EU:n "liittoutumattomiksi" valtioiksi ovat ilmoittautuneet Suomi,Ruotsi,Irlanti,Itävalta, Malta ja Kypros.
Siinäpä kiinnostava joukko.
Ruotsi ja Irlanti ovat strategisesti ajatellen turvallisesti sijoittuneet Euroopan kartalla.
Ruotsi on kriisirajoilta etäällä sijaitsevana maana säästynyt jo pari sataa vuotta sodilta, eikä Irlantikaan Atlantin saarivaltiona ole kovinkaan riskialttiissa paikassa.
Itävalta on taatusti jättimäisen Saksan suojassa, ja jäljelle jääneistä Malta ja Kypros pienuutensa takia maailmanpoliittisesti vähämerkityksisiä maita.
Mikä jäi jäljelle? - Suomi!
Se on ainoa maa näistä kuudesta, jolla on yli 1000 km yhteistä rajaa erään kaikkein arvaamattomimman valtion kanssa maailmassa, ja jonka raja tämän itänaapurin kanssa on samalla Euroopan jyrkin elintasoraja.
Medioissa on alettu puhua Suomesta villasukkaoptiomaana.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtavassa pelossa Venäjän pahastumisesta Suomen mahdollisesta liittymisestä turvatakuusopimukseen Suomi yrittää nyt kehittää jonkinlaisen pehmoversion sopimuksen edellyttämästä avunannosta jonkin toisen maan auttamiseksi.
Tästä villasukkaoptiosta meillä olisi kyllä omaa kokemusta 65 vuoden takaa, jolloin muut Euroopan maat ilmaisivat suullisen sympatiansa N-liiton hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Suomelle.
Eivätkö nykypoliitikot ole lukeneet historianläksyjään vai eikö historiasta haluta oppia mitään?
Olemmeko todella edelleen niin kyyryssä Moskovan ärähdysten pelossa, että valitsemme vieläkin mahdollisuuden "pärjätä omin voimin" mahdollisten vaikeuksien kohdatessa Eurooppaa?
Kuvittelemmeko taas selviävämme tulevaisuuden vaaroista muiden maiden tänne lähettämillä valitteluilla ja vaatepaketeilla, kun harkitsemme oman apumme toisia pulaan joutuneita kohtaan rajoittuvan taloudelliseen tai humanitaariseen apuun?
Kehtaisimmeko silloin häpeää tuntiessamme enää katsoa eurooppalaisia ystäviämme silmiin ?
Siinäpä kiinnostava joukko.
Ruotsi ja Irlanti ovat strategisesti ajatellen turvallisesti sijoittuneet Euroopan kartalla.
Ruotsi on kriisirajoilta etäällä sijaitsevana maana säästynyt jo pari sataa vuotta sodilta, eikä Irlantikaan Atlantin saarivaltiona ole kovinkaan riskialttiissa paikassa.
Itävalta on taatusti jättimäisen Saksan suojassa, ja jäljelle jääneistä Malta ja Kypros pienuutensa takia maailmanpoliittisesti vähämerkityksisiä maita.
Mikä jäi jäljelle? - Suomi!
Se on ainoa maa näistä kuudesta, jolla on yli 1000 km yhteistä rajaa erään kaikkein arvaamattomimman valtion kanssa maailmassa, ja jonka raja tämän itänaapurin kanssa on samalla Euroopan jyrkin elintasoraja.
Medioissa on alettu puhua Suomesta villasukkaoptiomaana.
Käytännössä se tarkoittaa sitä, että valtavassa pelossa Venäjän pahastumisesta Suomen mahdollisesta liittymisestä turvatakuusopimukseen Suomi yrittää nyt kehittää jonkinlaisen pehmoversion sopimuksen edellyttämästä avunannosta jonkin toisen maan auttamiseksi.
Tästä villasukkaoptiosta meillä olisi kyllä omaa kokemusta 65 vuoden takaa, jolloin muut Euroopan maat ilmaisivat suullisen sympatiansa N-liiton hyökkäyksen kohteeksi joutuneelle Suomelle.
Eivätkö nykypoliitikot ole lukeneet historianläksyjään vai eikö historiasta haluta oppia mitään?
Olemmeko todella edelleen niin kyyryssä Moskovan ärähdysten pelossa, että valitsemme vieläkin mahdollisuuden "pärjätä omin voimin" mahdollisten vaikeuksien kohdatessa Eurooppaa?
Kuvittelemmeko taas selviävämme tulevaisuuden vaaroista muiden maiden tänne lähettämillä valitteluilla ja vaatepaketeilla, kun harkitsemme oman apumme toisia pulaan joutuneita kohtaan rajoittuvan taloudelliseen tai humanitaariseen apuun?
Kehtaisimmeko silloin häpeää tuntiessamme enää katsoa eurooppalaisia ystäviämme silmiin ?
Vastaukset 58
Vanhimmat
Venäjä - kaikkein arvaamattomin valtio? koetko Venäjän uhkana? Miksi Venäjä pahastuisi jos Suomi liittyisi noihin humpuukikanskakuntiin sun muihin?
Omasta mielestäni Suomen pitäisin liittoutua Venäjän kanssa. Siinä on tuleva hyvinvoiva suurvalta, kunhan oppisivat käyttämään niitä resursseja mitä siitä maasta löytyy.
Venäjä/N:liitto on ollut kautta historian aina uhka Suomelle. On todella lapsellista luulla, että tilanne yhtäkkiä miksikään muuttuisi.
Vai tuleva hyvinvoiva suurvalta? Voi hyvä tavaton.
Venäjä ei ole tähän päivään mennessä oppinut käyttämään resurssejaan omien kansalaistensa hyväksi. Kaikki, mihin veli venäläinen koskee, muuttuu paskaksi.
Minä en tajua tuota nykyajan suomettuneisuutta. Aivan politiikan huipulla ollaan uskollisia jollekin kuolleelle valtiolle, niin ettei mitään tehdä kysymättä itseltä: "Mitä Neuvostoliitto olisi sanonut?"
