kehitysapu toisin keinoin

Vika on pääasiallisesti siinä, että länsimaat ovat rahtaneet sinne kokonaisia tehtaita ja muuta raskasta tavara "technology transfer":in nimikeellä. Maksajina olivat a.o. maiden veronmaksajat ja hyödyn saajaana tavaran toimittajat, eikä afrikkalaiset. Monesti ei ollut edes alustava infrastruktuuri sillä paikalla, johon laitosta pystytiin, siitä on esimerkinä vaikkapa belgialainen lasitehdas, jolle ei pystyty lainkaan toimittamaan sähköä, kun sitä ei yksinkertaisesti ollut, eikä ainakaan projektin vetäjille tullut mielen huolehtia siitä jo projektin alkumetreillä. Lista tälläisista perusmunauksista on tosipitkä, eikä se ole afrikkalaisten syy, kun heiltä vaaditiin hyppäys, johon euroopalaisetkin tarvitsivat jopa satoja vuosia.

Mutta euroopalaisilla veromaksajille kerrotiin, että olkaa rauhassa ja saapi olla puhdas omatunto, kun olette niin ja niin paljon kansantuotosta "uhrannut" kehitysapuun.


Jos Afrikassa olisi toimittu afrikkalaisten ehdoilla ja kehitetty toiminta heidän välittömistä tarpeista aloittaen, vastanottokyky korkeammallekin teknoloogialle olisi voinut olla parempi. Nykysin ei pystetää vieläkään edes perustarpeitakaan tyydyttämään, otetaan vaikkapa puhtaan veden ja maissipuron keittämiseen tarvittavan polttoainen saannin turvaamista, puhumattakaan itse elintarvikkeista.

Taisinko antaa mietimisen aiheita? Toivottavasti.

ulkomaalainen kirjoitti:

Vika on pääasiallisesti siinä, että länsimaat ovat rahtaneet sinne kokonaisia tehtaita ja muuta raskasta tavara "technology transfer":in nimikeellä. Maksajina olivat a.o. maiden veronmaksajat ja hyödyn saajaana tavaran toimittajat, eikä afrikkalaiset. Monesti ei ollut edes alustava infrastruktuuri sillä paikalla, johon laitosta pystytiin, siitä on esimerkinä vaikkapa belgialainen lasitehdas, jolle ei pystyty lainkaan toimittamaan sähköä, kun sitä ei yksinkertaisesti ollut, eikä ainakaan projektin vetäjille tullut mielen huolehtia siitä jo projektin alkumetreillä. Lista tälläisista perusmunauksista on tosipitkä, eikä se ole afrikkalaisten syy, kun heiltä vaaditiin hyppäys, johon euroopalaisetkin tarvitsivat jopa satoja vuosia.

Mutta euroopalaisilla veromaksajille kerrotiin, että olkaa rauhassa ja saapi olla puhdas omatunto, kun olette niin ja niin paljon kansantuotosta "uhrannut" kehitysapuun.


Jos Afrikassa olisi toimittu afrikkalaisten ehdoilla ja kehitetty toiminta heidän välittömistä tarpeista aloittaen, vastanottokyky korkeammallekin teknoloogialle olisi voinut olla parempi. Nykysin ei pystetää vieläkään edes perustarpeitakaan tyydyttämään, otetaan vaikkapa puhtaan veden ja maissipuron keittämiseen tarvittavan polttoainen saannin turvaamista, puhumattakaan itse elintarvikkeista.

Taisinko antaa mietimisen aiheita? Toivottavasti.

Vanha monien hyväksymä termi on "appropriate technology".
Käsitykset siitä vaihtelevat.
Afrikkalainen vastaanottaja epäilee, että heille tarjotaan/toimitetaan jotain wanhaa ja huonoa, miksi, miksei uutta ja parasta?
Konsulttifirmat laativat suunnitelmia mapin toisensa perään, tekijöillä sama ongelma, ehdotetaan jotain mitä tunnetaan, sitä modernia tekniikkaa.
Hallintovirkamies ei tiedä mitä tehdä, ketä uskoa, on tyytyväinen kun projektimapit ovat hienoja, rahojen maksatus sujuu ja budjetit ja prosentit toteutuvat.
Hankkeiden arvioijat eivät halua pahasti loukata toteuttajia, etteivät joutuisi epäsuosioon.
Jotkut paikallisesti työskentelevät todelliset asiantuntijat eivät saa ääntään ja mielipiteitään tarpeeksi kuuluville. Eivätkä ehkä osaa esittää asioitaan tarpeeksi hienon teoreettisesi.
Faktaa on että kuokkaviljelyllä ja muilla käsityömenetelmillä tullaan jotenkin toimeen perheen tasolla. Vetoeläinvoimalla voidaan jo tuottaa jotakin naapureille ja myyntiinkin. Kaupunkien ruokkimiseen ja vientitavaroiden tuottamiseen tarvitaan perustekniikkaa, polttoaineita, sähköä, lannoitteita, raaka-aineita jne ja infrastruktuuria tämän toteuttamiseksi.
Joskus on sanottu että esim. pankkien ja vakuutusfirmojen pitää toimia, muuten ei onnistu.
Ennenvanhaan kansainvälinen yhteistyö oli esimerkiksi sitä, että suurlähettiläät istuivat DaresSalaamissa Kilin baarissa, katselivat redillä odottavaa polttoainelastissa olevaa laivaa ja neuvottelivat kuka lastin tällä kertaa lahjoittaa import supporttina. Sitäkin kun tarvitaan.

