KASTE ON JUMALAN TEKO
Martti Luther
Sinä ehkä sanot, ettei Kristus ole käskenyt kastaa lapsia eikä siitä ole yhtään esimerkkiä apostolien kirjoituksissa eikä kirjeissä. Minä vastaan tähän: Ei hän ole erikseen käskenyt kastaa aikuisiakaan, ei miehiä eikä naisia eikä erityisesti ketään muutakaan. Onko meidän siis jätettävä kaikki kastamatta? Sen sijaan hän on kyllä käskenyt kastaa kaikki pakanat, ketään erottelematta, sanoessaan Matteuksen evankeliumin lopussa (Matt. 28:19): “Menkää ja opettakaa kaikki kansat ja kastakaa heidät minun nimessäni” jne. Mutta melkoinen osa pakanoistahan on juuri lapsia!
Apostolien teoista ja pyhän Paavalin kirjeistä me luemme, miten kokonaisia perheitä kastettiin (Ap. t. 10:48; Ap. t. 16:15,33; 1 Kor. 1:16). Lapset ovat aivan varmasti tärkeä osa perhettä. Näyttää siis siltä, että samoin kuin Kristus käski apostolien opettaa ja kastaa erottelematta kaikki pakanat, samoin he myös ovat tehneet kastaessaan kaikki perheeseen kuuluneet. Jos he olisivat osanneet varautua siihen, että lahkolaiset pyrkivät tekemään eron nuorien ja vanhojen välillä, he olisivat varmasti kumonneet tämän kaiken vielä selvemmin. Ovathan he jo muutenkin kaikissa kirjeissään kirjoittaneet paljon siitä, ettei kristittyjen kesken ole mitään arvoeroa eri henkilöiden välillä. Pyhä Johanneskin sanoo 1. kirjeensä toisessa luvussa (1 Joh. 2:14) pikkulapsista, että he tuntevat Isän. Lapsikaste periytyy siis varmasti apostoleilta, kuten myös pyhä Augustinus kirjoittaa.
Uudestikastajat menettelevät siis vaarallisesti kaikissa asioissa. He eivät ole epävarmoja ainoastaan omassa asiassaan, vaan he toimivat myös edellä mainittuja raamatunlauseita vastaan. Omasta päästään ja vastoin Jumalan tahtoa he keksivät erotella ihmisiä. Vaikka he arvelisivatkin, etten vielä ole heitä kyllin pätevästi kumonnut, heidän täytyy kuitenkin kaikessa riidanhalussaankin vähintään pelästyä ja huolestua siitä, että he tekevät väärin uudestikastaessaan noin epävarmojen perusteiden nojalla. Mutta koska he ovat epävarmoja, seuraa jo siitä, että he toimivat väärin. Sillä jumalallisissa asioissa ei saa olla epävarma, vaan niissä pitää pelata varman päälle.
Jos uudestikastaja ei ole itsepäinen, vaan valmis oppimaan, hänkin voi kuulla, että samoin kuin Johannes tuli uskovaksi ja pyhäksi, kun Kristus tuli ja puhui äitinsä suulla, niin myös lapsi tulee uskovaksi, kun Kristus kasteessa puhuu hänelle kastajan suulla. Onhan se hänen sanansa ja hänen käskynsä, eikä hänen sanansa voi olla vaikuttamatta. Uudestikastajankin täytyy myöntää, että asia saattaa todella olla näin. Hän ei voi sitä lopultakaan täysin kiistää eikä sitä Raamatulla kumota. Jos taas hän ei voi sitä lopullisesti eikä pätevin perustein kiistää, hän ei myöskään voi aina pitäytyä uudestikasteeseen. Mikäli hän edelleen haluaa puolustaa uudestikastamista, hänen on ensin aukottomasti todistettava, että lapset kastetaan ilman uskoa. Olen siis mielestäni riittävän selvästi todistanut, että heidän perustelunsa ovat epävarmoja ja pelkkää röyhkeyttä.
Vaikka he pystyisivätkin varmasti osoittamaan, että lapset ovat kasteessa ilman uskoa, sillä ei olisi minun mielestäni mitään merkitystä. Haluaisin silloinkin mielelläni tietää, millä perusteella he arvelevat todistavansa, että lapset olisi kastettava uudestaan, jos he myöhemmin uskovat tai tunnustavat uskonsa. Ei nimittäin riitä, että he sanovat: “Lapset on kastettu ilman uskoa, sen vuoksi heidät on kastettava uudelleen.” Heidän on myös perusteltava väitteensä.
Sinä sanot ehkä: “Kaste on väärä.” Entä sitten, onhan se joka tapauksessa kaste. Itsessään se on aivan oikea kaste, siitä huolimatta, vaikka se olisikin otettu väärin vastaan. Sillä sanat on lausuttu ja kaikki, mikä kasteeseen kuuluu, on tehty yhtä täydellisesti kuin silloin, kun usko on läsnä. Jos joku asia on itsessään oikea, niin ei sitä ole sen vuoksi toistettava, että se on otettu väärin vastaan. Poistettakoon vääryys, niin kaikki tulee oikeaksi ilman toistamistakin. Abusus non tollit substantiam, imo confirmat substantiam. Väärinkäyttö ei muuta asian olemusta; ilman olemusta ei voi olla edes väärinkäyttöä.
Jos nyt usko tulisi vasta kymmenen vuotta kasteen jälkeen, miksi silloin olisi kastettava uudestaan. Onhan kasteessa tapahtunut kaikki tarpeellinen ja se on toimitettu oikein. Nyt kastettu vain uskoo kuten kaste vaatii. Eihän usko ole kastetta varten, vaan kaste on uskoa varten. Kun siis usko tulee, silloin kaste tulee täydelliseksi, ja uudestikastaminen on turhaa.
Aivan samoin käy silloin, kun tyttö menee jonkun miehen kanssa naimisiin vasten tahtoaan ja täysin vailla aviollista kiintymystä mieheen. Jumalan silmissä hän tuskin on miehensä aviovaimo. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuitenkin alkaa rakastaa aviomiestään. Onko heidän silloin mentävä uudestaan kihloihin ja naimisiin? Onko nyt järjestettävä uudet hääjuhlat? Onko ensimmäistä kihlausta ja vihkimistä pidettävä turhana vain sen vuoksi, ettei hän heti ollut uskollinen aviovaimo? Varmaan monet pitäisivät sinua hulluna. Onhan nyt kaikki kunnossa, koska hän on muuttunut ja kiintynyt siihen mieheen, josta hän ei aiemmin välittänyt.