Vähintäänkin rohkea avaus Itälältä kehottaa Suomea tarttumaan tähän historialliseen tilaisuuteen. Meillä on mahdollisuus ikään kuin livahtaa varkaan lailla Venäjän nenän alta puolustusliittoon, jota ei sanota puolustusliitoksi. Sitten, kun sen aika on, jos on, voimme kävellä myöhemmin pystypäin natoon. Puolueettomuuden aika on ohi.
Mene kuule Thsetsheniaan katselemaan kuinka suvaitsevaisesti venäläiset muihin kansallisuuksiin suhtautuvat...
Tuo on aivan totta. Venäjän kanssa sovussa, kuten aikoinaan oli YYA-sopimuksessakin on sovittu, meillä on paljon paremmat menestyksen mahdolllisuudet kuin Naton ja EU:n kanssa.
Nato ja USA aivopesee nyt suomalaisia Venäjän uhalla ja EU säestää mukana.
EU on maallemme ollut kaikkea muuta kuin hyvä juttu ja euro vain pahensi tilannetta. EU vain halusi meidät mukaan, että saisi lypsettyä hyvinvointivaltiomme pahoinvointivaltioksi. Nyt on velkaa 1000 vuodeksi eteenpäin.
Ennen talvisotaa poliitikkomme veljeilivät Hitlerin kanssa Venäjää vastaan. Natsithan halusivat valloittaa Venäjän. Suomalaiset lähtivät silloin Hitlerin kelkkaan aivan kuin nyt, kun Suomen polititikot ovat lähteneet Merkelin kelkkaan Venäjää vastaan.
Jos Nato-myönteisyys kasvaa niin kohta täällä nähdään Natojoukkoja, kun haluavat hyökätä Venäjälle Suomen kautta. Siinä sitä liiskaudutaan kahden suuren välissä.
Ettkö muista kuinka hyvin olot oli Suomessa kun oli YYA-sopimus. Meidän mielestä Suomen pitää hankkia turvatakuut mieluummin Venäjältä kuin tuolta höpönassujen Nato-liittolaisilta.
YYA-aika oli täydellistä N:liiton talutusnuorassa olemista. Suomessa oli kasapäin KGB:n ja Moskovan juoksupoikia, jotka raportoivat Moskovaan pienimmätkin liikkeet. Mitään asiaa ei voitu ratkaista, ennekuin tiedettiin, hyväksyykö N:liitto sen. Se oli pahinta suomettuneisuuden aikaa. Se tuntuu vieläkin näköjään jatkuvan.
tai ainakin fiksuimmat heistä ovat todellakin oppineet läksynsä historiasta.
Ehkäpä täällä jäävät jo vähemmistöön ne jotka hehkuttavat kunnian- tai häpeäntuntoja ja marssivat pystypäin kohti ikiaikaista vihollista.
Silmät kannattaa pitää auki joka suuntaan. Ajat muuttuvat, ja rajusti. Jos taskussa on eväänä vain hartaaasti varjeltuja mätiä omenoita, niillä eväin ei pitkälle pötkitä.
Amerikka, myös Naton kautta, voi olla tulevaisuuden vihollinen. Se on hajoava suurvalta, joka on menettämässä sisäisen eheytensä ja ulkoisen uskottavuutensa. Se voi pian uhata kaikkia maita joissa demokratia painaa enemmän kuin dollari.
Venäjä voi olla tulevaisuuden suurvalta. Se ei ehkä ole venäläisistä kiinni. Kun on resursseja, nykyään maailmalta löytyy niitä jotka pystyvät ne hyödyntämään. Eikä niitä edes tarvitsisi palkita niin runsaskätisesti mihin Venällä on varaa.
Se mitä suomalaisten on syytä varoa, on tuollainen kuohkaaminen yksisilmäisillä totuuksilla. Ne pitävät ehkä muutaman kuumakallen päät lämpiminä, mutta poliittisiksi ohjeiksi
kansakunnalle niistä ei ole.
Jos Suomi kykenee olemaan AIDOSTI puolueeton ja ajamaan OMAA linjaansa kv. kysymyksissä niin silloin suomi on rohkea.
Nykyisessä tilanteessa Suomen ei ole mitään syytä liittoutua sotilaallisesti koska suomen turvallisuuden paras tae on suomeen kohdistuvan UHAN minimointi, joka tarkoittaa HYVIÄ SUHTEITA VENÄJÄÄN!
JOS vuosi 1939 vaikuttaa suomen liittoutumattomuuteen puoleen tai toiseen niin sitten suomi on PELON VANKI. Pelko aiheuttaa epäluuloa ja epäluulo huonot suhteet. Venäjän suhteen SUOMI on ollut pelokas ja NATON jäsenyys perustellaan sillä pelolla ja taas toisaalta Venäjän mielistely politiikka perustellaan sillä pelolla.
MILLOIN suomella on tarpeeksi itseluottamusta rakentaa hyvät suhteet venäjään ja Ajaa TODELLA puolueetonta politiikkaa.
G.oldman on oikeassa siinä että SUOMEN maantieteellinen asema aiheuttaa sen että suomelta vaaditaan todellista rohkeutta. Mutta G.oldam on väärässä siinä että suomessa itsessään ei olisi rohkeutta vaan se rohkeus pitäisi hakea natosta tai sitten venäjän pyllyn nuolemisesta.
PELKO on se joka sysää suomen AINA länttä tai itää nuolemaan. Pelko ei voi olla menestyksekkään itsepuolustuksen perusta.
Olen täsmälleen samaa mieltä. Emme tarvitse liittoumia, kun säilytämme edelleen luottamukselliset, hyvät välit joka ilmansuuntaan ja pyritään siihen myös kansalaistasolla. Muuten talvisodassakaan Suomi ei ollut yksin onhan sanottu, että rintamalla kaikki uskoivat Jumalaan.
Olen samaa mieltä. Umpityperän jahkailun ja jälkijättöisen suomettumisen vuoksi Suomi on menettämässä historiallisen tilaisuuden saada uskottavat turvatakuut länneltä.
