Adventisti pakenee synnin kauhistusta, jonka laki paljastaa Golgatan ristin juurelle, Kristuksen anteeksiannon lähteelle.
Hän, [Jeesus] ristillä anteeksiantamuksensa työn tehtyään istuu sillä valtaistuimella, jota rienaajat ajaessaan ihmisiä takaa, eivät voi horjuttaa.
Tämän [armoalttarin sisällä] on Jumalallisena merkityksenä Hänen valtakuntansa laki, rajat maailmaan ja syntiin osoittamassa ja anteeksisaaneiden sydämeen laitettuna tietoisuutena, millä varjeltuu Pyhässä Hengessä, jonka Hän antaa samanmielisille, jotka eivät kiellä tämän Pyhän tahdon olemassaoloa.
Siinä on merkitykseltään siunaamassa Aaronin sauvan tuoma sanoma, että Jumala asettaa julistajansa tehtävään ja julistajan sanoma on Sana joka on Sanaprofetian hengen henkäyttämä.
Hänen henkensä. Siellä on manna-astia, jolla Hän ruokkii jatkuvasti, kunnes taivaalliseen pöytään saamme käydä.
Eksytyksen lapset yrittävät riistää Jeesuksen opetusta vastaankäyden jopa pienimmänkin käskyn ja niin opettaa, luullen, että heitä suureksi taivasten valtakunnassa kutsuttaisiin sen opetuksen tähden.
Mutta Sana on laitettu tämänkin opetuksen mitätöimisen torpedoimaan.
Kun he huutavat Jumalan edessä tuomiolla, emmekö me ennustaneet, parantaneet jne. täällä ajassa, niin Hän sanoo näille "Menkää pois minun edestäni te - l.a.i.t.t.o.m.u.u.d.e.n.. tekijät"
Eli Jumalan tahto, yksi yhdessä, toinen toisessa kohti mitätöidään, pidetään vähäpätöisenä siksi kun liha on sen merkityksen mitätöineet.
Sitten he hokevat, että lihan heikkouden tähden voi pienimmänkin käskyn [armon hokemus] käsitteellä mitätöidä.
Mutta he eivät näe, että armon [hakemus paperi*], mikä on Golgatan verellä sinetöity, sisältää Jumalan tahdon, mikä piirretään sydämeen, että sydän ympärileikkautuisi maailmaan ja Jumalan Pyhä astuu Pyhäksi. *[hakemus paperi= ole minulle syntiselle armollinen].
Se Pyhä on KOKONAISUUS, josta ei puutu yhtäkään Jumalan mittapuun pyhyyttä ja se täyttyy armahdetun sydämessä siinä, että sydän luovuttautuu joka päivä, tänäänkin tämän armoalttarin ääressä, tunnustamaan, että Hän on Pyhä, ja siinä saa voiman tämän armonpäivän vaellukseen. Se on jokapäiväistä Kristuksen ristin juurella olemiseen, lunastuksen merkityksen omistamiseen, ja armoalttarin äärellä, tämän Istujan [armotuomitsemisen] allekirjoituksen saamiseen ja sydämen ympärileikkaamiseen.
Sen sydämen tuomio ei ole [laittomuuden henki=lihan], vaan sydän nöyrtyy ja liha kuoleutuu..
Lihankin on kuoltava, että se ei nostele päätään, suuntana mitätöimään Pyhää, Pyhän siunaava kädenojennusta ja -johon Pyhään yhtymisenä samanmieliseksi armahdetun adventistin sydämessä saa Pyhä aikaiseksi.
Herra on minun Jumalani, minulla ei tarvitse olla mitään muita jumalia, Herrani nimeä minun ei tarvitse tyhjää hokea, Hän kuulee, ja Hänen nimensä on Pyhä, jota saa nöyränä armahdettuna kunnioittaa, Saan pakanakristittynä ottaa osaa Sapattiin, Jumalan Sapattiin, joka jo luomisesta kertoo tähän aikaan Luojasta, Jumalasta Kristuksesta, sapatin Herrasta, jonka kautta on kaikki luotu ja !!! aikaan piirrettynä saan jättää Jumalan palveluspäivänä arkisen kiireeni. !!! Siinä otetaan yhteisesti osaa Jumalanpalvelukseen, Hänen siunattavaksi, -sanassa, -rukouksessa, -laulussa, kaikessa siinä palveluksessa, !!! ilman arjen orjapalveluskäskyä [jokapäiväkahleeksi], jota tämän maailman ruhtinas tarjoaa eli –orjuutta, tavalla tahi toisella.