Entäpä jos aikuinen ihminen vilpillisesti menee kasteelle ja sitten vuoden kuluttua tulee uskoon. Olisitko, ystävä hyvä, sitä mieltä, että tällainen ihminen pitäisi kastaa uudelleen? Hän on ottanut oikean kasteen väärin vastaan. Tarkoitatko sinä, että hänen vääryytensä tekee kasteen vääräksi ja että inhimillinen väärinkäyttö ja pahuus ovat voimakkaampia kuin Jumalan hyvä ja tuhoutumaton järjestys?
Jumala teki liiton Israelin kansan kanssa Siinain vuorella. Monet ottivat kuitenkin tämän liiton vastaan väärin ja ilman uskoa. Kun nyt nämä samat ihmiset myöhemmin tulivat uskoon, onko tämä liitto sen vuoksi ollut väärä? Vai mitä sanot, ystävä hyvä? Täytyisikö Jumalan jokaista varten tulla uudestaan Siinain vuorelle ja solmia uusi liitto?
Samalla tavalla Jumala antaa saarnata kymmentä käskyään. Mutta koska muutamat ihmiset ymmärtävät ne vain korvillaan eli siis täysin väärin, niin eivätkö ne muka enää olekaan kymmenen käskyä. Nyt ne eivät enää kelpaa mihinkään, ja Jumalan täytyy antaa uudet kymmenen käskyä entisten tilalle. Se ei enää riitä, että ihmiset tekisivät oikean parannuksen ja pitäisivät entiset kymmenen käskyä. Sepä vasta olisikin merkillinen juttu, että iankaikkisesti pysyvä Jumalan sana pitäisi muuttaa ja uudistaa yhtä usein kuin ihmiset muuttuvat ja uudistuvat. Sehän pysyy muuttumattomana ja samana sen vuoksi, että niillä, jotka nyt luopuvat siitä eivätkä pysy siinä, olisi luja kallio, jolle he voisivat palata ja jolla he voisivat pysyä.
Entäpä jos alamaiset tekevät uskollisuudenvalan hallitsijalleen vain siinä tarkoituksessa, että pääsisivät surmaamaan hänet, mutta kolmen päivän kuluttua he kuitenkin rupeavat katumaan ja vakuuttavat sydämestään olevansa kuuliaisia. Sano, ystävä hyvä, onko nyt taas tarpeen tehdä uusi ja toinen uskollisuudenvala? Ei tietenkään, koska he nyt rehellisesti pitävät sen valan, jonka he aikoinaan vannoivat vilpillisesti.
Jos me seuraisimme heidän tahtoaan, meillä riittäisi kastamista joka hetkeksi. Minä voisin ottaa tämän raamatunlauseen "joka uskoo" omaan käyttööni. Missä ikinä tapaisin kristityn, joka on langennut eikä usko, siellä minä sanoisin: "Tämä ei usko, siispä hänen kasteensa on ollut turha. Minäpä kastan hänet uudestaan." Ja jos hän lankeaisi toistamiseen, sanoisin minäkin uudelleen: "Huomaatko, hän ei usko. Sen vuoksi hänen edellinen kasteensa on turha. Hänet on nyt kastettava kolmannen kerran." Näin minä jatkaisin. Aina kun hän lankeaisi tai alkaisi epäillä uskoaan, minä sanoisin: "Hän ei usko, sen vuoksi hänen kasteensa on turha." Hänen olisi siis mentävä kasteelle yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes hän ei enää lankeaisi eikä luopuisi uskosta. Näin hän noudattaisi tätä raamatunlausetta "joka uskoo". Sanohan minulle, tulisiko kukaan kristitty milloinkaan kastetuksi riittävän usein ja saisiko kukaan lopullista varmuutta omasta kasteestaan?
Kaste kyllä pysyy oikeana ja riittävänä, vaikka kristitty luopuisi uskosta ja tekisi syntiä tuhat kertaa vuodessa. Riittää, että hän jälleen tekee oikean parannuksen ja uskoo. Ei häntä pidä aina kastaa uudelleen. Miksei siis ensimmäinen kaste olisi riittävä ja oikea, jos kristitty myöhemmin tulee oikeaan uskoon? Jos kaste on ilman uskoa, niin se on ilman uskoa, eikä sillä ole mitään väliä, puuttuuko usko ennen kastetta vai sen jälkeen. Mutta jos kaste on ilman uskoa, niin uudestikastajat haluavat tällä raamatunlauseella "joka uskoo" narrata meidät muuttamaan kasteen olemuksen.
Vaikka siis uudestikastajat pystyisivätkin todistamaan oikeaksi sen näkemyksensä, etteivät pienet lapset usko (mitä he eivät pysty tekemään), niin he eivät minun mielestäni olisi osoittaneet sen enempää kuin että oikeaa, Jumalan asettamaa kastetta ei ole otettu vastaan oikein, vaan väärin. Mutta se joka osoittaa ainoastaan väärinkäytön, osoittaa vain sen, että oikaisun tulee koskea väärinkäyttöä eikä asian olemusta. Väärinkäyttö ei nimittäin muuta minkään asian olemusta. Kulta ei muutu oljeksi sen vuoksi, että rosvo sen varastaa ja käyttää sitä omaksi edukseen. Hopea ei muutu paperiksi sen vuoksi, että koronkiskuri keinottelee sillä vilpillisesti.
Osoittaessaan siis ainoastaan kasteen väärinkäytön, uudestikastajat toimivat Jumalaa, luontoa ja järkeä vastaan, varsinkin kun he yhdessä väärinkäytön kanssa haluavat muuttaa ja uudistaa myös kasteen. Juuri näin kaikki harhaoppiset tekevät evankeliumille. Ensin he ottavat sen vilpillisesti vastaan ja kuulevat sitä väärässä tarkoituksessa, ja sitten he rientävät muuttamaan sitä ja tekemään siitä uuden evankeliumin. Missä tahansa sinä siis tapaatkin uudestikastajia, siellä he toimivat väärin, pilkkaavat ja sättivät Jumalan järjestystä. Ihmisten vääryyksien ja väärinkäytöksien vuoksi he pitävät kastetta vääränä, vaikka he eivät pystykään osoittamaan noita ihmisten vääryyksiä ja väärinkäytöksiä.