Huvittavinta on se että Suomen omat poliitikot presidentti, pääministeri ja ulkoministeri näyttävät olevan syypäitä EU:n turvatakuiden uuteen väljään muotoiluun.
Jos venäjällä joskus alkaa kuohumaan niin todennäköisesti euroopppalaiset kumppanimme tosiaan lähettävät suomalaisille lohdutukseksi villasukkia kun ei muutakaan tarvitse tehdä.
Venäläiset hurraavat ja nostelevat maljoja Kremlissä suomalaisten hyväuskoisuudelle.
Suomi toimiin täysin edesvastuuttomasti, kun se kiemurtelee ja kiemurtelee, eikä ota idän vaaraa todesta:
"Demokraattien hätähuuto: Pahat voimat voittavat Venäjällä!
Venäjän 90-luvun tunnetuimmat demokraatit - Boris Nemtsov, Anatoli Tshubais ja Irina Hakamada - pelkäävät, että duuma täyttyy venäläismielisistä "kansallissosialisteista" ja Putinin voimapolitiikan ajajista.
- Maamme ei ole vielä ymmärtänyt, millainen vaara meitä uhkaa sunnuntain vaaleissa. Uhattuna on koko heiveröinen demokratiamme, ja päätään nostaa sen sijaan kansallissosialismi, Tshubais maalaili eilen lehdistötilaisuudessa Moskovassa.
Irina Hakamada pelkää, että uusi duuma muodostuu presidentti Vladimir Putinin valtapuolueesta, Zjuganovin kommunisteista, Vladimir Zhirinovskin liberaalidemokraateista ja Rogozinin isänmaallisista.
Hakamadan, Tshubaisin ja Nemtsovin muodostama Oikeistovoimien liitto (SPS) ja toinen perinteinen demokraattipuolue Jabloko kiikkuvat nimittäin molemmat 5 prosentin äänikynnyksen tuntumassa."
muistaa demokratian olamassaolo, vuosi sitten asiaa tutkittiin, vain 20%prosenttia Suomen väestöstä halusi ns.lännen turvatakuita, eli NATO:a ja 80%vastusti asiaa ja se 80%pitäisi riittää määräämään maan politiikan suunnasta, vaikkakin tämä 20% onkin kovaäänistä sakkia ja keinot todistettavasti käytettävissä manipulointiin
http://www.journalistiliitto.fi/journalisti/arkisto/1199/perus/lehtolaz.htm
Venäjän uhkasta laajalti
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001693695
Aloittajalle, G.oldmanille journalistiliiton jutun lisäksi hiukan kehumansa EU:n määräysvallan kuvausta
http://www.rauhanpuolustajat.fi/pystykorvakirjat/kirjat/1997_1998/oyeurooppa.html
Ei tuollainen ole hyväksi millekkään kansalle tai maalle.
Venäjä on kuin Saksa 1930 luvulla
Putin voittaa vaalit ja Venäjästa tulee kansallissosialistinen maa Hitlerin Saksan mallin
mukaan
Hitler Putin alkaa tosissaan palauttaa Venäjän suuruutta NL:n aikaisin rajoihin
Suomi on vaaranalainen maa ,koska Putin pitää Suomea Venäjän etupiiriin kuuluvana maana niinkuin NL:kin piti
Sinä olet juuri niitä, jotka pelkäsivät pienenä eniten mörköjä ja uskoit pisimpään Joulupukkiin.
Koita jo vähitellen luopua pelkuruudestasi. Maailma ei enää ole kuten 60- vuotta sitten. Venäjä on kapitalistinen valtio ja sillä on täysi työ pärjätä muutenkin, kun uuten ja hieman parempaan järjestelmään siirtymisestä on niin lyhyt aika.
Luuletko, että siellä ollaan niin idiootteja, että kaivetaan verta nenästä, ilman mitään hyötyä. Mitä maailman suurin ja luononnavaroiltaan rikkain maa tekee Suomen kokoisella maaplätillä. Ei todellakaan mitään.
En tiedä tarkkaan mitä tuo liitoutuminen toisi tullessaan. Tarkottaisiko se sitä, että Suomi lähettäisi reserviläisiä puolustamaan muita EU-maita pyydettäessä? Itse en ole valmis menemään sotimaan toisten sotia. Omaa maatani puolustan, jos käsky käy, mutta vieraalle maalle en lähde! Tämän olen sotilasvalassanikin jo vannonut. Mutta vieraalle maaperälle en poliitikoiden tai pääesikunnan pyynnöstä lähde ellei tämä kyseessä oleva maa uhkaa Suomen itsenäisyyttä.
Ei ole kyse pelkuruudesta vaan Suomen omaehtoisesta valinnasta.
kaikkein innokkaimmista kannattajista on niitä sotilaita ja aktiivireserviläisiä, jotka toivovat että heille NATO:n puitteissa tarjoutuisi mahdollisuus päästä maailmalle kokemaan todellisia sotaseikkaluja. Ei ole väliä kuka sotii, missä ja miksi, ja ketä vastaan. Nämä asehullut eivät usein edes peittele todellisia motiivejaan. Se mitä sotilasliittoon liittyminen maalle merkitsisi on heille vain kymmenennen asteen sivuseikka.
JA HÖPÖHÖPÖ!! Jos seikkailla haluaa, voi ihan vapaaehtoisesti mennä muukalaislegioonaan. tai jos vaihtelua haluaa, vaikka YK-joukkoihin. Todellista sotaseikkailua ei enää kukaan halua, mallia 1939, Stalin, joten NATOON, ja äkkiä!
Mihin ihmeen seikkailuihin ovat esimerkiksi tanskalaiset ja norjalaiset joutuneet Nato-jäsenyytensä vuoksi?