En! Sitä orjuusopetusta, sen orjuuttajaruhtinaan ”vapaus [kuitenkin] = kahleoppia***” tunnusta vaan haluan, että kaikki pääsisivät Sapatin lepopäiväänkin jo ajassa.
Sitten tulevat muut lähimmäiseen kohdistuva rakkaudenosoitus Pyhän Hengen voimasta, Hengen hedelmänä..
Eli kaiken takana on se, että Jumala haluaisi siunata Hänen tahtonsa merkityksillä.
***[vapauskahleoppi] tarkoittaa sitä perimmältään, että tämän maailmanruhtinaan valtakunta tarvitsee palvelijaansa alttarilleen, että kulta ja kiilto, himo aikaan, tavaraan, paikkaan täyttää sydämen niin, ettei tätä pyhyyttä saa perustukseltaan horjuttaa.
Tämän kahleen ääressä taotaan sen aikakultakaupungin perustuksia orjatyöllä.
Orjat on pidettävä tietämättömänä Luoja Jumalasta, pelastuksesta, vapaana siitä, että heillä on oikeus Jumalanpalveluspäivään. Vaikkakin ”meillä luterilaisittain”, on tämä pyhämme, mutta sen merkitys ”päivä vain”, tuo juuriltaan sitä ravintoa, joka ruokkii oksistoa välinpitämättömyyttä ja jos tätä ei kerrota, ollaan laodikealaisia, haaleita, oksennettavia.
Ihmiset eivät tiedä, [orjatyössä], että Jumala kutsuu heitä palvelemaan Häntä, rukouksin, rinnallakulkemaan koska tämä, juuri tämä orjatyövaltakunta haavoittaa sen jumalapalveluksen suorittajia. He eivät ole vapaita, he ovat orjia ja tämä kristikunta on hiljaa.
He hiljaisuuden on hyväksynyt isien oppien kautta, ja eivät katko juuria väärään maaperään, vaan imevät maitonsa ja vetensä siitä ja julistavat laittomuuden henkeä aikaan.
Ja ihmiset saavat nukkua, nukkua kristikunnassa, nukkua kuoleman uneen orjatyössä, kun kukaan ei kutsu Elävän Jumalan lepoon sapattiin ja vielä viikkosapattiin kuulemaan rakentumaan ja hoitumaan Herran kansan keskuuteen……
kerrataan..
Mutta ei..... tämä kansa palvelee minua huulillaan, he purkavat Hänen tahtoaan ja asettavat tilalle ihmisopin.
-mikäpäivä vain, millään ei ole väliä tai muu samassa hengessä tuotu näköala. tämän opin edessä he ovat rähmällään, huutavat omaa hallelujaansa, kultaisen vasikkansa äärellä.
He ovat keskuudestaan keränneet kultansa ja hopeansa ja ovat valaneet ja sitä vasikkaa kumartaessaan on sydän siihen ympärileikattu lihan käsivarrella. Sitä he palvelevat, laittomuuden henkeä, sitä lakia, joka ei voi tuoda siunausta. Sillä he ovat sulkeneet oven monelta koska jättävät kansansa orjuuteen, lyömään tämän ruhtinaan valtakunnan tiiliä, että sen temppelin muurit olisivat paksut ja luomassa tuomion rajan taivaaseen, "menkää pois minun tyköäni te laittomuuden tekijät".
Paetkaa tuosta kultaisen vasikkanne ääreltä todelliseen vapauteen, myös sapatin vapauteen jota todelliseen lopulliseen vapauteen päästää perillä.
Mutta kohta perustuksia murretaan, tulee tuomion ensimmäisiä maininkeja. Markkinatalous tulee vapisemaan, ei ole rahaa, ei sirukortteja, kun ne ei toimi. Ei ole ruokaa kaupassa, ne ovat tyhjät, tulee nälkä.
Nyt jo käydään kiivasta tahtia tätä kohti, koska tämä kansa on palvellut häntä vain huulillaan pois totuudesta.
Mihin pakenette? Ei hokeminen Herra, Herra auta
Tiedän, että rienaaja raivoaa tämän sanotun äärellä ja sen ruumiin jäsenet käyvät täyteen taistoon puolustaakseen orjuutta, sitä, että kokonaisvaltainen vapaus ei murtautuisi sen valtakuntaan.