Heidän keskuudessaan on tekojen perkele, joka puhuu uskosta, mutta tarkoittaa kuitenkin tekoja. Uskon nimellä ja varjolla hän johtaa ihmisraukkoja luottamaan tekoihin, aivan kuten meille paavin vallan alla tapahtui. Meitä vaadittiin käymään ehtoollisen sakramentilla ja näin tekemään kuuliaisuuden tekoja. Kukaan ei mennyt sakramentille ravitakseen uskoa. Kun me olimme vastaanottaneet sakramentin, silloin oli kaikki tapahtunut ja teko oli täytetty.
Myös uudestikastajat pakottavat ihmisiä luottamaan tekoihin niin, että tultuaan kastetuiksi, he luulisivat kaiken olevan oikein ja kunnossa. Näennäisesti he kyllä kerskuvat uskosta, mutta todellisuudessa he vähät välittävät siitä. Jos heidän pitäisi etukäteen olla varmoja uskosta, he eivät — kuten edellä olen jo sanonut — voisi enää milloinkaan kastaa yhtään ihmistä. Jos he vakavissaan etsisivät uskoa eivätkä luottaisi tekoihin, heidän pitäisi luopua uudestikastamisesta.
Muuttumaton Jumalan sana, joka kerran lausuttiin ensimmäisessä kasteessa, pysyy ja kestää yhä. Sen vuoksi he voivat myöhemmin uskoa siihen, jos tahtovat. Samoin he voivat myöhemmin uskossa ymmärtää sen veden, joka kasteessa vuodatettiin heidän päälleen, jos vain tahtovat. Sillä vaikka he toistelisivat tuota sanaa satakin kertaa, se on kuitenkin se sama sana, joka lausuttiin ensimmäisessä kasteessa. Sen voima ei riipu siitä, kuinka monta kertaa se lausutaan tai toistetaan, vaan siitä, että se on kerran käsketty lausumaan.
Perkele näyttää varsinaisen taituruutensa siinä, että hän kykenee pakottamaan kristityt uskonvanhurskaudesta tekojen vanhurskauteen. Samoin hän pakotti galatalaiset ja korinttilaiset luottamaan tekoihin, vaikka he olivat Kristuksessa, uskoivat vakaasti ja juoksivat hyvin, kuten pyhä Paavali kirjoittaa (Gal. 5:7).
ps. jos olisin kuollut uudestikastettuna ja väärässä lahkouskossa olisin joutunut kadotukseen.
Tunnustin syntini ja luovuin perkeleestä ja hänen palvelijoistaan sekä saatanan opista ja näitä kaikkea kaste velvoittaa.
Nyt olen oikeassa uskossa.
Tunnusta sinäkin lahkotoimenpiteet perkeleen työksi niin pelastut ja perhekuntasi.
Martti Luther
Sinä ehkä sanot, ettei Kristus ole käskenyt kastaa lapsia eikä siitä ole yhtään esimerkkiä apostolien kirjoituksissa eikä kirjeissä. Minä vastaan tähän: Ei hän ole erikseen käskenyt kastaa aikuisiakaan, ei miehiä eikä naisia eikä erityisesti ketään muutakaan. Onko meidän siis jätettävä kaikki kastamatta? Sen sijaan hän on kyllä käskenyt kastaa kaikki pakanat, ketään erottelematta, sanoessaan Matteuksen evankeliumin lopussa (Matt. 28:19): “Menkää ja opettakaa kaikki kansat ja kastakaa heidät minun nimessäni” jne. Mutta melkoinen osa pakanoistahan on juuri lapsia!
Apostolien teoista ja pyhän Paavalin kirjeistä me luemme, miten kokonaisia perheitä kastettiin (Ap. t. 10:48; Ap. t. 16:15,33; 1 Kor. 1:16). Lapset ovat aivan varmasti tärkeä osa perhettä. Näyttää siis siltä, että samoin kuin Kristus käski apostolien opettaa ja kastaa erottelematta kaikki pakanat, samoin he myös ovat tehneet kastaessaan kaikki perheeseen kuuluneet. Jos he olisivat osanneet varautua siihen, että lahkolaiset pyrkivät tekemään eron nuorien ja vanhojen välillä, he olisivat varmasti kumonneet tämän kaiken vielä selvemmin. Ovathan he jo muutenkin kaikissa kirjeissään kirjoittaneet paljon siitä, ettei kristittyjen kesken ole mitään arvoeroa eri henkilöiden välillä. Pyhä Johanneskin sanoo 1. kirjeensä toisessa luvussa (1 Joh. 2:14) pikkulapsista, että he tuntevat Isän. Lapsikaste periytyy siis varmasti apostoleilta, kuten myös pyhä Augustinus kirjoittaa.
Uudestikastajat menettelevät siis vaarallisesti kaikissa asioissa. He eivät ole epävarmoja ainoastaan omassa asiassaan, vaan he toimivat myös edellä mainittuja raamatunlauseita vastaan. Omasta päästään ja vastoin Jumalan tahtoa he keksivät erotella ihmisiä. Vaikka he arvelisivatkin, etten vielä ole heitä kyllin pätevästi kumonnut, heidän täytyy kuitenkin kaikessa riidanhalussaankin vähintään pelästyä ja huolestua siitä, että he tekevät väärin uudestikastaessaan noin epävarmojen perusteiden nojalla. Mutta koska he ovat epävarmoja, seuraa jo siitä, että he toimivat väärin. Sillä jumalallisissa asioissa ei saa olla epävarma, vaan niissä pitää pelata varman päälle.
Jos uudestikastaja ei ole itsepäinen, vaan valmis oppimaan, hänkin voi kuulla, että samoin kuin Johannes tuli uskovaksi ja pyhäksi, kun Kristus tuli ja puhui äitinsä suulla, niin myös lapsi tulee uskovaksi, kun Kristus kasteessa puhuu hänelle kastajan suulla. Onhan se hänen sanansa ja hänen käskynsä, eikä hänen sanansa voi olla vaikuttamatta. Uudestikastajankin täytyy myöntää, että asia saattaa todella olla näin. Hän ei voi sitä lopultakaan täysin kiistää eikä sitä Raamatulla kumota. Jos taas hän ei voi sitä lopullisesti eikä pätevin perustein kiistää, hän ei myöskään voi aina pitäytyä uudestikasteeseen. Mikäli hän edelleen haluaa puolustaa uudestikastamista, hänen on ensin aukottomasti todistettava, että lapset kastetaan ilman uskoa. Olen siis mielestäni riittävän selvästi todistanut, että heidän perustelunsa ovat epävarmoja ja pelkkää röyhkeyttä.
Vaikka he pystyisivätkin varmasti osoittamaan, että lapset ovat kasteessa ilman uskoa, sillä ei olisi minun mielestäni mitään merkitystä. Haluaisin silloinkin mielelläni tietää, millä perusteella he arvelevat todistavansa, että lapset olisi kastettava uudestaan, jos he myöhemmin uskovat tai tunnustavat uskonsa. Ei nimittäin riitä, että he sanovat: “Lapset on kastettu ilman uskoa, sen vuoksi heidät on kastettava uudelleen.” Heidän on myös perusteltava väitteensä.
Sinä sanot ehkä: “Kaste on väärä.” Entä sitten, onhan se joka tapauksessa kaste. Itsessään se on aivan oikea kaste, siitä huolimatta, vaikka se olisikin otettu väärin vastaan. Sillä sanat on lausuttu ja kaikki, mikä kasteeseen kuuluu, on tehty yhtä täydellisesti kuin silloin, kun usko on läsnä. Jos joku asia on itsessään oikea, niin ei sitä ole sen vuoksi toistettava, että se on otettu väärin vastaan. Poistettakoon vääryys, niin kaikki tulee oikeaksi ilman toistamistakin. Abusus non tollit substantiam, imo confirmat substantiam. Väärinkäyttö ei muuta asian olemusta; ilman olemusta ei voi olla edes väärinkäyttöä.
Jos nyt usko tulisi vasta kymmenen vuotta kasteen jälkeen, miksi silloin olisi kastettava uudestaan. Onhan kasteessa tapahtunut kaikki tarpeellinen ja se on toimitettu oikein. Nyt kastettu vain uskoo kuten kaste vaatii. Eihän usko ole kastetta varten, vaan kaste on uskoa varten. Kun siis usko tulee, silloin kaste tulee täydelliseksi, ja uudestikastaminen on turhaa.
Aivan samoin käy silloin, kun tyttö menee jonkun miehen kanssa naimisiin vasten tahtoaan ja täysin vailla aviollista kiintymystä mieheen. Jumalan silmissä hän tuskin on miehensä aviovaimo. Kaksi vuotta myöhemmin hän kuitenkin alkaa rakastaa aviomiestään. Onko heidän silloin mentävä uudestaan kihloihin ja naimisiin? Onko nyt järjestettävä uudet hääjuhlat? Onko ensimmäistä kihlausta ja vihkimistä pidettävä turhana vain sen vuoksi, ettei hän heti ollut uskollinen aviovaimo? Varmaan monet pitäisivät sinua hulluna. Onhan nyt kaikki kunnossa, koska hän on muuttunut ja kiintynyt siihen mieheen, josta hän ei aiemmin välittänyt.
Entäpä jos aikuinen ihminen vilpillisesti menee kasteelle ja sitten vuoden kuluttua tulee uskoon. Olisitko, ystävä hyvä, sitä mieltä, että tällainen ihminen pitäisi kastaa uudelleen? Hän on ottanut oikean kasteen väärin vastaan. Tarkoitatko sinä, että hänen vääryytensä tekee kasteen vääräksi ja että inhimillinen väärinkäyttö ja pahuus ovat voimakkaampia kuin Jumalan hyvä ja tuhoutumaton järjestys?
Jumala teki liiton Israelin kansan kanssa Siinain vuorella. Monet ottivat kuitenkin tämän liiton vastaan väärin ja ilman uskoa. Kun nyt nämä samat ihmiset myöhemmin tulivat uskoon, onko tämä liitto sen vuoksi ollut väärä? Vai mitä sanot, ystävä hyvä? Täytyisikö Jumalan jokaista varten tulla uudestaan Siinain vuorelle ja solmia uusi liitto?
Samalla tavalla Jumala antaa saarnata kymmentä käskyään. Mutta koska muutamat ihmiset ymmärtävät ne vain korvillaan eli siis täysin väärin, niin eivätkö ne muka enää olekaan kymmenen käskyä. Nyt ne eivät enää kelpaa mihinkään, ja Jumalan täytyy antaa uudet kymmenen käskyä entisten tilalle. Se ei enää riitä, että ihmiset tekisivät oikean parannuksen ja pitäisivät entiset kymmenen käskyä. Sepä vasta olisikin merkillinen juttu, että iankaikkisesti pysyvä Jumalan sana pitäisi muuttaa ja uudistaa yhtä usein kuin ihmiset muuttuvat ja uudistuvat. Sehän pysyy muuttumattomana ja samana sen vuoksi, että niillä, jotka nyt luopuvat siitä eivätkä pysy siinä, olisi luja kallio, jolle he voisivat palata ja jolla he voisivat pysyä.
Entäpä jos alamaiset tekevät uskollisuudenvalan hallitsijalleen vain siinä tarkoituksessa, että pääsisivät surmaamaan hänet, mutta kolmen päivän kuluttua he kuitenkin rupeavat katumaan ja vakuuttavat sydämestään olevansa kuuliaisia. Sano, ystävä hyvä, onko nyt taas tarpeen tehdä uusi ja toinen uskollisuudenvala? Ei tietenkään, koska he nyt rehellisesti pitävät sen valan, jonka he aikoinaan vannoivat vilpillisesti.
Jos me seuraisimme heidän tahtoaan, meillä riittäisi kastamista joka hetkeksi. Minä voisin ottaa tämän raamatunlauseen "joka uskoo" omaan käyttööni. Missä ikinä tapaisin kristityn, joka on langennut eikä usko, siellä minä sanoisin: "Tämä ei usko, siispä hänen kasteensa on ollut turha. Minäpä kastan hänet uudestaan." Ja jos hän lankeaisi toistamiseen, sanoisin minäkin uudelleen: "Huomaatko, hän ei usko. Sen vuoksi hänen edellinen kasteensa on turha. Hänet on nyt kastettava kolmannen kerran." Näin minä jatkaisin. Aina kun hän lankeaisi tai alkaisi epäillä uskoaan, minä sanoisin: "Hän ei usko, sen vuoksi hänen kasteensa on turha." Hänen olisi siis mentävä kasteelle yhä uudelleen ja uudelleen, kunnes hän ei enää lankeaisi eikä luopuisi uskosta. Näin hän noudattaisi tätä raamatunlausetta "joka uskoo". Sanohan minulle, tulisiko kukaan kristitty milloinkaan kastetuksi riittävän usein ja saisiko kukaan lopullista varmuutta omasta kasteestaan?