Nehän ovat osallistuneet Naton ja amerikkalaisten operaatioihin lähinnä tukemalla niitä symbolisesti. Mitään sotilaallista merkitystä niiden tuella tai sen puutteella ei ole ollut. Ovathan ne pieniä jäsenmaita olemattomine resursseineen aivan kuten Suomikin olisi. Jäsenyystilanteessa suomalaisilla on täysi liikkumavara päättää mihin osallistumme tai emme ja miten aivan kuin muillakin jäsenmailla.
Ainoastaan suora hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaa voi laukaista Naton peruskirjan viidennen pykälän velvoitteen osallistua sen puolustamiseen. Kuinka todennäköistä on että esimerkiksi Ranskan, Espanjan tai Saksan kimppuun hyökätään kun niiden naapurit ovat järjestäen unionin jäsenmaita eikä niillä ole yhteistä rajaa takaisin suurvallaksi pyrkivän militokratian Venäjän kanssa, kuten on Suomella? Realistisesti ajatellen meillähän se todellinen turvatakuiden tarve on, ei EU:n suurilla jäsenmailla joille yhteiseen puolustukseen sitoutuminen tuo lähinnä vain velvoitteita.
Älä pelkää, ei sinua olla viemässä minnekään sotimaan liittyi Suomi Natoon tai ei.
En minä sitä pelkää, että minua mihinkään vietäisi, koska en minä mihinkään lähtisi vaikka käskettäisikin. Hoitakoot muut omat sotkunsa ja keskitytään me omiimme. Humanitaarista apuahan me annamme jo nyt.
En vain oikein ole ymmärtänyt mitä kaikkea hyötyä/haittaa tuosta liittymisestä olisi? Mitä sillä NATO jäsenyydellä haetaan? Tämän keskustelun perusteella jäsenyyshän olisi lähinnä symboolinen, mutta onko siinä jotain muutakin kuin kuluja?
että asiasta käytiin täälläkin maanpuoluspalstalla keskustelua pyöreästi vuosi sitten. Ihmettelin, kun NATO:n kannattajat pitivät aivan itsestään selvänä, että on ihmisiä jotka koska tahansa vaihtaisivat tylsän arkielämänsä sotarintamalle "ottamaan itsestään mittaa". Pitivät tätä vielä jonkinlaisena hyvän miehen mallina.
NATO:n kannattajat voitaisiin jäljittää kahdelta suunnalta. Ensinnäkin on joukko sellaisia - kuten tältäkin palstalta näkyy - jotka yhä käyvät sitä edellistä sotaa. Heillä ei ole tuon taivaisen tajua siitä miten paljon maailmaa masinoivat voimat ovat muutaman viime vuosikymmenen aikana muuttuneet. Toinen ryhmä on sitten nuo yli-innokkaat militantit, jotka odottavat pääsevänsä ampumaan oikeita ihmisiä siinä seuraavassa sodassa. Jostain syystä minulla on kumma tunne, että nämä kaksi ryhmää lankeacvat osaksi yhteen.
Yksi mielipidekysely, joka on jäänyt tekemättä, olisi tutkia kantoja tuon pienen, NATO-jäsenyyttä kannattavan vähemmistön sisällä: miten korreloivat keskenään NATO:n kannattaminen ja vaatimukset Karjalan palauttamisesta?
Millä perusteella pidät Karjalan palauttamista haluavia sotaisina? Puolustatko sinä suurvallan oikeutta pienen maan alueisiin? Katsopas, ketkä sotahullut siellä ampuvat tsetseenisiviilejä Tsetseeniassa. Sinua aatetoverisi. venäjän armeijan sankarilliset sotilaat. Hyi helvetti!
>>>Millä perusteella pidät Karjalan palauttamista haluavia sotaisina?
En millään. Kirjoitin: "Yksi mielipidekysely, joka on jäänyt tekemättä, olisi tutkia kantoja tuon pienen, NATO-jäsenyyttä kannattavan vähemmistön sisällä: miten korreloivat keskenään NATO:n kannattaminen ja vaatimukset Karjalan palauttamisesta?"
Sinun pitäisi varmaan opetella lukemaan.
Älä yritä. Selvää asenteellista vihjailua yhteydestä ko. ryhmien välilä.
Ei mitään vihjailuja vaan ihan selvä ilmoitus siitä mikä on tutkimatta. Monenlaisia kyselyjä on tehty, tätä on kierretty. Minusta se pitäisi tutkia. Asenteet ovat mitä ne ovat, ne tiedetään sitten kun on tutkittu. Piste.
"Mihin ihmeen seikkailuihin ovat esimerkiksi tanskalaiset ja norjalaiset joutuneet Nato-jäsenyytensä vuoksi?"
Norjalaisia on ollut taisteluissa Afganistanissa maavoimissa ja pommittamassa ilmavoimissa, Tanskalaiset hiukan pienemmällä ja helpommalla osallistumisella.
Oliko Norjan ja Tanskan osallistuttava Naton pakottamana operaatioihin, vai saivatko itse päättää?
Se on aika olennainen asia jäsenyydessä.
vapaaehtoisesti, oikein tunkesi mukaan, Norjaa taas Britit ja USA "pyysivät" mukaan, tietyn alan erikoismiehiä vuoristoon.
se on varmaan niin että suomi haluaa väljentää puolustusta,kun se on venäjälle mieluisempaa,ajatellaan suomen hallituksessa.on se ihme homma,ihmekös tuli niin kiire italiassa suomelle muuttaa sitä ja eduskuntaan ajamaan asiaa.