Kultaisen vasikan äärellä tapahtuu palvelusta kaiken aikaa ja siinnä lauletaan omat virtensä, mutta vasikassa on sulatettu omat kulta ja hopea astiat ja siksi se tuntuu niiiiin rakkaalle.
Suun tunnustuksella irtisanoudun laittomuuden opetuksesta ”jahengestä”.
Suun tunnustuksella todistan, että en poista yhtäkään Jumalan tahdon ilmaisua ja ainut millä voin siitä ottaa osaa, on antautua.. Antautua Hänelle, joka voi kaiken täyttää minussa.
Omassa hengessäni, olen liha ja siinä ei minun tarvitsekaan täyttää, koska en voi, se ei alistu Jumalan lain alle ja olen kahleessa jos sitä yrittäisinkin.
Mutta Hänessä, Hänen ristinsä juuressa luovun omastani, ja sanon Herra tässä olen, tee minusta se jalo astia, joka voi Sinun Hengessäsi rakastaa samanmielisesti Herra, Vapahtajaani ja lähimmäistäni.
Se on Hengen hedelmä ja tämän Hengen hedelmän tunnustan lihani yli.
Kukaan ei voi minua syyttää lakihenkiseksi, koska Herran henki yksin sen tekee ihmisessä, kun saa olla hengen kuljetettavana. silloin en lihan himoa täytä.
Jumalan Henki minussa tunnustaa, että laki on Pyhä, ja juuri siksi se on Hengen hedelmä, kun ja koska se voi sellaisena Hänen voimana teen sen hedelmiä. Hengen hedelmät armosta vaeltajan ´kohdalla eivät syytä, vaan on vapautta.
Siksi en kiellä yhtään pyhyyden mittaa, en tunnusta sitä oppia, enkä alistu väärän jumalavapauden käsitteeseen, koska sen väärän juurihedelmät on orjuuden näköalassa kiinni.
kirjoitteli Jeesuksen odottaja, adventtihetki, pasunahetki, ylösnousemushetki ensimmäinen ylösnousemushetki ja Jeesuksen ääni. Siinä toivossa, siinä odotuksessa, siinä kirkastushetkessä.
Veli, eli se eräs Veli Herrassa.
Hän, [Jeesus] ristillä anteeksiantamuksensa työn tehtyään istuu sillä valtaistuimella, jota rienaajat ajaessaan ihmisiä takaa, eivät voi horjuttaa.
Tämän [armoalttarin sisällä] on Jumalallisena merkityksenä Hänen valtakuntansa laki, rajat maailmaan ja syntiin osoittamassa ja anteeksisaaneiden sydämeen laitettuna tietoisuutena, millä varjeltuu Pyhässä Hengessä, jonka Hän antaa samanmielisille, jotka eivät kiellä tämän Pyhän tahdon olemassaoloa.
Siinä on merkitykseltään siunaamassa Aaronin sauvan tuoma sanoma, että Jumala asettaa julistajansa tehtävään ja julistajan sanoma on Sana joka on Sanaprofetian hengen henkäyttämä.
Hänen henkensä. Siellä on manna-astia, jolla Hän ruokkii jatkuvasti, kunnes taivaalliseen pöytään saamme käydä.
Eksytyksen lapset yrittävät riistää Jeesuksen opetusta vastaankäyden jopa pienimmänkin käskyn ja niin opettaa, luullen, että heitä suureksi taivasten valtakunnassa kutsuttaisiin sen opetuksen tähden.
Mutta Sana on laitettu tämänkin opetuksen mitätöimisen torpedoimaan.
Kun he huutavat Jumalan edessä tuomiolla, emmekö me ennustaneet, parantaneet jne. täällä ajassa, niin Hän sanoo näille "Menkää pois minun edestäni te - l.a.i.t.t.o.m.u.u.d.e.n.. tekijät"
Eli Jumalan tahto, yksi yhdessä, toinen toisessa kohti mitätöidään, pidetään vähäpätöisenä siksi kun liha on sen merkityksen mitätöineet.
Sitten he hokevat, että lihan heikkouden tähden voi pienimmänkin käskyn [armon hokemus] käsitteellä mitätöidä.