Kaste kyllä pysyy oikeana ja riittävänä, vaikka kristitty luopuisi uskosta ja tekisi syntiä tuhat kertaa vuodessa. Riittää, että hän jälleen tekee oikean parannuksen ja uskoo. Ei häntä pidä aina kastaa uudelleen. Miksei siis ensimmäinen kaste olisi riittävä ja oikea, jos kristitty myöhemmin tulee oikeaan uskoon? Jos kaste on ilman uskoa, niin se on ilman uskoa, eikä sillä ole mitään väliä, puuttuuko usko ennen kastetta vai sen jälkeen. Mutta jos kaste on ilman uskoa, niin uudestikastajat haluavat tällä raamatunlauseella "joka uskoo" narrata meidät muuttamaan kasteen olemuksen.
Vaikka siis uudestikastajat pystyisivätkin todistamaan oikeaksi sen näkemyksensä, etteivät pienet lapset usko (mitä he eivät pysty tekemään), niin he eivät minun mielestäni olisi osoittaneet sen enempää kuin että oikeaa, Jumalan asettamaa kastetta ei ole otettu vastaan oikein, vaan väärin. Mutta se joka osoittaa ainoastaan väärinkäytön, osoittaa vain sen, että oikaisun tulee koskea väärinkäyttöä eikä asian olemusta. Väärinkäyttö ei nimittäin muuta minkään asian olemusta. Kulta ei muutu oljeksi sen vuoksi, että rosvo sen varastaa ja käyttää sitä omaksi edukseen. Hopea ei muutu paperiksi sen vuoksi, että koronkiskuri keinottelee sillä vilpillisesti.
Osoittaessaan siis ainoastaan kasteen väärinkäytön, uudestikastajat toimivat Jumalaa, luontoa ja järkeä vastaan, varsinkin kun he yhdessä väärinkäytön kanssa haluavat muuttaa ja uudistaa myös kasteen. Juuri näin kaikki harhaoppiset tekevät evankeliumille. Ensin he ottavat sen vilpillisesti vastaan ja kuulevat sitä väärässä tarkoituksessa, ja sitten he rientävät muuttamaan sitä ja tekemään siitä uuden evankeliumin. Missä tahansa sinä siis tapaatkin uudestikastajia, siellä he toimivat väärin, pilkkaavat ja sättivät Jumalan järjestystä. Ihmisten vääryyksien ja väärinkäytöksien vuoksi he pitävät kastetta vääränä, vaikka he eivät pystykään osoittamaan noita ihmisten vääryyksiä ja väärinkäytöksiä.
Heidän keskuudessaan on tekojen perkele, joka puhuu uskosta, mutta tarkoittaa kuitenkin tekoja. Uskon nimellä ja varjolla hän johtaa ihmisraukkoja luottamaan tekoihin, aivan kuten meille paavin vallan alla tapahtui. Meitä vaadittiin käymään ehtoollisen sakramentilla ja näin tekemään kuuliaisuuden tekoja. Kukaan ei mennyt sakramentille ravitakseen uskoa. Kun me olimme vastaanottaneet sakramentin, silloin oli kaikki tapahtunut ja teko oli täytetty.
Myös uudestikastajat pakottavat ihmisiä luottamaan tekoihin niin, että tultuaan kastetuiksi, he luulisivat kaiken olevan oikein ja kunnossa. Näennäisesti he kyllä kerskuvat uskosta, mutta todellisuudessa he vähät välittävät siitä. Jos heidän pitäisi etukäteen olla varmoja uskosta, he eivät — kuten edellä olen jo sanonut — voisi enää milloinkaan kastaa yhtään ihmistä. Jos he vakavissaan etsisivät uskoa eivätkä luottaisi tekoihin, heidän pitäisi luopua uudestikastamisesta.
Muuttumaton Jumalan sana, joka kerran lausuttiin ensimmäisessä kasteessa, pysyy ja kestää yhä. Sen vuoksi he voivat myöhemmin uskoa siihen, jos tahtovat. Samoin he voivat myöhemmin uskossa ymmärtää sen veden, joka kasteessa vuodatettiin heidän päälleen, jos vain tahtovat. Sillä vaikka he toistelisivat tuota sanaa satakin kertaa, se on kuitenkin se sama sana, joka lausuttiin ensimmäisessä kasteessa. Sen voima ei riipu siitä, kuinka monta kertaa se lausutaan tai toistetaan, vaan siitä, että se on kerran käsketty lausumaan.
Perkele näyttää varsinaisen taituruutensa siinä, että hän kykenee pakottamaan kristityt uskonvanhurskaudesta tekojen vanhurskauteen. Samoin hän pakotti galatalaiset ja korinttilaiset luottamaan tekoihin, vaikka he olivat Kristuksessa, uskoivat vakaasti ja juoksivat hyvin, kuten pyhä Paavali kirjoittaa (Gal. 5:7).
ps. jos olisin kuollut uudestikastettuna ja väärässä lahkouskossa olisin joutunut kadotukseen.
Tunnustin syntini ja luovuin perkeleestä ja hänen palvelijoistaan sekä saatanan opista ja näitä kaikkea kaste velvoittaa.
Nyt olen oikeassa uskossa.
Tunnusta sinäkin lahkotoimenpiteet perkeleen työksi niin pelastut ja perhekuntasi.
Vastaukset 33
Vanhimmat
On hyvä lukea ja tutkia paljon, jos siihen on resursseja.
Tutkimusmatkaa on nykyisin paljon helpompi tehdä kuin esim. Lutherin aikaan 1500 -luvulla.
Innokkaan tutkimusmatkan avoin ja ennakkoluuloton mieli ja rukous: "Jeesus, johdata tänään minut totuutesi tuntemiseen!"
Tähän oheen liitän linkin, joka takaa myös silmien aukaisua.
Onhan sinulla rohkeutta lähteä tutkimaan rukoillen, mitä tämän takaa mahtaa löytyä?
