Tunnettu älykkyystutkija J.P. Rushton on analysoinut SAT-testien tuloksia ja toteaa asiasta seuraavasti:
"In this study we found that 17- to 18-year old males averaged 3.63 IQ points higher than did their female counterparts on the Scholastic Assessment Test (SAT). We analysed 145 item responses from 46,509 males and 56,007 females (total N = 102,516) using a principal components procedure. We found (1) the g factor underlies both the SAT Verbal (SAT-V) and the SAT Mathematics (SAT-M) scales with the congruence between these components greater than 0.90; (2) the g components predict undergraduate grades better than do the traditionally used SAT-V and SAT-M scales; (3) the male and the female g factors are congruent in excess of .99; (4) male–female differences in g have a point-biserial effect size of 0.12 favoring males (equivalent to 3.63 IQ points); (5) male–female differences in g are present throughout the entire distribution of scores; (6) male–female differences in g are found at every socioeconomic level; and (7) male–female differences in g are found across several ethnic groups. We conclude that while the magnitude of the male–female difference in g is not large, it is real and non-trivial."
"In this study we found that 17- to 18-year old males averaged 3.63 IQ points higher than did their female counterparts on the Scholastic Assessment Test (SAT). We analysed 145 item responses from 46,509 males and 56,007 females (total N = 102,516) using a principal components procedure. We found (1) the g factor underlies both the SAT Verbal (SAT-V) and the SAT Mathematics (SAT-M) scales with the congruence between these components greater than 0.90; (2) the g components predict undergraduate grades better than do the traditionally used SAT-V and SAT-M scales; (3) the male and the female g factors are congruent in excess of .99; (4) male–female differences in g have a point-biserial effect size of 0.12 favoring males (equivalent to 3.63 IQ points); (5) male–female differences in g are present throughout the entire distribution of scores; (6) male–female differences in g are found at every socioeconomic level; and (7) male–female differences in g are found across several ethnic groups. We conclude that while the magnitude of the male–female difference in g is not large, it is real and non-trivial."
Vastaukset 20
Vanhimmat
Arvostetut psykologit P.Irwing ja R. Lynn ovat tutkineet älykkysosamäärätestien tuloksia 100 000 ihmisen joukossa. He toteavat, että 14 vuoteen saakka tyttöjen ja poikien älykkyysosamäärissä ei ole eroja, mutta tämän iän jälkeen on 5 pisteen ero poikien (ja miesten) hyväksi. 125 pisteen kohdalla miehiä on 2-kertainen määrä suhteessa naisiin. Ja 155 pisteen kohdalla miehiä on 5.5 kertainen määrä suhteessa naisiin. Ja mitä korkeammalle vielä mennään, sitäkin harvemmaksi naiset käyvät suhteessa miehiin. Tämä selittää tutkijoiden mukaan myös sen, miksi Fields-palkinnon (ei yhtään naista saajana!) ja Nobel-tiedepalkintojen (n. 2 % naisia saajina) voittajissa on äärimmäisen vähän naisia.
Keskimääräinen älykkyys kaikkien ihmisten joukossa on 100.
hyvin hiljaa, ettei loukkaa feministejä. Itse asiassa tätäkään tietoa ei voida julkaista nykysuomessa missään mediassa, kun on poliittisesti liian arka aihe.
on ollut jonkin aikaa äänestys siitä, kuka on älykkäin kaikista. Yhtään naista ei esiintynyt TOP 10:ssä. Tässä tulokset:
http://www.livescience.com/bestimg/result.php?back=&cat=genius
tämä äänestys on osoitus tai todiste miesten älykkyydestä?
Eiköhän se vaan kerro äänestäjien asenteesta ja käsityksistä, ketkä heidän mielestään ovat älykkäitä.
suuremmat kuin tyttöjen aivot. Tämä on se todellinen selitys havaittuihin eroihin.
http://yle.fi/genreportaalit/portaali.php?genre=terveys&osannimi=tutkittua_lapset&jutunid=6884
"Älykkäimmillä lapsilla aivojen koko tai edes aivokuoren koko ei poikennut muista. Kuitenkin aivokuoren eli ns. korkeimmasta aivotoiminnasta vastaavan aivojen osan muutokset tietyillä alueilla tapahtuivat eri tavalla kuin muilla. Nuorimmilla, hyvin älykkäillä lapsilla aivokuori oli tietyllä alueella ohuempi kuin muilla. Se kasvoi kuitenkin nopeasti 8-11 ikävuosien välillä ja alueen paksuus ylitti muiden lasten vastaavan alueen paksuuden 11 vuoden iässä. Vähemmän älykkäillä kasvu oli hitaampaa ja loppui jo noin kahdeksanvuotiaana. Teini-iässä tämä alue alkoi ohentua kaikilla, ilmeisesti siksi, että ?turhat? neuronien liitokset lakastuivat pois."
