tiukan paikan edessä

Minulle tuli once in lifetime mahdollisuus, oikeastaan minua pyydettiin mukaan erääseen projektiin. Paikka josta olen aina unelmoinut, hulppea tilaisuus josta tienaa todella paljon ja pääsee kiertelemään maailmaa ykkösluokassa, hienoissa hotelleissa jne.

Kotona kuitenkin vaimo ja kolme lasta... Kieltäydyin heidän vuokseen, tiedän että siitä olisi seurannut avioero ja lasten jättäminen vaille isää. Nyt on todella ontto olo ja panee hiukan nieleskelemään. Tiedän että en koskaan saa enää samanlaista mahdollisuutta päästä uralla eteenpäin huipulle asti, vaan päinvastoin, työttömyys on todennäköisempää. Kaduttaa ja harmittaa mutta rakastan perhettäni. Enpähän ainakaan myynyt sieluani...

Jääköhän tämä kalvamaan koko elämäksi??!
3139
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 3

Vanhimmat

Jouduin uravalintani vuoksi tekemään smankaltaisen ratkaisun nuoruudessani. Olin päässyt opiskelemaan hyvään oppilaitokseen ja olisin varmasti valmistunut hyvään ammattiin. Sitten kuitenkin jostain kummasta syystä valitsinkin koulutuspaikan, jonka tuloksena en saanut isopalkkaista tointa, mutta sen sijaan sain ammatin, jonka vuoksi olen saanut niin runsaasti kokemuksia ja työn iloa, että en olisi sitä vaihtamassa suureen eläkkeeseen enkä gloriaan.

Elämä kuljettaa meitä joskus omituisia teitä ja intuiitioita kannattaa kuunnella, useimmiten.

Äänestä

Eihän kyse mistään sielun myymisestä ollut, sellaista ei ole olemassakaan. Varmasti punnitsit molempien vaihtoehtojen hyvät ja huonot puolet ennen ratkaisua ja päädyit valintaasi.

Hyvin todennäköisesti asia vaivaa sinua loppuun asti. Järkevää sen kelaaminen ei ole mutta minkäs teet, sellaisia ihmiset ovat.

Kukaan ei tiedä valitsitko oikein. Perhe on tietenkin melkein aina uraa tärkeämpi.

Äänestä

Jos oikeasti edes harkitsit myöntymistä, kysy itseltäsi, miksi ura on sinulle noin tärkeä. Tämä on tärkeä kysymys varsinkin, koska on luultavaa että jonakin päivänä joudut syystä tai toisesta jättämään työsi. Jos elämäsi pyörii työsi ja urasi ympärillä, elämästäsi tulee tyhjyyttä eläkkeellä tai työttömänä.

Jos oikeasti arvostat vaimoasi ja lapsiasi tarpeeksi, et mieti valitsitko väärin. Jos mietit, ehkäpä olet suorittaja, ja vaimon ja lasten saaminen olivat vain jotain jota koit sinulta odotettavan. Ehkä et koskaan edes halunnut oikeasti naimisiin tai tehdä lapsia. Ehkäpä elämä onkin sinulle vain pelkkä pitkä kiipeäminen kohti vuoren huippua, jossa merkitystä on vain sillä, miten korkealle ehti ennen kuin kuoli pois, vaivautumatta koskaan katsomaan ympärille huomaamaan, kuinka kaunis maisema voikaan olla jo alarinteiltä nähtynä.

Mutta en usko että olisi näin. Uskon, että oikeasti sinä välität vaimostasi ja lapsistasi paljon, sillä valitsit heidät uran sijaan. Oikeasti he ovat sinulle se kaikkein tärkein, etkä menettänyt tuota asiaa näkyvistä. Mutta olet kuitenkin antanut johtaa itseäsi harhaan, siihen kuvitelmaan että ollaksesi hyvä ihminen sinun pitää suorittaa, suoriutua. Että oikeasti sinun odotettiin itsekkäästi valitsevan eteneminen uralla ja uhraavan perheonnen. Että se olisi ollut jollain tavalla "oikea" ratkaisu. Tämä on väärin.

Todellinen onnellisuus ei ole kiinni siitä kuinka rikas on, tai kuinka paljon on etuoikeuksia ja hienouksia toisiin nähden. Onnellisuus on sitä, kun pystyy olemaan tyytyväinen siihen, mitä on. Kun se mitä on riittää. Tämä talouskasvun sokaisema maailma on alkanut markkinoida tyytymättömyyttä hyveenä. Ei se ole hyve. Se on pelkkä jatkuvasti paukkuva piiska, joka korvaa kohtuuden kohtuuttomuudella, levon levottomuudella ja onnen ahneudella. Päästä tyytymättömyydestä irti, ja voit löytää elämästäsi enemmän onnea kuin odotitkaan.

Älä kuvittele, että uhrasit unelmasi perheesi tähden. Sinä uhrasit unelmasi itsesi tähden. Juuri tämän vuoksi sanotaan, että on varottava sitä mitä toivoo, koska se saattaa toteutua. Kun ymmärrät tämän, ei tekosi enää kalva sinua.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


kieltäyidyin kirjoitti:

Minulle tuli once in lifetime mahdollisuus, oikeastaan minua pyydettiin mukaan erääseen projektiin. Paikka josta olen aina unelmoinut, hulppea tilaisuus josta tienaa todella paljon ja pääsee kiertelemään maailmaa ykkösluokassa, hienoissa hotelleissa jne.

Kotona kuitenkin vaimo ja kolme lasta... Kieltäydyin heidän vuokseen, tiedän että siitä olisi seurannut avioero ja lasten jättäminen vaille isää. Nyt on todella ontto olo ja panee hiukan nieleskelemään. Tiedän että en koskaan saa enää samanlaista mahdollisuutta päästä uralla eteenpäin huipulle asti, vaan päinvastoin, työttömyys on todennäköisempää. Kaduttaa ja harmittaa mutta rakastan perhettäni. Enpähän ainakaan myynyt sieluani...

Jääköhän tämä kalvamaan koko elämäksi??!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu