Evakoksi joutuminen nosti huomattavasti miesten tuloja, selviää tuoreesta väitöskirjatutkimuksesta. Matti Sarvimäen Helsingin kauppakorkeakoululle tekemästä tutkimuksesta selviää, että evakoksi joutumisen aiheuttama tulojen nousu selittyy evakkojen kohonneella liikkuvuudella.
Väitöskirjasta selviää, että evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseuduilta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin.
Sarvimäen väitöskirjan mukaan toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Sotaa edeltävinä vuosina luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisuus eivät poikenneet koko maan keskiarvoista, mutta vuonna 1971 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat noin 11 prosenttia muita korkeammat, väitöskirjasta ilmenee.
Väitöskirjan mukaan myös evakkojen asuttamisen aiheuttama kertaluontoinen väestönkasvu aloitti itseään vahvistavan prosessin. Esimerkiksi maalaiskunnat, joihin sijoitettiin evakkoja, kasvoivat muita nopeammin sodan jälkeen.
Sarvimäki tutki myös maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin samanikäisillä syntyperäisillä suomalaisilla.
Väitöskirjasta selviää, että evakot muuttivat keskimääräistä useammin paikkakunnalta toiselle ja maaseuduilta kaupunkeihin sodan jälkeen. Lisäksi he siirtyivät muita nopeammin maanviljelyksen parista teollisuus- ja palveluammatteihin.
Sarvimäen väitöskirjan mukaan toisen maailmansodan seurauksena useampi kuin joka kymmenes suomalainen joutui muuttamaan pysyvästi pois kotiseudultaan. Sotaa edeltävinä vuosina luovutetuilla alueilla asuneiden keskitulot ja työllisuus eivät poikenneet koko maan keskiarvoista, mutta vuonna 1971 evakoksi joutuneiden miesten keskitulot olivat noin 11 prosenttia muita korkeammat, väitöskirjasta ilmenee.
Väitöskirjan mukaan myös evakkojen asuttamisen aiheuttama kertaluontoinen väestönkasvu aloitti itseään vahvistavan prosessin. Esimerkiksi maalaiskunnat, joihin sijoitettiin evakkoja, kasvoivat muita nopeammin sodan jälkeen.
Sarvimäki tutki myös maahanmuuttajien kotoutumista suomalaisille työmarkkinoille. Väitöstutkimuksen mukaan maahanmuuttajien keskimääräinen työllisyys ja keskitulot ovat huomattavasti heikommat kuin samanikäisillä syntyperäisillä suomalaisilla.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Evakoiden kalastustapa. Menään hieromaan mudalla kainalot ja kalat kuolevat alajuoksulla.
... heti sen jälkeen kun olivat
tulleet "salarakkaansa" luota navetasta.
Miten puutarhassa kaatuu pikkupojat suihkuusi?
Yhtä hyvin kuin konepistoolin luodit tehoavat sinuun sarjatulella ammuttaessa Suojärven Naistenjärvellä kun hyökkäsit Suomeen.
Sinä ja sun suihkusi! Olit kuule lottien hameissa ja pelkäsit kovaa äänät Tiilikaispekan radiostakin.