"Yhdysvallat käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi"
Tampere (TA) Tunnettu rauhantutkija, Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja, Jean Monnet-professori Jyrki Käkönen arvioi, että USA:n nykyhallinto ei pärjää rauhanomaisessa kilpailussa muun maailman kanssa, joten sen täytyy turvautua siihen minkä se osaa, eli sotiin ja sodilla uhkailuun.
- Itse asiassa Yhdysvallat käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi, jos vertailukohtia haetaan historiasta, sanoo professori Jyrki Käkönen Tiedonantajan haastattelussa.
USA:n hyökkäystä Irakiin on arvioitu eri tavoin ja esitetty monenlaisia arvioita. Edellä mainittujen syiden lisäksi Käkönen tuo esille muita sodan näkyviä ja kätkettyjä syitä.
- Jos syy olisi Irakin joukkotuhoaseet, niin maailmassa on noin 20 muuta maata, joilla on joukkotuhoaseita jopa enemmän kuin Irakissa, ja joilta ne yhtä hyvin voisivat vuotaa terroristeille. Yksi näistä on Venäjä, josta muun muassa viime vuonna katosi noin kaksi kiloa rikastettua uraania.
Käkönen ei kuitenkaan usko, että aseriisuntaa tämän jälkeen toteutetaan sotilaallisin keinoin. Siksi hänen mielestään on vaikea uskoa, että joukkotuhoaseet olisivat syy sotaan Irakissa.
- Tai jos ovat, niin tämähän on viesti että kannattaa hankkia ydinase, niin voisi olla turvassa kuten Pohjois-Korea, johon sovelletaan diplomaattisia keinoja.
Koska USA:n johto on Käkösen mukaan epäonnistunut kansalleen lupaamansa turvallisuuden takaamisessa - mm. Osama Bin Laden on vapaana - täytyy kokeilla sotakorttia.
- Irak on tässä sopiva kohde, vaikka näytöt joukkotuhoaseista ja terrorismin tukemisesta jäivätkin heikoiksi. Onhan siellä joka tapauksessa vastenmielinen johtaja, jota kukaan ei tosissaan ryhdy tukemaan. Siispä hyökätään Irakiin ja annetaan turvallisuusneuvoston vielä riisua maata aseista ennen kuin hyökätään.
Turvallisuus USA:lle on turvattomuutta muille
Sodan vaihtoehdoista, esimerkiksi Saudi-Arabian esittämästä Irak-konferenssista ei ole juuri puhuttu suomalaisessa uutisoinnissa. Oliko hyökkäykselle todellisia vaihtoehtoja?
- Hyökkäykselle tuskin oli vaihtoehtoja, koska siitä oli päätetty jo kauan sitten. YK:n asetarkastajat olivat mukana kunnes sotavalmistelut oli saatu loppuun ja operaatioon saatettiin ryhtyä.
Entä onko Serbian, Afganistanin ja Irakin "operaatioilla" yhteyttä toisiinsa ja mikä tuo yhteys voisi olla?
Professori Käkönen arvelee, että yhteinen nimittäjä voisi löytyä maailman yksinapaisuudesta ja vallan ylimielisyydestä.
- USA:n johto elää siinä harhaluulossa, että mikä on hyvää Yhdysvalloille, on hyvää myös koko maailmalle. Näin tuskin on, vaan nyt luodaan pohjaa uudelle terrorille ja lisätään kansainvälisen järjestelmän epävakautta. Yhdysvallat käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi, jos vertailukohtia haetaan historiasta.
- Yhdysvallat pyrkii siirtämään ongelmien ratkaisut sotilaallisiksi, koska silloin tarvitaan juuri sen toimintaa. Rauhanomaiset ratkaisut voisivat taas vahvistaa joidenkin muiden valtioiden tai EU:n asemaa kansainvälisessä järjestelmässä, sanoo Käkönen.
Pohtiessaan Yhdysvaltain politiikan kansainvälisiä vaikutuksia, Käkönen muistuttaa, että tuskin mikään muu maa voisi kuvitella toimivansa suhteessa Yhdysvaltoihin niin kuin se toimii muita kohtaan. Kansainväliset lait on poljettu ja vuorossa on Yhdysvaltain lain saattaminen kansainväliseksi laiksi.