Olepa hyvä!
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000001426&posting=22000000042200770
"Ei Jumala olekaan sanonut, niinkuin on Raamatussamme!" Uudestikastajilla on uusi ja parempi tieto...
Tuo Lutherin pätkä on linjassa Raamatun kanssa ja selityksenä ihan vastaansanomaton. Miksi siitä totuuden löytäneen pitäisi lähteä tutkimaan uudestikastajan valheellisia uusia sepustuksia?
Opillista hathaanjohdattelua ja lahkokaste niin sitten onkin syntynyt lahkosanan kautta uusi käärmeen sikiö.
Tärinä ja vapina todistaa.
Jumalan sanaa vastaan osoittaa todella, mistä sie-
menestä sinä olet syntynyt!
"Sydämen kyllyydestä suu puhuu".
Jos sydämesi on täynnä saastaa ja katkeruutta, niin
se tulee esiin juuri tuolla tavalla.
erottuaan Katolisen kirkon helmasta,omaksi LAHKOKSEEN !
...keskustella asioista niiden oikeilla nimillä.
Käärmeitten ja lahkojen viljeleminen ei rakenna keskustelua ja johdattaa huomion aivan muualle - vai sekö tarkoituksesi onkin?
Kysymyshän on Matteuksen lähetyskäskyn sanojen aitoudesta ja mitä tutkimustietoa meillä on käytettävissä totuuden selville saamiseksi.
Raamattu ja sen ilmoitus. Ei tarvita kummoista Raamatuntuntemusta, kun huomaa, että Luther meni
täysin harhaan:
"Sen sijaan hän on kyllä käskenyt kastaa kaikki pakanat, ketään erottelematta"
Missähän noin on sanottu???????
Miksei kirkko kasta kaikkia pakanoita, vaan opettaa
heille ensin uskon alkeita, ennenkuin kastaa heitä. Eli Suomessa kaste pelastaa, mutta pakanakentillä pitää ensin opettaa!!!!
Mutta tuossa Luther on oikeassa:
"Vaikka siis uudestikastajat pystyisivätkin todistamaan oikeaksi sen näkemyksensä, etteivät pienet lapset usko, niin he eivät minun mielestäni olisi osoittaneet sen enempää kuin että oikeaa, Jumalan asettamaa kastetta ei ole otettu vastaan oikein, vaan väärin. Mutta se joka osoittaa ainoastaan väärinkäytön, osoittaa vain sen, että oikaisun tulee koskea väärinkäyttöä eikä asian olemusta. Väärinkäyttö ei nimittäin muuta minkään asian olemusta."
Lapsikaste on Jumalan sanan väärinkäyttöä ja on sen vastaista. Lutherkin tunnustaa sen, mutta siitä
huolimatta taistelee sen puolesta!!!!!!!
Samoin tuossa Luther on oikeassa:
"Tunnusta sinäkin lahkotoimenpiteet perkeleen työksi niin pelastut ja perhekuntasi. "
Tuo luterilaisen lahkon suorittama pakollinen
vauvojen pään kasteleminen on perkeleen työtä,
jolla petetään ihmisiä luottamaan veden maagiseen
voimaan.
Raamatussa ilmoitetaan selvästi, miten ihminen pe-
lastuu:
"Usko Herraan Jeesukseen, niin sinä pelastut".
Ap 16:31.
Lutherin Raamatussa se on muutettu näin:
Usko veden maagiseen voimaan, niin pappi sanoo, että sinä pelastut.
todistapa minulle pelastaako lahko joka ilmestyi 1400 luvulla aivan samassa hengessä kuin nykyään.
Kaikki demonisia manifestaatioita tai näyttelykyvyn osoittamista ja olen havainnut riivaajia jotka uudestikastajissa vaikuttavat tekoja joista en suostu puhumaan, tällä kertaa.
sinun sydämesi käsittämään Kirjoitukset, ettei tarvis ihmisten oppien mukaan kulkea.
simät ummessa?????väkisin????
Se ei ainakaan ole raamatullista, sillä raamatullinen
kaste edellyttää omakohtaista uskoa:
Ap 2:41
"Jotka nyt ottivat hänen sanansa vastaan, ne kastettiin."
lahkosaatanoiden mölinöitä heissä asuvien riivaajien kautta, jotka eivät voi sietää kun lapsi kastetaan Kolmiyhteisen Jumalan nimeen ja riivaajat tietävät lapsikasteen armon, mutta riivatut lahkosiat(henget) eivät sitä tiedä.
Heistä on pesty pelastus pois ja minusta he ovat tehneet Pyhän Hengen pilkan.
hevonpaskaa haisee saatanalle ja olen nähnyt tarpeeksi noita idiootteja helluntailiikkeessä ja muissa uudestikastajaliikkeissä.
Raamattukin pitää niitä eläiminä eikä minään uskovina.
ps. koska Raamattu kuvaa uudestikastajia sellaisinaan kuin he ovat.
Mitä varten sinulla on korvat?
"Silmät ummessa,etten kuulisi
lahkosaatanoiden mölinöitä ...."
riittää, kun sitä tulee ulos jo suustasi!
Silmät ummessa tarkoittaa että keskittyy vain miettimään tärkeintä.
Kuinka kaste pelastaa.
Samoin silmät ummessa ettei lahkolaisten demoninen vaikutus häiritse pyhää lapsikastetta.
kuten sinulla!
Mutta älä sure, kyllä ne sulavat helvetin tulessa.
ja suun tunnustuksella PELASATUTAAN. Room. 10:9-10
Menkää KAIKKEEN maailmaan ja SAARNATKAA evankeliumia kaikille luoduille,se joka USKOO ja kastetaan se PELASTUU,joka ei USKO on jo tuomittu kadotukseen. Mark.16:15-16
uudestikastajien usko on riivaajien uskoa, jonka merkkinä on vapina ja kaatuminen selälleen
kun noin innokkaasti kerrot tarinaasi!
Harhauttaja oppi isäsi opetti sinulle muutakin, joten voi olla ettäolet rikokseen yllyttäjä tai en asialla:
Luder/Lutherin kirje 1.8.1521
”Ole syntinen ja tee syntiä rohkeasti, mutta usko vielä rohkeammin. Synti ei erota meitä Hänestä, vaikka sortuisimme haureuteen tai murhaan tuhansia ja tuhansia kertoja päivässä.”