Mutta he eivät näe, että armon [hakemus paperi*], mikä on Golgatan verellä sinetöity, sisältää Jumalan tahdon, mikä piirretään sydämeen, että sydän ympärileikkautuisi maailmaan ja Jumalan Pyhä astuu Pyhäksi. *[hakemus paperi= ole minulle syntiselle armollinen].
Se Pyhä on KOKONAISUUS, josta ei puutu yhtäkään Jumalan mittapuun pyhyyttä ja se täyttyy armahdetun sydämessä siinä, että sydän luovuttautuu joka päivä, tänäänkin tämän armoalttarin ääressä, tunnustamaan, että Hän on Pyhä, ja siinä saa voiman tämän armonpäivän vaellukseen. Se on jokapäiväistä Kristuksen ristin juurella olemiseen, lunastuksen merkityksen omistamiseen, ja armoalttarin äärellä, tämän Istujan [armotuomitsemisen] allekirjoituksen saamiseen ja sydämen ympärileikkaamiseen.
Sen sydämen tuomio ei ole [laittomuuden henki=lihan], vaan sydän nöyrtyy ja liha kuoleutuu..
Lihankin on kuoltava, että se ei nostele päätään, suuntana mitätöimään Pyhää, Pyhän siunaava kädenojennusta ja -johon Pyhään yhtymisenä samanmieliseksi armahdetun adventistin sydämessä saa Pyhä aikaiseksi.
Herra on minun Jumalani, minulla ei tarvitse olla mitään muita jumalia, Herrani nimeä minun ei tarvitse tyhjää hokea, Hän kuulee, ja Hänen nimensä on Pyhä, jota saa nöyränä armahdettuna kunnioittaa, Saan pakanakristittynä ottaa osaa Sapattiin, Jumalan Sapattiin, joka jo luomisesta kertoo tähän aikaan Luojasta, Jumalasta Kristuksesta, sapatin Herrasta, jonka kautta on kaikki luotu ja !!! aikaan piirrettynä saan jättää Jumalan palveluspäivänä arkisen kiireeni. !!! Siinä otetaan yhteisesti osaa Jumalanpalvelukseen, Hänen siunattavaksi, -sanassa, -rukouksessa, -laulussa, kaikessa siinä palveluksessa, !!! ilman arjen orjapalveluskäskyä [jokapäiväkahleeksi], jota tämän maailman ruhtinas tarjoaa eli –orjuutta, tavalla tahi toisella.
En! Sitä orjuusopetusta, sen orjuuttajaruhtinaan ”vapaus [kuitenkin] = kahleoppia***” tunnusta vaan haluan, että kaikki pääsisivät Sapatin lepopäiväänkin jo ajassa.
Sitten tulevat muut lähimmäiseen kohdistuva rakkaudenosoitus Pyhän Hengen voimasta, Hengen hedelmänä..
Eli kaiken takana on se, että Jumala haluaisi siunata Hänen tahtonsa merkityksillä.
***[vapauskahleoppi] tarkoittaa sitä perimmältään, että tämän maailmanruhtinaan valtakunta tarvitsee palvelijaansa alttarilleen, että kulta ja kiilto, himo aikaan, tavaraan, paikkaan täyttää sydämen niin, ettei tätä pyhyyttä saa perustukseltaan horjuttaa.
Tämän kahleen ääressä taotaan sen aikakultakaupungin perustuksia orjatyöllä.
Orjat on pidettävä tietämättömänä Luoja Jumalasta, pelastuksesta, vapaana siitä, että heillä on oikeus Jumalanpalveluspäivään. Vaikkakin ”meillä luterilaisittain”, on tämä pyhämme, mutta sen merkitys ”päivä vain”, tuo juuriltaan sitä ravintoa, joka ruokkii oksistoa välinpitämättömyyttä ja jos tätä ei kerrota, ollaan laodikealaisia, haaleita, oksennettavia.
Ihmiset eivät tiedä, [orjatyössä], että Jumala kutsuu heitä palvelemaan Häntä, rukouksin, rinnallakulkemaan koska tämä, juuri tämä orjatyövaltakunta haavoittaa sen jumalapalveluksen suorittajia. He eivät ole vapaita, he ovat orjia ja tämä kristikunta on hiljaa.
He hiljaisuuden on hyväksynyt isien oppien kautta, ja eivät katko juuria väärään maaperään, vaan imevät maitonsa ja vetensä siitä ja julistavat laittomuuden henkeä aikaan.
