Erilaisten eläkeikien viidakko Suomessa on valtava ja tiheä. Vaikka yleisesti eläkkeelle voi nykyään jäädä 63–68-vuotiaana, erityisesti julkisella sektorilla eli valtion ja kuntien puolella on edelleen runsaasti erilaisia ammattikohtaisia eläkeikiä. Myös valtion omistamissa yhtiöissä ja yksityisissäkin yrityksissä on omia eläkeikiään.
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Melkein kaikilla aloilla "virallinen" eläkeikä on kuitenkin noussut. Nuoremmat ja myöhemmin alalla tulleet ovat siirtyneet automaattisesti korkeamman eläkeiän piiriin.
Jos eläkeikää nostetaan hallituksen haluamaan suuntaan eli vähintään 65 vuoteen, edessä on mittavasti tietoteknistä työtä, arvioi valtion eläkkeitä hoitavan Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.
"Aikamoinen häkkyrä tämä järjestelmä jo nytkin on", hän tuumaa.
Laitisen mukaan juridisesti olisi mahdollista, että myös vanhojen sopimusten mukaisiin eläkeikiin voisi tulla korotuksia. "Se ei ole mahdotonta, mutta emme tiedä vielä mitä on tulossa. Sisällölliset päätöksethän ovat vielä auki", hän muistuttaa.
Vanhassa eläkejärjestelmässä yleinen vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta ja määrätyissä ammateissa toimivilla henkilöillä eläkeikä oli 53–62 vuotta. Vanhasta järjestelmästä luovuttiin vuonna 1989, mutta ne henkilöt, joilla oli ammatillinen alempi eläkeikä ja jotka silloin olivat työssä, saivat säilyttää entisen eläkeikänsä niin halutessaan.
Vuosina 1993 ja 1995 kaikkien kuntatyöntekijöiden vanhuuseläkeikä nostettiin 65 vuoteen ja luovuttiin ns. lisäeläketurvasta. Nämä muutokset koskivat kuitenkin vain muutoksen jälkeistä aikaa, jolloin eläkeikä määräytyi osaksi vanhan ja osaksi uuden säännön mukaan.
Kunta-alalla on yhä yli 22 000 työntekijää, joilla on alle 63 vuoden ammatillinen eläkeikä.
"Yleisimmin ammatillinen eläkeikä on vielä 50–59-vuotiaalla, mutta alle 40-vuotiailla kuntatyöntekijöillä ammatillisia eläkeikiä ei juuri enää ole", valottaa tilastosuunnittelija Katinka Lybäck Kuntien eläkevakuutuksesta
Esimerkiksi valtion sataprosenttisesti omistamassa VR:ssä on noin pari tuhatta veturinkuljettajaa, joista suurella osalla on 55 vuoden eläkeikä.
Hoitoalalla on edelleen esimerkiksi sairaanhoitajia, perushoitajia ja lähihoitajia, joilla voi olla vanhan järjestelmän perusteella esimerkiksi 58 vuoden eläkeikä. Myös osalla palomiehistä voi olla vielä alle 60 vuoden eläkeikä. Rajamiehillä on 54–55 vuoden eläkeikiä.
Kansallisbaletin tanssijan eläkeikä on 44, linja-auton kuljettajan 55 ja Finnairin lentäjän 55–60 vuotta.
Melkein kaikilla aloilla "virallinen" eläkeikä on kuitenkin noussut. Nuoremmat ja myöhemmin alalla tulleet ovat siirtyneet automaattisesti korkeamman eläkeiän piiriin.
Jos eläkeikää nostetaan hallituksen haluamaan suuntaan eli vähintään 65 vuoteen, edessä on mittavasti tietoteknistä työtä, arvioi valtion eläkkeitä hoitavan Valtiokonttorin pääjohtaja Timo Laitinen.
"Aikamoinen häkkyrä tämä järjestelmä jo nytkin on", hän tuumaa.
Laitisen mukaan juridisesti olisi mahdollista, että myös vanhojen sopimusten mukaisiin eläkeikiin voisi tulla korotuksia. "Se ei ole mahdotonta, mutta emme tiedä vielä mitä on tulossa. Sisällölliset päätöksethän ovat vielä auki", hän muistuttaa.
Vanhassa eläkejärjestelmässä yleinen vanhuuseläkeikä oli 63 vuotta ja määrätyissä ammateissa toimivilla henkilöillä eläkeikä oli 53–62 vuotta. Vanhasta järjestelmästä luovuttiin vuonna 1989, mutta ne henkilöt, joilla oli ammatillinen alempi eläkeikä ja jotka silloin olivat työssä, saivat säilyttää entisen eläkeikänsä niin halutessaan.
Vuosina 1993 ja 1995 kaikkien kuntatyöntekijöiden vanhuuseläkeikä nostettiin 65 vuoteen ja luovuttiin ns. lisäeläketurvasta. Nämä muutokset koskivat kuitenkin vain muutoksen jälkeistä aikaa, jolloin eläkeikä määräytyi osaksi vanhan ja osaksi uuden säännön mukaan.
Kunta-alalla on yhä yli 22 000 työntekijää, joilla on alle 63 vuoden ammatillinen eläkeikä.
"Yleisimmin ammatillinen eläkeikä on vielä 50–59-vuotiaalla, mutta alle 40-vuotiailla kuntatyöntekijöillä ammatillisia eläkeikiä ei juuri enää ole", valottaa tilastosuunnittelija Katinka Lybäck Kuntien eläkevakuutuksesta
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.