monimuotoinen kirjoitti:

Vanha monien hyväksymä termi on "appropriate technology".
Käsitykset siitä vaihtelevat.
Afrikkalainen vastaanottaja epäilee, että heille tarjotaan/toimitetaan jotain wanhaa ja huonoa, miksi, miksei uutta ja parasta?
Konsulttifirmat laativat suunnitelmia mapin toisensa perään, tekijöillä sama ongelma, ehdotetaan jotain mitä tunnetaan, sitä modernia tekniikkaa.
Hallintovirkamies ei tiedä mitä tehdä, ketä uskoa, on tyytyväinen kun projektimapit ovat hienoja, rahojen maksatus sujuu ja budjetit ja prosentit toteutuvat.
Hankkeiden arvioijat eivät halua pahasti loukata toteuttajia, etteivät joutuisi epäsuosioon.
Jotkut paikallisesti työskentelevät todelliset asiantuntijat eivät saa ääntään ja mielipiteitään tarpeeksi kuuluville. Eivätkä ehkä osaa esittää asioitaan tarpeeksi hienon teoreettisesi.
Faktaa on että kuokkaviljelyllä ja muilla käsityömenetelmillä tullaan jotenkin toimeen perheen tasolla. Vetoeläinvoimalla voidaan jo tuottaa jotakin naapureille ja myyntiinkin. Kaupunkien ruokkimiseen ja vientitavaroiden tuottamiseen tarvitaan perustekniikkaa, polttoaineita, sähköä, lannoitteita, raaka-aineita jne ja infrastruktuuria tämän toteuttamiseksi.
Joskus on sanottu että esim. pankkien ja vakuutusfirmojen pitää toimia, muuten ei onnistu.
Ennenvanhaan kansainvälinen yhteistyö oli esimerkiksi sitä, että suurlähettiläät istuivat DaresSalaamissa Kilin baarissa, katselivat redillä odottavaa polttoainelastissa olevaa laivaa ja neuvottelivat kuka lastin tällä kertaa lahjoittaa import supporttina. Sitäkin kun tarvitaan.

...ja hyvän näköalapaikan omaava. Niistä ajoista on siten jo joku vuosi kulunut ja siten keksitiin, ettei lähetään ennen rauta vain rahaa. No se siten todennäköisesti helpommin kästeltävänä löysi oikeat kotipaikat nopeammin, mutta hyötyikö siitä kansa puskassa? Ei edes suurten kaupunkien slummeissa.

Kehitysapu on oltava apu (!) kehitykseen, kehityksen pitää tapahtua "kehitettävän" kansan keskuudessa.

Sivumenen sanoen on köyhien keskittyminen suuriin kaupunkien slummeihin valtava virhe, koska väestöllä ei ole siinä mitään mahdollisuus elätää itsensä, jos ruan ja veden tuonti tyrehtyy. Sen takia olisi pitänyt olla kehitysavun päätavoite mahdollistaa maaseutuväestön edes vältävä toimentulo, kuokalla, kehittyneillä menetelmillä ja parannettuilla kasveilla ja kotielläimillä. Mutta siihen ei lännessä riitänyt osaamista.

..pitävät huolta siitä, että luonnonvarat saadaan puoli ilmaiseksi, jonkun verran pitää antaa päättäjille siellä, että sallivat näin tapahtuvan ja kansa on jäänyt sillä asteella kun on.

Tällä koneistolla on vuosisatojen perinteitä Afrikassa, jos et sattu tietämään ja sen takia tämä pienmuotoinen suora kehityapu, mm. koulutus (kts. Ahtisaaren puhe) on se joka autaa kansaa, eikä lihottaa yläluokaa siellä.

Joko selvisi asetelma?