Luther sanoi viisaasti myös että "Järki on uskon pahin vihollinen". ts. usko ja järki eivät kuulu samaan pääkoppaan, sinulla on usko jäljellä!
Joh.3:5 "Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä, hän ei pääse Jumalan valtakuntaan."
Ihminen syntyy kahdesti ja saa Jumalallisuuden kasteen.
/Ensin lapsi syntyy raskauden alkaessa ja silloin lapsi saa Jumalallisuuden sielun, elämän kirja ja elämän ohjeet.
/Toinen, siis se uudelleen syntyminen tapahtuu kun lapsi tulee pois äidinsä kohdusta Jumalallisen kasteen saaneena äidinsä lapsivedessä.
Luder/Lutherin opetuksien mukaan naisella ei ole sielua ja ei siten voi olla ihminen.
Ilmeisesti tästä voi tehdä selväsi sen, että lutherilaiset jotka ovat naisesta syntyneet eivät ole ihmisiä vaan sieluttomia kuten eläimet.
Ja onhan sieluttomuudesta todisteita, kannibalismisuus, omien syyttömien ja kastettujen lastenkin tappamisen noitarovioilla jne jne.
Kun sieluttomat opettaa niin opetuksen sisältö on sieluttomuutta. Siten syntyy jakomielisiä ihmisiä koska sieluttamat käyttävät Jumalan ja Jeesuksen Lakia ja oppeja omiin tarkoituksiin antikristusta palvellen.
Kahta on vaikea palvella paljastamatta todellista herraansa!!!
Olet tietoisesti hyljännyt Jumalan ja Jeesuksen skä Heidän Lain ja tunnet herrasi.
Sen herran oppien mukaan ovat luterilaisetkin tappaneet ja tapattaneet omia, kastettuja uskovaisia, pieniä lapsiakin! Revi raamatun UT:stä esiin Jumalan tai/ja Jeesuksen antama lupa niihin tekoihin?
Ellet sitä lupaa löydä, olet itsesi ja uskosi antikristuseksi tai sen kannattajaksi todistanut!
että kaikki pakanat eivät saa minkäänlaista kastetta, eivät lapsikastetta eivätkä aikuiskastetta?
Kenen synniksi se luetaan, että nämä kastetut kristityt eivät ole huolehtineet heille osoitetusta työstä tarpeeksi hyvin ja kastaneet kaikki pakanat?
Kuka sen sanoo ja määrittelee kuka on pakana ja kuka ei?
Eikö jokainen meistä ihmisistä, katsomatta väriin, sukupuoleen, ikään, syntymäpaikkaan ja asemaan, ole Jumalan lapsi?
Miksi ylipäätänsä pitää kastaa?
Miksi ihmisen pitää varmistaa Jumalan omaisuus?
Onko siinä mitään mieltä?
Jumala osaa kyllä tuomita pakanat jotka eivät ole koskaan kuulleet Kristuksen sanaa.
Ne jotka ovat kuulleet ja ovat sen rienaajia, kieltäjiä jne..ne menevät muiden kastettujen pakanoiden ja lahkolaisten kanssa helvettiin.
Ei uskovie viedä junalla eikä lentokoneilla kastamaan joukkoja ei edes kastamaan paloruiskulla kuten ennen tekivät katolilaiset.
Kuka lähetetään kuka jää kotimaahansa, mutta uskovan suu on auki kertoakseen mitä pitää tehdä pelastuakseen?
Raamattu sen määrittelee.
Siis Juutalainen-ja muut ovat pakanoita(pakanasyntyisiä)
Kaikki jotka ovat syntyneet Jumalan sanasta uudesti ylhäältä ja jotka ovat Pyhän Hengen kuljetettavina ovat Jeesuksen kautta Jumalan
lapsia.
Kastaa pitää koska se on ankara käsky Jumalalta.
Minä kysyn? Miksi Jumalan pitää aina olla niin ankara ihmisille vaikka jostain pienestä asiasta?
Koska ihminen marisee ja on luonnostaan ja saatanan yllyttämänä aina vastaan siihen mitä Jumala sanoo.
Ihminen ei varmista ei päätä, ei ratkaise vaan Jumala joka on armonsa antanut ja kutsunsa lähettänyt ja ottaa vastaan ne jotka hän on jo ennen maailman luomista valinnut ihmisten joukosta.
Herra tuntee omansa.
Raamattu ei ole luotu järkeä varten vaikka sitäkin tarvitaan jotta tiedettäisiin juutaksen santaalin numero?
minulle, että Hän kastoi minut lapsena, tietysti maallisten kastajien kautta. Mutta hän kastoikin minut hengessä. Ja sitäkun on ihmisten kiusallista uskoa. Onneksi mminun ei tarvitse sitä epäillä ja väitellä. Ja sitä kokemusta ette voi ottaa pois, vaikka kuinka haluaisittekin. Kiitos Jeesus.
Vai että avasi tuo kirjoitus muka silmäsi? Enpä usko.
Paremminkin tapahtui toisin päin, eli niin että, jos silmäsi olivat aikaisemmin edes hiukan sirrillään avoinna, niin tuo kirjoitus kyllä muurasi silmäsi täysin umpeen.
ensinnäkin, nimitys "uudelleenkastaja" heistä jotka uskossa ottavat vastaan kasteen vaikka lapsena "kastettuja" ovatkin on mielestäni väärä. Olen lapsena "kastettu" ja myös seurannut Herrani esimerkkiä ja käskyä ja ottanut kasteen uskovana vastaan aikuisella iälläni.
En ymmärrä argumentteja, että he jotka ovat uskovien kasteen puolesta puhujia jotenkin mukamas jakaisivat/syrjisivät ihmisiä iän perusteella. Täysin irrelevantti ajatus!
Kasteella ei ole ikärajaa. Kaste otetaan omasta tahdosta Herran nimeen, Häneen uskoen. Uusi testamentti meille selkeästi antaa esimerkin ja se menee näin: Usko, katumus, parannuksen teko ja kaste!
Kuinka voidaan edes järkevästi keskustella että järjestys olisi niin, että ensin väkisin kastetaan ja sitten toivotaan että ihminen saisi uskon lahjan?
Luther itsekin myöntää että lapsi kaste on Herran kiusaamista jos ei lapsi usko! Tätähän hän ei tietystikään voinut todistaa, että onko näin vaiko ei... paine oli vain kova, poliittinen paine.