Nykyajan eurooppalainen uhkakuva on kaiketi kriisin kehittyminen Lähi-idässä. Silloin keskeisiä valtioita on ennen muuta Turkki, mutta en lähtisi silloin aliarvioimaan Kyproksen tai Maltankaan merkitystä, kun vilkaisee karttaan. Toinen kriisialue sijaitsee Venäjän ja sen eteläisten naapurien rajoilla. Kriisialueita ovat siis ne alueet, joissa on kaikkia kiinnostavia ja taloudellisesti hyödynnettäviä öljyesiintymiä. Jos siis esimerkiksi Turkki mahdollisesti tulevana EU-jäsenenä tulee vedetyksi mukaan tällaiseen konfliktiin, onko välttämättä viisasta, että koko Eurooppa Suomi mukaanlukien sidotaan siihen turvatakuulausekkeilla. Tai jos esim. Argentiina päättää uudelleen yrittää liittää vanhat brittiläiseen impeurimiin siirtyneet alueet itseensä, niin onko tätä hyökkäystä vastaan lähdettävä taistelamaan koko Euroopan voimalla. Asian tekee erityisen mutkikkaaksi vielä se, että osa EU-maista on NATO-jäseniä. Jos NATO päättää roistovaltio USAn käskyttämänä hyökätä milloin mihinkin, onko Suomi automaattisesti mukana, jos esim. Tanska lähettää yhden fregatin alueelle ja se sitten ammutaan upoksiin sodassa, joka ei alunperin mitenkään kosketa Eurooppaa.
Ensimmäisen maailmansodan edellä liittoutumisen ajateltiin estävän sodan synnyn. Kävi kuitenkin ihan päinvastoin kuin uskottiin. Liittoumilla oli dominovaiktuksensa, joka yksi toisensa perään sitoi valtioita mukaan sotaan, josta sitä kautta tuli sitten suursota. Itävalta-Unkarin kruununprinssin kuolema kävi kalliiksi koko Euroopalle näiden turvatakuiden vuoksi.
Oman turvallisuutensa osalta Suomen tulisi varoa joutumasta suurvaltapolitiikan nappulaksi. Venäjä ei muodosta mitään uhkaa Suomelle kuten se ei tehnyt sitä edellisenkään sodan edellä. Ei Suomea koeta Venäjällä yksinään uhaksi tai viholliseksi. Ainostaan se, että Suomi on liitossa tai vaarassa liittoutua Venäjän vihollisen kanssa asettaa meidät huonoon asemaan. Myös se, että tuo Venäjä arvelee mahdollisen vihollisensa käyttävän Suomen aluetta hyväkseen, saattaa meidät kiusalliseen asemaan kuten kävi talvisodan edellä. Jos olisimme silloin olleet liitossa Saksan kanssa, olisimme varmasti joutuneet sotaan NL:a vastaan dominoteorian mukaisesti. Ja näinhän siinä sitten jatkosodan osalta kävikin, kun Saksa hyökkäsi myös Suomen alueelta käsin NL:oon.
Nyt Suomi ja Ruotsi ovat lähes yhtä kaukana kriisipesäkkeistä. Suomen ja Ruotsin intressit ovat samankaltaiset ja on loogista, että kumpikin tekee samansuuntaisia ratkaisuja. Tässä ei ole kyse pelkuruudesta, vaan kaukonäköisyydestä ja siitä, että historian läksyjä on luettu.
Tällä haavaa on vaikea kuvitella muuta visiota jonkun suursodan kipinäksi kuin Lähi-itä. Sen takia eurooppalaisten maiden tulisi luoda kaikki kytkökset poikki tämän alueen konflikteihin. Niihin sekaantumalla saadaan vain kaikenkarvaiset terroristit kimppuun ja stokeudutaan sotiin dominoteorian turvatakuusitoumuksilla. Israelin asia ei ole meidän asiamme, pysytelkäämme kaukana heidän sotkuistaan. USA kannattaa pitää myös niin etäällä kuin mahdollista, sillä siellä missä jenkit hääräävät, sota seuraa perässä. Eletään Euroopassa eurooppalaisittain, sivistyneesti ja rauhassa. Silloin ei turvatakuita tarvita. Ja vaikka joku uskoisi Venäjällä olevan intressjä suomalaisen suomaaston suhteen, niin ei senkään takia sentään kannata koko maailmanrauhaa hukata.
"Oman turvallisuutensa osalta Suomen tulisi varoa joutumasta suurvaltapolitiikan nappulaksi. Venäjä ei muodosta mitään uhkaa Suomelle kuten se ei tehnyt sitä edellisenkään sodan edellä"
Et voi niinkuin enempää paskaa jauhaa. Koko ajan Stalin esitti uhkavaatimuksia ja alueluovutuksia, Molotov uhkaili suomalasia kavelymatkalla Siperiaan. Mitä muuta se on kuin uhkailua? Jos suurvalta vaatii ja uhkailee, niin sehän ei ole uhkailua, vaan reaalipolitiikkaa?
Suomi on koko sodan jälkeen ollut N:liiton pelinappula. Siis suurvallan sätkynukke.
"Myös se, että tuo Venäjä arvelee mahdollisen vihollisensa käyttävän Suomen aluetta hyväkseen, saattaa meidät kiusalliseen asemaan kuten kävi talvisodan edellä. Jos olisimme silloin olleet liitossa Saksan kanssa, olisimme varmasti joutuneet sotaan NL:a vastaan"
Saksa ja NL olivat liitossa ennen talvisotaa ja se liitto aiheutti talvisodan.Hitler oli 23.8.1939 myynyt Suomen ja Baltian maat ja Itä-Puolan Stalinille ja sai Stalinilta vastalahjaksi luvan hyökätä Puolaan
Eli Suomi ei millään olisi voinut olla Saksan kanssa liitossa ennen talvisotaa, koska Hitler oli antanut 23.8.1939 salaisella etupiirijaolla Stalinille vapaat kädet hyökätä Suomeen
Hitler ei tehnyt mitään Suomen auttamiseksi talvisodan aikana,mikä todisti ,että Hitler ja Stalin olivat liitossa talvisodan aikana
Jos olisimme 1939 olleet USA:n liittolaismaa ,ei Stalin olisi uskaltanut hyökätä Suomeen 30.11.1939
Kun liitymme Natoon, ei Venäjä uskalla edes ajatella hyökkäystä Suomeen
Liittykäämme Natoon niin pian kuin se on mahdollista
Olen huomannut, että useillakin on vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Onko peruskoulun opetuksessa sittenkin jotain pielessä äidinkielen opetuksen suhteen?