naisilla/tytöillä stressihormoni kortisoli vaikuttaa pidempään, jolloin stressaavat ja uhkaavat sekä jännittävät tilanteet syöpyvät pidemmäksi aikaa mieleen aiheuttaen pienois- tai oikeita traumoja. pojilla/miehillä kortisolin vaikutus, kuten muidenkin hormonien, on sykäyksenomaisempaa, jolloin palautuminenkin on nopeampaa. älykkyys taas kehittyy tasapainoisessa mielentilassa paremmin kuin stressattuna tai taantuneessa traumassa eli koska pojilla/miehillä on enemmän stressivapaata vapautunutta aikaa, niin heillä on myös paremmat edellytykset kehittää älyään. mot.
että miehillä on enemmän neuroneja aivoissaan (kylmä fakta!), joka tarkoittaa siis sitä, että miesten aivokapasiteetti on yksinkertaisesti suurempi kuin naisten.
kun lukee tämän palstan feministien kommetteja. Huuhaa!
aivot toimivat kuitenkin kokonaisuutena ja erilaiset häiriötekijät, epämiellyttävät muistikuvat tunnetilassa tms vaikuttavat heikentävästi perinteisillä iq-arvoilla mitattavien taitojen oppimiseen. stressaaminen on osaltaan opittua käyttäytymistä, josta siis voi oppia poiskin, jolloin aivojen efektiivisen tehon pystyy suuntaamaan spesifisti.
hermosoluja (eli neuroneja) että myös tiheämmin synapseja (matemaattisia kytkentöjä, jotka yhdessä neuronien kanssa virittävät vektorikentän). Lisäksi nämä synapsit neuronien välillä ovat erilailla konnektoituneet miesten ja naisten kesken.
ne viritelmät menettävät tehonsa kokonaan, kun miehillä alkaa seisoa? Naisilla tätä ongelmaa ei näytä olevan?
Ehkä miehillä täytyy olla enemmän yhteyksiä, jotta älyä riittää tarpeeksi molempiin päihin?
Olipa kerran miespuolinen aivosolu, joka eksyi naisen pääkoppaan. Se katseli hermostuneena ympärilleen, mutta siellä oli tyhjää ja hiljaista. ”Haloo!” se huhuili, mutta kukaan ei vastannut. ”Onko täällä ketään?” se huusi vähän kovempaa. Ei vastausta vieläkään. Solu alkoi tuntea itsensä todella yksinäiseksi ja kiljui kaikin voimin: ”ONKO TÄÄLLÄ KETÄÄN?” Silloin se kuuli heikon äänen jostakin hyvin, hyvin kaukaa: ”Me olemme täällä alhaalla.”
tutkimuksiin ei voi luottaa, ja nuo jutut on kumottu aikoja sitten.
aivan tuoreita, tiedoksi vain sinulle pieniaivoinen feministi. Netistä löytyy vielä joukko vastaavanlaisia suuriin otoksiin perustuvia tutkimustuloksia, joista meidän kotoinen media on ollut visusti hiljaa.
Mistä lähtien arvostettuja tieteentekijöitä on alettu kutsumaan rasisteiksi?
että 170 IQ:n omaavien joukossa miehiä on jo 30 kertainen määrä verrattuna naisiin. Älyllinen eliitti siis koostuu pääosin miehistä.
sinun mielestäsi tekee?
Esimerkiksi kehittää internettiä, jotta voisit entistä helpommin saada syväluotaavat kommenttisi esille.
tykkäävät tulkita keskiarvoja siten, että jokainen mies on aina oletusarvoisesti älykkäämpi kuin kuka tahansa nainen. Miehisen logiikan mukaan jopa kehitysvammainen mies on varmasti älykkäämpi kuin kehitysvammainen nainen. Keskivertoälyinen mies on taatusti älykkäämpi kuin keskivertoa älykkäämpi nainen jne. Haukotus.
keskiarvoja tulkitaan tietenkin niin, että saadaan naisen eurosta 80 senttiä. Vaikka jokaikisessä työpaikassa Suomessa maksetaan yhtä päteville työntekijöille aivan yhtäläinen palkka samasta työstä.