Näin ollen Luther otti kannakseen sen, että kaste on "tapahtuma" joka on pitävä, tapahtui se millä perustein tahansa. Kummit rukoilevat lapsen "uskon" puolesta.
Paavali kauhisteli kirjeissään myös heistä "jotka kastoivat jopa kuolleta"...
Miten näin yksinkertaisesta asiasta ihminen saa väännettyä mitä monimuotoisemman ongelman itselleen!?? Eikö riitä, että uusi testamentti on täynnä esimerkkejä kasteesta? Mitä Filippus sanoi afrikkalaisella ylhäistö "eunukille" kun hän kysyi "mikä siis estää kastamasta minua nyt heti" ?
Entä Johanneksen rajut sanat farseuksille kasteen edessä? Nämä käärmeen sikiöt.... suosittelen lukemaan.
Joka uskoo ja kastetaan, pelastuu!
Herra on sytyttänyt sydämmiimme uskon lahjan, mutta eikös meidän itse täydy ottaa ristimme ja seurata joka ikinen päivä Herraamme Jumalaamme? Ei Jumala ketään pakota luokseen.. jokainen uusi päivä on uusi armon päivä!
Jumalan siunasta!
Voi Lutherin seuraajia. En ollut aiemmin lukenut hänen tekstiään. Silmäilin sitä parista kohtaa ja ihmisoppi erottui Jumalan tahdon mukaisesta kuin pimeys erottuu valkeudesta. Rukoilkaa hyvät ihmiset Pyhää Henkeä opettamaan teille Jumalan sanasta hänen Totuuttaan ja pyytäkää myös, että Jumala pyhittäisi teidät totuudellaan, jos te tahdotte seurata Herraa Jeesuksesta Kristusta vaikka kuolemaan asti. Jeesus sanoi: "Joka tahtoo minun perässäni kulkea, hän ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua". Anokaa myös Pyhän Hengen henkien erottamisen armolahjaa, ettette olisi oman ja vanhempienne ja sokeiden taluttajien oppien kuljetettavana. Herra on hyvä ja armossaan ylitsevuotavainen. Empä olisi uskonut, jos en omin silmin olisi nähnyt, millaista on tuo kuuluisan Lutherin kirjoitus ainakin noissa kahdessa lyhyesti lukemassani kohdassa. En kuitenkaan tahdo lukea enempää, koska minulle riitti nuo kaksi lyhyttä kohtaa. Tulkaa kaikki Herran Jeesuksen Kristuksen opetuslapsiksi tutkien Uudesta Testamentistä käsitteet Jumalan Valtakunta ja vanhurskaus. Koko Raamattu on myös hyvä kaikkeen opetukseen, kunhan sitä tutkitaan ja tulkitaan Jumalan tahdon mukaan.
persreikä millainen on ristisi ja todista siitä niin olisimme innokkaita kuulemaan lahkolaisen valheita.Et uskaltanut..persreikä lukea kun jo omatunto teki sinut syylliseksi.
Helvettisi olet ansainnut ja mitä ennen sitä tapahtuneekin?
hedelmistään puu tunnetaan. Millaista hedelmää tuo sinun kirjoituksesi kuvastaakaan?
Lahkolainen väittää uskovansa ja uudestisyntyneensä mutta esim. naiset koristelevat itseänsä iljettävämmin kuin amsterdamin "siveämmät" huorat ikkunassa.
Miehet taas hyväksyvät masturboimisen naisten ohella, ovat perkeleen talutusnuorassa ja vaomonsa alistamana niin että nuolee vaikka...jos lahkolaisuuteen juurtunut pakanaakin paahempi amatsooni ilkeydessään niin tahtoo.
Elämä ei osoita uskoa eikä apostolista oppia vaan että "pellet" ovat saatanasta.
mistä ihmeen lahkolaisista puhut? Keihin moisia syytöksiä kohdistat ja yleistät? Ihmettelen kyllä suuresti...
Etkö tiedä ketkä ovat lahkolaisia?
Raamattu ei näköjään sinulle merkitse mitään.
Ihmettele sinä vain ja parempi kun tilaat ajan psykiatrille ja toisellekin yksi ei riitä.
He selittävät...mikäli hekään siihen kykenevät.
ikävää, että moisia syytöksiä minulle sanot.
toivoisin, että myös näillä keskustelupalstoilla kristittyjen keskuudessa vallitsisi se rakkaus mistä Herra ( Joh: 13:34 ) puhuu.
Tästä rakkaudesta siis kristityt tunnetaan. Heistä heijastuu Hänen rakkautensa, sillä Hän on rakastanut ensin meitä!
Miksi siis syyttelisimme toisamme perättömin syytöksin? Miksi puhuisimme toisistamme pahaa? Veljistämme ja sisaristamme...
Sillä Sanassa sanotaan: "Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa, mutta vihaa veljeään, hän valehtelee" ( 1. Joh. 4:20 )
Siunasta sinulle!
Lukekaapa uudelleen viestini. Tuon esille, että kyseessä on ihmisoppi, joka on täynnä kysymyksiä ja vertauksia. Sokeus tarkoittaa juuri tuota ihmisoppia. Luin tällä kertaa tuon Lutherin kasteopin kokonaan. En kyllä ymmärrä, mikä siinä teitä niin viehättää, kun sitä noin puolustatte. Siinä paistaa lakihenkisyys ja siitä tuleva lihan mieli, epävarmuus, vastustajien tuomitseminen, käytetään taivaan henkivaltojen nimiä ymmärtämättömästi. Tämä kaikki on minun arvioni. Olen saanut lukea Raamatun kirjoituksia Herran Jeesuksen Kristuksen nimessä ja kunnioitan ja kiitän häntä, koska hän on sovitannut syntimme Isän Jumalan tahdon mukaan. Lisäksi hän on lähettänyt Pyhän Hengen opettamaan, tulkaa ihmeessä Uuteen Liittoon Herrassa Jeesuksessa Kristuksessa. Hengen vapauteen, jotta meidän ei tarvitse vaeltaa lihan mielessä vaan Jumalan vanhurskaudessa kiittäen ja ylistäen Isää Jumalaa Jeesuksen nimessä. Herran Jeesuksen Kristuksen Isän ja Jumalan siunausta, että voisitte anoa Pyhää Henkeä opettajaksi ja eläväksi vedeksi.