En ole missään väittänyt, etteikö Stalin ja NL uhannut esim. talvisodan alla Suomea. Mutta se nyt on vaan ihan eri asia. Sanoin, että sen paremmin suomalaisesta kuin venäläisestä näkökulmasta Suomi ei ole ollut mikään itsenäinen uhka NL:lle. Uhka tulee sitä kautta, että joku kolmas valtio tai liittouma pyrkii hyödyntämään Suomen aluetta. Tämä on itänaapurin mielikuvissa se uhka. Suomea ei siellä ole koskaan pelätty ja miksi pelättäisikään. Venäjä tai sen edeltäjä NL ei siis ole muodostanut mitään uhkaa Suomelle, jos me kykenemme pitämään huolen siitä, ettei joku kolmas osapuoli pääse hyödyntämään maatamme. Tässä se vaikeus onkin. Asia ei ole yksin Suomen käsissä kuten se ei ole ollut ennenkään. Mutta senpä vuoksi meillä pitäisi olla hyvää suurvaltapoliittista laskutaitoa sen suhteen, mikä parhaiten pitää meidät erossa muiden riidoista eikä vedä meitä niihin mukaan. Tässä on asian perimmäinen juju pähkinänkuoressa. Jos ei tätä tajua, en osaa kääntää sitä enää yksinkertaisemmaksi rautalankamalliksi. Sitten pitää mennä jo kysymään neuvoa lasten päiväkotien tädeiltä, heillä on kokemusta siitä, miten asioita selitetään pikkulapsen tasolla oleville.
Sanoin kai selvästi, että jos Suomi olisi ollut liitossa. Siis jos. Ei Saksa siinä tapauksessa olisi vetänyt etupiirirajaa niin kuin veti. Ja se puolestaan olisi merkinnyt, että Saksan hyökätessä, Suomi olisi ajautunut automaattisesti sotaan mukaan.
Sitä pyrkikö NL valtaamaan Suomen tuohon M-R etupiirisopimukseen vedoten, emme tiedä. Tiedämme vain, että NL vaati aluevaihdoksia, johon ei suostuttu. Sinänsä vaikuttaa vähän epäloogiselta touhulta, jos tarkoituksena oli liittää Suomi NL:oon. Etupiirisopimus ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, että Saksa olisi myynyt Suomen sitä vastaan, että saa omassa etupiirissään hääräillä kuten tahtoo. Sopimuspuolia oli vain kaksi, muita sopimus ei sitonut eivätkä muut kuten länsivallat siitä tienneet. Etupiirisopimuksen sisältö oli siinä, että sopimusosapuolet eivät puutu toistensa tekemisiin. Ei muuta. Mutta olipa asia niin tai näin, joka tapauksessa on selvää, että Suomen ratkaisut talvisodan alla perustuivat täydelliseen virhearviointiin. Tässä mielessä sotaan ajauduttiin vahingossa, erehdyksessä. Suomessa pääsi vallalle Erkon-Cajanderin-Tannerin käsitys siitä, että NL vain bluffaa vaatimuksissaan eikä niihin pidä sen takia suostua. Mannerheim ja Paasikivi olisivat vaatimuksiin myöntyneet, mutta heidän mielipiteensä jäi silloin vähemmistöön. Jälkikäteen arvioituna Mannerheim ja Paasikivi olivat tietenkin lähimpänä totuutta.
Ei pidä aivan paikkansa sekään, ettei Saksa tehnyt mitään auttaakseen Suomea talvisodan aikana. Kyllä se auttoi, mutta omalla tavallaan ja omia intressejään ajaen. Saksa auttoi sillä tavoin, että se taivutti suomalaiset Moskovan rauhaan 12.3.1940. Tuo taivutus on itse asiassa koko toisen maailmansodan ratkaisukohtia ja Suomen kannalta kohtalonkysymys. Taivutus nimittäin merkitsi sitä, että Suomi valitsi rauhan ja tukeutumisen Saksaan. Vaihtoehtona olisi ollut sodan jatkaminen länsiliittoutuneiden tukemana. Länsivaltojen joukot olivat lähtövalmina ja suunnitelmissa oli mm. maihinnousu Muurmanskiin. Näistä tapahtumista olen historiapalstalla kirjoittanut useamminkin.
Turkki on yksi USAn liittolaismaa, Nato-jäsen. Turkki sai Istanbulissa jo kahdesti kokea, mitä on olla USAn liittolainen. Terroristit kohdistavat mielenkiintonsa mieluusti juuri USAn liittolaisiin. Monissa spekulaatioissa on arveltu, että Englanti on ollut myös terroristien kohdelistan kärkimaa, kun iskut USAhan ovat tulleet vaikeammaksi toteuttaa. Nato-jäsenyys ei merkitse sitä, että Venäjä ei mahdollisessa kriisissä uskaltaisi hyökätä esim. Suomeen. Tottakai se uskaltaisi, jos tilanne kehittyisi suursodaksi. Nato-jäsenyys merkitsisi jo sitä, että venäläiset ydinaseet kohdennettaisiin myös suomalaiskohteisiin, jos suurvaltojen ajatukset alkaisivat mennä ristiin. Kylmän sodan aikana asia oli päinvastoin. Silloin amerikkalaisten ydinaseiden koordinaateissa oli suomalaiskohteita. Näistä ovat jotkut amerikkalaiskenraalit jo 60-70-luvuilla kertoneet ja kohteista oli silloin jopa yksittäisiä tietoja joissain suomalaislehdissä. Muistaakseni Helsinki-Vantaan lentoasema oli ensimmäinen pääkohde. Voi siis hyvällä syyllä kysyä, tuleeko meidän viritellä sellaisia kärpäspapereita, joihin saadaan kyllä näitä kärpäsiä tueksemme, mutta joihinnaapurin hämähäkit sen jälkeen tuntevat suunnatonta vetoa.
Jos et ole opetellut N-liiton taktiikkaa itsenäisten pikkuvaltioiden miehittämiseksi, lue jostain historianteoksesta, miten venäläiset toimivat Baltian maiden kohdalla ennen kuin ne miehitettiin.
