Stefanus vangitaan, Apt.6:8-15

Edellisen jakson lopussa kerrottiin, että lukuisa joukko pappejakin tuli uskolle kuuliaisiksi (7).
Usko levisi kansan, jopa temppelin pappien keskuuteen, vaikka korkea-arvoinen temppelipapisto vastusti kaikin voimin uutta uskoa.
Voidaankohan tätä soveltaa nykyaikaan?

Jerusalemissa oli lukuisia synagoogeja, jotka palvelivat eri puolilta Rooman valtakuntaa tulleita juutalaisia.
Niiden joukosta nousi henkilöitä väittelemään Stefanuksen kanssa (9).
Mutta he jäivät alakynteen Stefanuksen ”viisautta ja henkeä vastaan” (10).

Niinpä vastustajien oli turvauduttava tekosyihin vaientaakseen hänet.
Nämä tekosyyt olivat samat, mitä esitettiin Jeesusta vastaan (Matt. 24:1,2, Lk. 19:41-44): Stefanuksen väitettiin puhuneen temppeliä ja lakia vastaan (13).

Nämä sanat kuulostivat juutalaisista loukkaavilta ja rienaavilta, koska he pitivät itseään Jumalan valittuna kansana.

Syntyi myrskyisä välien selvittely. Mutta Stefanuksen ”kasvot olivat heistä niin kuin enkelin kasvot” (15). Hän sai olla Jumalan sanansaattajana.
Pitkässä puolustuspuheenvuorossaan hän kertoo, kuinka Jumalan todistajat on aina ymmärretty väärin (Apt. 7:1-53)
--
1.
Rohkenethan, minkä maksoi,
ristin tielle lähteä,
rohkenethan, vaikka saisit,
pilkkaa siitä kärsiä.
Jos on Jeesus Kristus tullut
sydämesi Herraksi,
kasva hänen armossansa,
tunnusta myös uskosi.

(Virsi 411:1)

STEFANUKSEN PUOLUSTUSPUHEENVUORO
Apt. 7:1-53
--
Pitkässä puolustuspuheenvuorossaan (Apt. 7:1-53) Stefanus puhuu muutamin esimerkein, kuinka Jumalan miehet toimivat ja kuinka he joutuivat kokemaan vastoinkäymisiä ja vastustusta.
Apt. 7:1-8 Aabraham
Apt. 7:9-16 Joosef
Apt. 7:17-43 Mooses
Apt. 7:44-53 Oikea jumalanpalvelus.

Stefanus kertoo, kuinka Jumalan todistajat on aina ymmärretty väärin.
Hän kohdistaakin itseensä kohdistetut syytökset juutalaisia vastaan.
Hän osoittaa, ettei mikään maanpäällinen rakennus voi olla Jumalan asuinpaikka (48-50).

Mitä taas lain noudattamiseen tuli, niin juutalaiset olivat itse olleet tottelemattomia vainoamalla alituisesti Jumalan todistajia, kunnes he lopulta pettivät ja surmasivat Messiaansa (52-53).

Israelin kansan enemmistö on aina ollut epäuskoista. Lakia ja temppeliä, joista juutalaiset olivat ylpeitä, he käyttivät väärin. Jotka toimivat Jumalan tahdon mukaan, olivat pieni vähemmistö.
Heitä vainottiin.
--
1. Autuas, ken elämänsä
uskoo huomaan Jumalan,
elää hänen lähellänsä,
suostuu tahtoon Korkeimman.
Ilo, onni, menestys,
murhe, köyhyys, kärsimys,
kaikki koituu parhaaksemme,
myöskin kuolo voitoksemme.

(Virsi 384:1)

STEFANOS KIVITETÄÄN
Apt. 7:54-8:1
--
7:54 Mutta kun he tämän kuulivat, viilsi se heidän sydäntänsä, ja he kiristelivät hänelle hampaitansa.
7:55 Mutta täynnä Pyhää Henkeä hän loi katseensa taivaaseen päin ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella
7:56 ja sanoi: "Katso, minä näen taivaat auenneina ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella".

7:57 Niin he huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä
7:58 ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät. Ja todistajat riisuivat vaippansa Saulus nimisen nuorukaisen jalkojen juureen.

7:59 Ja niin he kivittivät Stefanuksen, joka rukoili ja sanoi: "Herra Jeesus, ota minun henkeni!"

7:60 Ja hän laskeutui polvilleen ja huusi suurella äänellä: "Herra, älä lue heille syyksi tätä syntiä!" Ja sen sanottuaan hän nukkui pois.

8:1 Myös Saulus hyväksyi Stefanuksen surmaamisen. Ja sinä päivänä nousi suuri vaino Jerusalemin seurakuntaa vastaan; ja kaikki hajaantuivat ympäri Juudean ja Samarian paikkakuntia, paitsi apostolit.
--
Vastustajien mitta tulee täyteen.
He keskeyttävät Stefanuksen. Stefanus näkee näyn. Siinä hän näkee taivaan avoinna ja ”Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikealla puolella” (55,56). ”Ihmisen Poika” oli nimi, jota Jeesus oli itsestään käyttänyt.

Jeesus oli siis Jumalan lähettämä Messias. Kuulijat kokivat tämän jumalanpilkkana. Tällaista ei ollut lupa sanoa.
Niinpä he ” huusivat suurella äänellä ja tukkivat korvansa ja karkasivat kaikki yhdessä hänen päällensä ja ajoivat hänet ulos kaupungista ja kivittivät” (57,58).

Jumalan pilkkaajahan oli Mooseksen lain mukaan (3. Moos. 24:14) kivitettävä ”leirin ulkopuolella”.
Teloitus oli laiton, koska sitä juutalaisilla ei ollut lupa panna täytäntöön ilman roomalaisten hyväksyntää.

Stefanus rukoilee ennen kuolemaansa pyöveliensä puolesta samoin, kuin Jeesuskin oli tehnyt (60). Stefanus kuoli ensimmäisenä Kristuksen marttyyrinä.

Myös Saulus hyväksyy Stefanuksen surmaamisen (8:1). Luukas mainitsee Sauluksen ikään kuin ohimennen.
Jatkossa hänestä, eli Paavalista, tulee kuitenkin Apt. Tekojen päähenkilö.
--
2.
Jos ahdistuksen tie on edessämme,
myös silloin Kristus meitä kuljettaa.
Annamme Isän käsiin elämämme.
Hän itse meille rauhan valmistaa.

(Virsi 600 Sanat ovat DIETRICH BONHOEFFERIN.)
---
Saksalainen pappi Dietrich Bonhoeffer (1906 - 1945) kirjoitti tämän virren. Hänet oli natsien toimesta vangittu ja hirtettiin keskitysleirillä.