- Listalla on useita maita, jotka voivat ajatella olevansa seuraavana vuorossa Yhdysvaltain harjoittamassa sivistämisen politiikassa. Intian nykyinen hallitus ei varmaankaan vastaa Yhdysvaltain kristillisinä uskovaisina itseään pitävän johdon ihanteita, ei myöskään Saudi Arabia tai Pakistan.
Vähitellen Yhdysvaltain keskeiset vanhat liittolaiset voivat odottaa olevansa sen listalla maailman parantamisessa. Ääri-kristillinen fundamentalismi näyttäytyy tässä vaarallisimmillaan.
Sodan kulkua ja kestoa arvioivat päivittäin erilaiset sotilasasiantuntijat, joten Käkönen ei käy sitä pohtimaan. Sen sijaan hän arvioi, että lopputulos ja Irakin tulevaisuus on pelottavalla tavalla muusta maailmasta eristäytyneen Yhdysvaltain johdon käsissä.
- Irakin kohtaloon vaikuttaa kuitenkin myös se, miten ihmiset Irakissa ja sen naapurissa kokevat tilanteen. Tätä en usko Yhdysvaltain johdon ottaneen riittävästi huomioon, mikä näkyy muun muassa siinä, että emme ainakaan toistaiseksi ole juurikaan nähneet niitä riemuitsevia kansanjoukkoja, jotka tulisivat ottamaan vastaan vapauttajiaan.
Professori Jyrki Käkönen muistuttaa sanoneensa jo pitkään, että YK ei ole mikään itsellinen kansainvälisten suhteiden toimija. Sen toiminta on jo kauan riippunut siitä, mitä Yhdysvallat haluaa tai ei halua. Kylmän sodan päättyessäkään Käkönen ei uskonut YK:n aseman vahvistumiseen.
- YK on Yhdysvaltain näkökulmasta hyvä, jos se toimii maan politiikkaa tukien. Jos ei, niin se on kykenemätön toimimaan ja Yhdysvaltain pitää toimia yksin. Samahan koskee demokratiaa. Toisin sanoen ihmisten tahdolla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suurta merkitystä Yhdysvaltain politiikassa.
Tampere (TA) Tunnettu rauhantutkija, Tampereen yliopiston politiikan tutkimuksen laitoksen johtaja, Jean Monnet-professori Jyrki Käkönen arvioi, että USA:n nykyhallinto ei pärjää rauhanomaisessa kilpailussa muun maailman kanssa, joten sen täytyy turvautua siihen minkä se osaa, eli sotiin ja sodilla uhkailuun.
- Itse asiassa Yhdysvallat käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi, jos vertailukohtia haetaan historiasta, sanoo professori Jyrki Käkönen Tiedonantajan haastattelussa.
USA:n hyökkäystä Irakiin on arvioitu eri tavoin ja esitetty monenlaisia arvioita. Edellä mainittujen syiden lisäksi Käkönen tuo esille muita sodan näkyviä ja kätkettyjä syitä.
- Jos syy olisi Irakin joukkotuhoaseet, niin maailmassa on noin 20 muuta maata, joilla on joukkotuhoaseita jopa enemmän kuin Irakissa, ja joilta ne yhtä hyvin voisivat vuotaa terroristeille. Yksi näistä on Venäjä, josta muun muassa viime vuonna katosi noin kaksi kiloa rikastettua uraania.
Käkönen ei kuitenkaan usko, että aseriisuntaa tämän jälkeen toteutetaan sotilaallisin keinoin. Siksi hänen mielestään on vaikea uskoa, että joukkotuhoaseet olisivat syy sotaan Irakissa.
- Tai jos ovat, niin tämähän on viesti että kannattaa hankkia ydinase, niin voisi olla turvassa kuten Pohjois-Korea, johon sovelletaan diplomaattisia keinoja.
Koska USA:n johto on Käkösen mukaan epäonnistunut kansalleen lupaamansa turvallisuuden takaamisessa - mm. Osama Bin Laden on vapaana - täytyy kokeilla sotakorttia.
- Irak on tässä sopiva kohde, vaikka näytöt joukkotuhoaseista ja terrorismin tukemisesta jäivätkin heikoiksi. Onhan siellä joka tapauksessa vastenmielinen johtaja, jota kukaan ei tosissaan ryhdy tukemaan. Siispä hyökätään Irakiin ja annetaan turvallisuusneuvoston vielä riisua maata aseista ennen kuin hyökätään.