Suomi kuului samaan kategoriaan, me vain poikkesimme siinä, että me aloimmekin taistella vastaan.
Ei Venäjä tuota nöyryytystä ole unohtanut. Jos tilaisuus koittaa, moni haluaisi Venäjällä saattaa Stalinin suunnitelmat loppuun Suomen kohdalla.
Eihän Suomi 1930-luvulla millään uskonut, että Venäjä voisi kohdella meitä väkivaltaisesti.
Suurilla valtioilla on vain vähän eri pelisäännöt kuin mitä me pienet maat luulemme.
hyvä huomio linkissä
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000008&posting=22000000001214107
Neuvostoliitto toteutti yhden puolueen määräämää politiikkaa, monipuoluejärjetelmä on erilainen.Myös kirkon rooli oli lähes olematon.
Miten tällaista oikeistolaista paskaa sallitaan tällä palstalla,tämä pellehän syyllistää kokonaista kansaa ja on muutenkin erittäin epäilyttävä,todennäköisesti kokoomuslainen natsi.poistakaa tällaiset viestin tältä foorumilta.
Muuta Venäjälle, niin on taas yksi pelle vähemmän.
muuttaa, on ihan täynnä kapitalisteja, kokoomuksen aateveljiä rahassa.
Tutustu Ruotsin historiaan.
Tutustu Saksan ja Itävallan historiaan.
Tutustu Maltan ja Kyproksen historiaan.
Mielenkiintoista. Ja veristä. Ei rauhallista ollenkaan.
Eihän Suomi kieltäydy avusta. Valtovallan edustajien puheista kuuluu pelko, että turvatakuu tarkoittaa sitä että myös Suomi joutuu auttamaan.
Sillä tavallahan Nato-jäsenyyttäkin ovat täälläkin jotkut perustelleet: se ei kuulemma tarkoita sitä, että automaattisesti tarvitsee muita auttaa, ja niiden sotilaallisiin operaatioihin osallistu. Odotellaan vaan täällä, että ne _muut_ auttavat meitä.
Tässä EU:n turvatakuuasiassa Moskovan pelosta tuskin on kysymys. Epäilen toista ilmansuuntaa.
Itse presidentti Halosen suulla. "Amerikkalaiset ovat aika herkkiä".
kerrankin kanssasi. jess!. syy varmaan on siinä, että tämän päivän päättäjinä on Suomessa kaikenKARVAISIA radikaaleja, jotka jo aikoinaan vastustivat kadulla kaikkea mikä ei liittynyt neuvostoliittoon...vahinko vain kun ihmisillä on niin lyhyt poliittinen muisti...
On mielenkiintoista lukea mielipiteitä siitä, miten Suomi joko tarvitsee tai ei tarvitse turvatakuita.
Moni vastustaa minkäänlaisia turvatakuita sillä perusteella, että "tämänhetkisessä" maailmantilanteessa ei ole "näköpiirissä suoranaista uhkaa" Suomen turvallisuudelle.
Muistaakseni jopa presidentti Halonenkin on käyttänyt tuota sanontaa.
Kiinnittäisin huomiota sanaan "tämänhetkinen".
Tehdäänkö siis turvallisuuspäätökset tätä hetkeä varten?
Eivätkö kansan turvallisuutta koskevat päätökset tähtää pitkälle tulevaisuuteen, siihenkin maailmaan, jossa tulevat sukupolvemme joutuvat elämään?
Vaikka onneksemme elämme nykyhetkellä turvallista vaihetta, meistä kukaan ei voi mennä takaamaan, mikä on tilanne edes kuukauden kuluttua, puhumattakaan vuosien aikayksiköllä.
Tämän päivän HS:ssa pääkirjoitussivun kolumnissa on toimittaja Olli Kivisen erinomainen yhteenveto Suomen tämänhetkisestä turvallisuuspoliittisesta aiheesta.
Toivoisin ylläolevan otsikkotekstin kirjoittajana jokaisen täällä kommentoineen lukevan ajatuksella mainitun O.Kivisen kolumnin.
Samoin toivon, että Suomen turvallisuusratkaisuista päättävät henkilöt ehtisivät perehtyä tuohon kolumniin.
oikein lehdestä lukenut totuuden suomalaisesta turvallisuuspolitiikasta? Ja ihan Hesarista, Kivisen Ollin kirjoituksesta? Kertoiko Olli kolumnissaan kuinka usein valtiovarainministeriömme ja Suomen Pankki raportoivat IMF:lle ja WB:lle? Jaa. No ehkä hän sanoi muita tärkeitä asioita? Ehkä hän kertoi mitä Lipponen ja Bush neuvottelivat? Ehkä mainitsi jossain sivulauseessa sen tiedon, kuka ja missä päätti siitä että Suomi tukee Bushin sotakoalitiota mm. karkoittamalla irakilaisdiplomaatit?
Älä ole hyvä mies huolissasi. Kliseet joita Hesarin toimittajat päivittäin kyhäilevät luettavaksesi, ovat juuri kaltaistesi luettaviksi tarkoitettuja. Lue pois vain. Muista että kaikki se on ah niin totta mitä lehteen on prantätty. Ja varsinkin Hesariin.
Äläkä kanna huolta siitä että "turvallisuusratkaisuista päättävät henkilöt ehtisivät perehtyä tuohon kolumniin". Jos Olli joskus kirjoittaa jotain sivu suunsa, kyllä UM ja Haloska tulevat oitis raportoiduiksi. Sitä vain taitaa tapahtua aika harvoin. Tieto näissä yhteyksissä on aika tiukasti toimijoiden käsissä. Ollilla ei ole toimijoille mitään opetettavaa.
Mutta mukava on lukea juttujasi, tätäkin. Sitä nykyään harvoin törmää enää ihmiseen, joka suurella hartaudella lukee sanomalehteään ja uskoo lujasti mitä siellä sanotaan. Kerro minulle, tavaatko ihan etusormen kanssa, vai onko muuten vain takkuista?
