En tiedä, onko tämä oikea alue, mutta en löytänyt sopivampaakaan.
Ajattelin tuossa, että viihtyykö muut ihmiset yksin? Mä olen huomannut, että itse viihdyn suurimman osan vapaa-ajastani yksin. Kyse ei siis ole siitä, että olisin yksinäinen. Mulla on kyllä kavereita ja viihdyn niiden seurassa, mutta silti suurimman osan vapaa-ajasta vietän kotona. Sitten kun meillä ei koulussa kiinnitetä kovin suurta huomiota poissaoloihin, niin joskus olen poissa koulusta pari päivää ja olen päivät yksin kotona. Se on suorastaan mukavaa!
Tosiaan kavereita mulla on ja luokallakin on muutama hyvä kaveri. Ei ole siis kyse siitä, etten viihtyisi koulussa. Ei aina vaan huvita mennä aamukahdeksalta kouluun, mieluummin jään kotiin ja otan rennosti, juon kahvia ja kuuntelen radiota :) Viikonloppuisin näen yleensä kavereita, mutta suurimman osan ajasta vietän kotona puuhaillen kaikenlaista.
Ala- ja yläasteella mulla ei ollut paljoakaan kavereita ja kulutin paljon aikaa yksin, nykyään on useitakin kavereita mutta en aina halua viettää aikaa heidän kanssaan. Välillä siis viihdyn yksin useampiakin päiviä. Tietysti jossain vaiheessa se alkaa vituttaa, ja silloin menen johonkin. Joskus juttelin kaverini kanssa tästä, niin hän sanoi ettei kestäisi päivääkään ilman muita ihmisiä. Viihdyttekö te..?
Mites, onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mielestäni tämä on ihan normaalia, mutta onko päässäni vikaa? ;) Voiko yksin viihtyminen olla merkki jostain ongelmasta? En ainakaan itse koe olevani masentunut tai mitään sellaista, mutta jostain kuulin että yksin viihtyminen olisi merkki jostain tuollaisesta..?
Leikkikää toki psykologeja.. Kommentteja?
Ajattelin tuossa, että viihtyykö muut ihmiset yksin? Mä olen huomannut, että itse viihdyn suurimman osan vapaa-ajastani yksin. Kyse ei siis ole siitä, että olisin yksinäinen. Mulla on kyllä kavereita ja viihdyn niiden seurassa, mutta silti suurimman osan vapaa-ajasta vietän kotona. Sitten kun meillä ei koulussa kiinnitetä kovin suurta huomiota poissaoloihin, niin joskus olen poissa koulusta pari päivää ja olen päivät yksin kotona. Se on suorastaan mukavaa!
Tosiaan kavereita mulla on ja luokallakin on muutama hyvä kaveri. Ei ole siis kyse siitä, etten viihtyisi koulussa. Ei aina vaan huvita mennä aamukahdeksalta kouluun, mieluummin jään kotiin ja otan rennosti, juon kahvia ja kuuntelen radiota :) Viikonloppuisin näen yleensä kavereita, mutta suurimman osan ajasta vietän kotona puuhaillen kaikenlaista.
Ala- ja yläasteella mulla ei ollut paljoakaan kavereita ja kulutin paljon aikaa yksin, nykyään on useitakin kavereita mutta en aina halua viettää aikaa heidän kanssaan. Välillä siis viihdyn yksin useampiakin päiviä. Tietysti jossain vaiheessa se alkaa vituttaa, ja silloin menen johonkin. Joskus juttelin kaverini kanssa tästä, niin hän sanoi ettei kestäisi päivääkään ilman muita ihmisiä. Viihdyttekö te..?
Mites, onko muilla samanlaisia kokemuksia? Mielestäni tämä on ihan normaalia, mutta onko päässäni vikaa? ;) Voiko yksin viihtyminen olla merkki jostain ongelmasta? En ainakaan itse koe olevani masentunut tai mitään sellaista, mutta jostain kuulin että yksin viihtyminen olisi merkki jostain tuollaisesta..?
Leikkikää toki psykologeja.. Kommentteja?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Heips,
En ryhdy psykologiksi, eikä minusta olekkaan siihen, mutt vaikk tykkää yksin olost niin voi myös nauttii seurasta, sitä seuraa vaan arvostaa eritavalla ku muut joiden on "pakko hengailla" koko ajan, itse viihdyn vieläkin paremmin yksin, tai koirani kans, ja siltikin kutsuja kyläpaikkoihin riittää... tarvii vaan osata vastata kutsuihin oikein ja oikeat ystävät pyytävät oikeesti, kerran jos toisenkin, painostamatta, eikä niille tarvii valehella...
Mutt kyll hiljaisuus joskus voittaa kaiken...
Jaksamisii....ja kevättä...
Juu meilläkin on koira, se on ihan hyvä olla niin ei tuli yksinäinen olo. Sitten tänäänkin aamulla kun herätyskello soi, niin koira tuli huoneeseeni ja odotti että vein sen ulos. Siis ihan pikkujuttuja, mutta hauska herätä aamulla kun koira tulee innoissaan sängyn viereen odottamaan.
Nytkin olen kotona yksin, tosin lähden parin tunnin päästä kouluun kun alkaa olla tylsää ja pakko sinne joskus on mennä :)
Tänään sovin illaksi menoa, kun olen jo pari päivää ollut illatkin ihan kotona perheen kanssa. Jossain vaiheessa alkaa kuitenkin tympiä tämä yksin oleminen..
Kyllä. miekii viihyn enemmin yksinäni kun kavereitten kanssa mullakii on paljon kavereita mut oon ennemmin kotoon.
Itse viihdyn myös suurimman osan vapaa-ajastani yksin ja useimmiten kotona.
Kun olin koulussa siellä kiinnitettiin huomiota poissaoloihin, mutta silti olin poissa koulusta aina muutaman päivän viikossa ja päivät yksin kotona. Se on todellakin suorastaan mukavaa! :D
En juo kahvia, enkä kuuntele radio (nykyään on Windows Vista joten voin kuunnella suoraan työpöydältä mitä vain radiokanavaa) en myöskään polta ja puuhailen kaikenlaista kotona
Kuin myös viihdyn välillä yksin useampiakin päiviä. En ole riippuvainen muista... ;D
pitäisi etsiä syitä tosi suvältä. Ei hätää mitään, koska kaivoja on kaivettu aina viiteen metriin ja sitten on nostettu ylös ja kerrottu rippioulussa, että jos kaiivaa omaa hautaa, niinn se ei ole hyvä asia. Sori, pilkut unohtui,
Piti tietenkin olla:
Tämä on kysymys vauvan reaktioista. Mitä se tekee. Imee, vai puhaltaa?
Kyl mäki viihdyn yksikseni, kunhan koneelta löytyy tekemistä. Kavereit näkyy harvemmin, mutta ei se mua vaivaa.