Ja ihmiset saavat nukkua, nukkua kristikunnassa, nukkua kuoleman uneen orjatyössä, kun kukaan ei kutsu Elävän Jumalan lepoon sapattiin ja vielä viikkosapattiin kuulemaan rakentumaan ja hoitumaan Herran kansan keskuuteen……
kerrataan..
Mutta ei..... tämä kansa palvelee minua huulillaan, he purkavat Hänen tahtoaan ja asettavat tilalle ihmisopin.
-mikäpäivä vain, millään ei ole väliä tai muu samassa hengessä tuotu näköala. tämän opin edessä he ovat rähmällään, huutavat omaa hallelujaansa, kultaisen vasikkansa äärellä.
He ovat keskuudestaan keränneet kultansa ja hopeansa ja ovat valaneet ja sitä vasikkaa kumartaessaan on sydän siihen ympärileikattu lihan käsivarrella. Sitä he palvelevat, laittomuuden henkeä, sitä lakia, joka ei voi tuoda siunausta. Sillä he ovat sulkeneet oven monelta koska jättävät kansansa orjuuteen, lyömään tämän ruhtinaan valtakunnan tiiliä, että sen temppelin muurit olisivat paksut ja luomassa tuomion rajan taivaaseen, "menkää pois minun tyköäni te laittomuuden tekijät".
Paetkaa tuosta kultaisen vasikkanne ääreltä todelliseen vapauteen, myös sapatin vapauteen jota todelliseen lopulliseen vapauteen päästää perillä.
Mutta kohta perustuksia murretaan, tulee tuomion ensimmäisiä maininkeja. Markkinatalous tulee vapisemaan, ei ole rahaa, ei sirukortteja, kun ne ei toimi. Ei ole ruokaa kaupassa, ne ovat tyhjät, tulee nälkä.
Nyt jo käydään kiivasta tahtia tätä kohti, koska tämä kansa on palvellut häntä vain huulillaan pois totuudesta.
Mihin pakenette? Ei hokeminen Herra, Herra auta
Tiedän, että rienaaja raivoaa tämän sanotun äärellä ja sen ruumiin jäsenet käyvät täyteen taistoon puolustaakseen orjuutta, sitä, että kokonaisvaltainen vapaus ei murtautuisi sen valtakuntaan.
Kultaisen vasikan äärellä tapahtuu palvelusta kaiken aikaa ja siinnä lauletaan omat virtensä, mutta vasikassa on sulatettu omat kulta ja hopea astiat ja siksi se tuntuu niiiiin rakkaalle.
Suun tunnustuksella irtisanoudun laittomuuden opetuksesta ”jahengestä”.
Suun tunnustuksella todistan, että en poista yhtäkään Jumalan tahdon ilmaisua ja ainut millä voin siitä ottaa osaa, on antautua.. Antautua Hänelle, joka voi kaiken täyttää minussa.
Omassa hengessäni, olen liha ja siinä ei minun tarvitsekaan täyttää, koska en voi, se ei alistu Jumalan lain alle ja olen kahleessa jos sitä yrittäisinkin.
Mutta Hänessä, Hänen ristinsä juuressa luovun omastani, ja sanon Herra tässä olen, tee minusta se jalo astia, joka voi Sinun Hengessäsi rakastaa samanmielisesti Herra, Vapahtajaani ja lähimmäistäni.
Se on Hengen hedelmä ja tämän Hengen hedelmän tunnustan lihani yli.
Kukaan ei voi minua syyttää lakihenkiseksi, koska Herran henki yksin sen tekee ihmisessä, kun saa olla hengen kuljetettavana. silloin en lihan himoa täytä.
Jumalan Henki minussa tunnustaa, että laki on Pyhä, ja juuri siksi se on Hengen hedelmä, kun ja koska se voi sellaisena Hänen voimana teen sen hedelmiä. Hengen hedelmät armosta vaeltajan ´kohdalla eivät syytä, vaan on vapautta.
Siksi en kiellä yhtään pyhyyden mittaa, en tunnusta sitä oppia, enkä alistu väärän jumalavapauden käsitteeseen, koska sen väärän juurihedelmät on orjuuden näköalassa kiinni.
kirjoitteli Jeesuksen odottaja, adventtihetki, pasunahetki, ylösnousemushetki ensimmäinen ylösnousemushetki ja Jeesuksen ääni. Siinä toivossa, siinä odotuksessa, siinä kirkastushetkessä.
Veli, eli se eräs Veli Herrassa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.