Mukavaa, että olen saanut sinulle hyvää mieltä teksteilläni, vaikka olenkin tässä vastauksessasi aistivinani pientä ivaa.
Minusta ei Kivisen kolumnissa ollut mitään suurempia erehdyksiä, mutta jos olet minua tarkempi lukija, voit lukea ao.Kivisen tekstin ja valistaa sitten minua, missä kohdin löytyvät Kivisen kirjoituksesta pahimmat kömmähdykset.
Samoin kiinnostaisi saada tietää, mistä sinä mahdat hakea tietolähteesi, kun suurin ja puolueettomana pidetty päivälehtemme ei sinulle kelpaa.
Olen tosin itsekin joskus ollut eri mieltä lehden linjasta Israel-kysymyksessä, mutta silloin lehti on ollut ennemminkin enemmän vasemmistolaisasenteinen kuin minä.
Koska kuitenkin näytät pahastuneesi tästä tekstistäni, kerro toki, mikä satutti siinä eniten?
Yksi puoli tätä asiaa, on se miten se vaikuttaa Suomen turvallisuuteen. Presidentti on todennut, että yhteistoiminta ja yhteiset intressit estävät parhaiten krrisien syntyä. Silloin ei palovakuutuksia tarvita, kun tehdään kaikki voitava palon torjumiseksi jo ennakolta. Suomi ei voi rakentaa turvallisuuspolitiikkaansa hamaan tulevaisuuteen pää säkissä. Sen vuoksi tämänhetkinen tilenne ja arvattavissa oleva lähitulevaisuus ovat parempia perusteita kuin hämärän peitossa oleva tulevaisuus. Sodan häviäminen NL:lle merkitsi kuvion menemistä uusiksi aikoinaan uusikis, samoin NL:n romahtaminen kuin myös EU-jäsenyys. Kiveen hakattua turvallisuuspolitiikkaa hamaan tulevaisuuteen ei ole olemassa. Suomen turvallisuuden kannalta ei tällä hetkellä näytä olevan suuria uhkakuvia. Tai varmasti on, mutta ne eivät ole sotilasliitoilla ratkaistavissa. Suurin yksittäinen uhkakuva lienee tällä hetkellä jonkinlainen ympäristökatastrofi, esim. ydinvoimalaitosonnettomuus lähialueillamme.
Toinen puoli asiaa - siis se mikä sinulta tuppasi unohtumaan - on se, että sitovat turvatakuut ja liittoutumiset vievät meidät mukaan sellaiseen, johon emme muutoin välttämättä mukaan tahtoisi. Niihin liittyy automatikkaa, joka on meidän päätösvaltamme ulottumattomissa. Jos esim. Turkki tuleva EU-maana joutuu häslingeihin ja tekee omia ratkaisujaan, se vetää turvalausekkeilla muutkin maat mukaan, jolloin tilanne voi eskaloitua paljon laajemmaksi kuin mihin sillä olisi muuten eväitä. Historiaa tavanneet tietävät varsin hyvin, miten ensimmäinen maailmansota alkoi. Se lähti liikkeelle pienistä tapahtumista, mutta erlaisten liittosopimusten myötä eskaloitui nopeasti maailmansodaksi. Luultiin, että liitoumat estävät sotia, mutta kävikin ihan päinvastoin. Siis se kuulu dominoteoria. Liittouminen tarjoaa myös mahdolliselle viholliselle selkeän maalialueen. On ihan selvää, että lähinaapureistamme esim. Norja oli NL:n maalialuetta siltä varalta, että suurvaltojen välillä syntyisi kahnausta. Silloin voi olla vähän vaikea sanoa, että liittouma turvaa, jos vastapuoli pyrkii heti tekemään mahdollisimman rajun eliminointi-iskun vaikkapa juuri Norjan kaltaiseen maahan, jotta yksi sivusta saataisiin pois pelistä. Norja on hyvä esimerkki sikäli, että se oli hyvin luultavasti kylmän sodan ajan keskeisimpia maalialueita NL:lle. Tämän vuoksihan meilläkin koko ajan korostettiin sitä, kuinka tärkeäksi Lapin alueen puolustus on muodostunut. Lapin merkityksen lisääntyminen ei suinkaan ollut mikään sattuma.
Luuletko todella, että suuret valtiot vähää välittävät jostain liittoutumattomuudesta tai edes liittoutumisista?
Kun niiden mielestä hetki on oikea, ne kyselemättä toimivat omien tarkoitusperiensä mukaan.
Pienen turvan tällaiselle minivaltiolle kuin Suomi antaisi sopimus, jossa takuuvarmasti jokin suuri koalitio kuten EU, vaikka sitten Naton aseilla, lupaisi turvata pienen valtion olemassaolon, jos sen kimppuun joku hyökkäisi.
Historia opettaa karulla tavalla, miten suuret ovat pienten oikeuksiin suhtautuneet.
ne jotka NATO:a avuksi huutavat, pelkäävät Venäjää ja omilla jaloilla seisominenkin pelottaa.
Jollakin tavoin historian tapahtumat ovat opettaneet, että Venäjää vastaan Suomen kannattaa aina varautua pahimpaan.
Sitä eivät Suomen päättäjät tietenkään voi sanoa ääneen, mutta viisaampi osa kansasta tietää tosiasiat, siksi turvatakuita halutaan!
Äänet kellossa muuttuu..
USA on rappion partaalla, saattepa nähdä
Emme voi jäädä vain seisomaan en kännata sotaa vaan rauhaa mutta asiat ovat edennet siihen pisteeseen , että neuvottelut nsaton kanssa on jo aloitettu ,siis tunnsutelut ja kohta voiime lukea venäjän reaktiosta kun saksasta siirretään muutama ydinkärki pietaria kohti,
natohrjoitus käynissä 2016 suomessa.
joo tumput suorina seisomisen aika on mennyttä
Tosiaan.hyökkäys on paras puolustus..
fgdklsöfshgj
Natoon vaan.