa aluksi pelkkää paperia, savua pukkaa sisään. Auta armias, jos puutkin olivat sisällä, ja toivottiin parasta, että kyllä se siitä lähtee vetämään. Ei lähtenyt, ja kaikki yskivät, ja pakkasellakin läpivetoa koko huusholliin.

Keksin ratkaisuna kaasukäyttöisen "tohottimen", jonka liekin lämpötila on 1000 astetta. Sillä ei tarvitse montaa minuuttia puhaltaa valurautasydämen seiniä ja kattoa, kun ei kylmää enää virtaa ylhäältä alas. Sen aistii pian paljain kämmeninkin. Veto kääntyy pian toivottuun suuntaan. Niitä vehkeitä saa ihan muutamalla kympillä nykyrahaa. Halvalla saa hyvääkin.

Kiitti muuten yo. hyvästä vinkistä, sydämemme pohja on tasainen, ja jättää myös paljon hiilikokkareita. Hommaankin ensitilassa irtoritilän.

Itse laitoin takkasydämen josssa on pesän ympärille ilmankierto erikseen pakokaasuista.

Lisäksi nakersin paikan 300mm aksiaalipuhaltimelle jotta ilmaa oikeasti kiertää sydämen ympäri.

Hyvin lämmittää.

pahvit kirjoitti:

Itse laitoin takkasydämen josssa on pesän ympärille ilmankierto erikseen pakokaasuista.

Lisäksi nakersin paikan 300mm aksiaalipuhaltimelle jotta ilmaa oikeasti kiertää sydämen ympäri.

Hyvin lämmittää.

Lue lisää

Tuossa nyt takkasydämen idea on, että laitetaan oikean tyyppinen malli avotakkan, asennetaan hormin liitosputket väliin ja sitten tiivistetään putki ja hormi keskenään, eli ei päästetä lämpöjä piippuun. Hyvä takkasydän on irti periaatteessa kaikista takan seinämistä, pohjasta ja yläpinnasta. Takkasydämen lämmittäminen vaikuttaa siten, että lämpöä alkaa tulemaan honeeseen sivuilta ja yläpuolelta, alapinnasta ilma menee sisään, eli normaalit lämmön käyttäytymisen säännöt. Virtaava lämpö lämmittää ympärillaan olevat takkamuuraukset, virtaa kiertoilmana huoneisiin ja lämmittää myös seinäpintoja. Hyvällä hyötysuhteella toimiva takka toimii vähällä puumäärällä, palaa pitkään ja kiertävällä ilmalla talo lämpiää yllättävänkin tehokkaasti.
Tuolla takkasydämen massiivisuudella ei ole suurtakaan merkitystä, mutta Keddy tyyppinen valurauta painaa eniten ja kestää maaliman loppuun saakka. Nibe puolestaan on takorautaa ja niissä on kehitetty ilmankiertoa muulla tavoin, mutta toimii myös tehokkaasti. Noita Kastorin malleja en tarkalleen tunne, mutta niissä lienee peltikuoret ja arinapuoli näyttää heppoiselta ja ilman tuhkalaatikoita, joku moittii kestävyyttä ja lieneekö tuo hormiliitoskaan valmiiksi mietitty, en tarkalleen tiedä. Ymmärsin kuitenkin näiden jälkimmästen periaatteen olevan, ettö peltilaatikko pesään ja kuvitellaa, että teho paranee. Joku nyt sitten alkaa ehkä viisastelemaan "kitupoltoista" yms, mutta nämä eivät tiedä takkojen toiminnasta nykyisistä testauksista paljoakaan. Hyvissä takkasydämissä luvataan jopa 80 % luokkaa olevia hyötysuhteita kun noissa perinteisissä mentiin miinusmerkkien puoleel, eli jäähdytettiin taloja.

Takkasydämiä on pääasiassa kahdenlaisia, - ja niiden asennustapa on täysin erilainen. Suurin osa takkasydämistä on ilmakiertoisia. Tietoa takkasydämestä löytyy googlesta.

appesonen kirjoitti:

Takkasydämiä on pääasiassa kahdenlaisia, - ja niiden asennustapa on täysin erilainen. Suurin osa takkasydämistä on ilmakiertoisia. Tietoa takkasydämestä löytyy googlesta.

Lue lisää

Käythän päivittämässä tietosi niin sinun ei tarvitse kirjoittaa tuubaa tänne.

Onko tuo sun takkasydämesi liitetty hormiputkella savupiippuun? Vai meneekö savukaasut alkuperäiseen takkasydämen ympäriltä tiivistettyyn tulipesään ja siitä piippuun?

Mites nuohous onnistuu? Pitääkö sydän vetää ulos?