Turvallisuus USA:lle on turvattomuutta muille
Sodan vaihtoehdoista, esimerkiksi Saudi-Arabian esittämästä Irak-konferenssista ei ole juuri puhuttu suomalaisessa uutisoinnissa. Oliko hyökkäykselle todellisia vaihtoehtoja?
- Hyökkäykselle tuskin oli vaihtoehtoja, koska siitä oli päätetty jo kauan sitten. YK:n asetarkastajat olivat mukana kunnes sotavalmistelut oli saatu loppuun ja operaatioon saatettiin ryhtyä.
Entä onko Serbian, Afganistanin ja Irakin "operaatioilla" yhteyttä toisiinsa ja mikä tuo yhteys voisi olla?
Professori Käkönen arvelee, että yhteinen nimittäjä voisi löytyä maailman yksinapaisuudesta ja vallan ylimielisyydestä.
- USA:n johto elää siinä harhaluulossa, että mikä on hyvää Yhdysvalloille, on hyvää myös koko maailmalle. Näin tuskin on, vaan nyt luodaan pohjaa uudelle terrorille ja lisätään kansainvälisen järjestelmän epävakautta. Yhdysvallat käyttäytyy kuin kuoleva imperiumi, jos vertailukohtia haetaan historiasta.
- Yhdysvallat pyrkii siirtämään ongelmien ratkaisut sotilaallisiksi, koska silloin tarvitaan juuri sen toimintaa. Rauhanomaiset ratkaisut voisivat taas vahvistaa joidenkin muiden valtioiden tai EU:n asemaa kansainvälisessä järjestelmässä, sanoo Käkönen.
Pohtiessaan Yhdysvaltain politiikan kansainvälisiä vaikutuksia, Käkönen muistuttaa, että tuskin mikään muu maa voisi kuvitella toimivansa suhteessa Yhdysvaltoihin niin kuin se toimii muita kohtaan. Kansainväliset lait on poljettu ja vuorossa on Yhdysvaltain lain saattaminen kansainväliseksi laiksi.
- Listalla on useita maita, jotka voivat ajatella olevansa seuraavana vuorossa Yhdysvaltain harjoittamassa sivistämisen politiikassa. Intian nykyinen hallitus ei varmaankaan vastaa Yhdysvaltain kristillisinä uskovaisina itseään pitävän johdon ihanteita, ei myöskään Saudi Arabia tai Pakistan.
Vähitellen Yhdysvaltain keskeiset vanhat liittolaiset voivat odottaa olevansa sen listalla maailman parantamisessa. Ääri-kristillinen fundamentalismi näyttäytyy tässä vaarallisimmillaan.
Sodan kulkua ja kestoa arvioivat päivittäin erilaiset sotilasasiantuntijat, joten Käkönen ei käy sitä pohtimaan. Sen sijaan hän arvioi, että lopputulos ja Irakin tulevaisuus on pelottavalla tavalla muusta maailmasta eristäytyneen Yhdysvaltain johdon käsissä.
- Irakin kohtaloon vaikuttaa kuitenkin myös se, miten ihmiset Irakissa ja sen naapurissa kokevat tilanteen. Tätä en usko Yhdysvaltain johdon ottaneen riittävästi huomioon, mikä näkyy muun muassa siinä, että emme ainakaan toistaiseksi ole juurikaan nähneet niitä riemuitsevia kansanjoukkoja, jotka tulisivat ottamaan vastaan vapauttajiaan.
Professori Jyrki Käkönen muistuttaa sanoneensa jo pitkään, että YK ei ole mikään itsellinen kansainvälisten suhteiden toimija. Sen toiminta on jo kauan riippunut siitä, mitä Yhdysvallat haluaa tai ei halua. Kylmän sodan päättyessäkään Käkönen ei uskonut YK:n aseman vahvistumiseen.
- YK on Yhdysvaltain näkökulmasta hyvä, jos se toimii maan politiikkaa tukien. Jos ei, niin se on kykenemätön toimimaan ja Yhdysvaltain pitää toimia yksin. Samahan koskee demokratiaa. Toisin sanoen ihmisten tahdolla ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suurta merkitystä Yhdysvaltain politiikassa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
olet Käkösen paineltavana oppityttösenä ollut?
Vesemmistopaska!
Tyhmä porvari! Opettele edes kirjoittamaan.
Jos haluaa jostain maailmanpolitiikan kysymyksestä yksipuolisen arvion voi sellaista kysyä tutkija Käköseltä.
Haastattelu oli Tiedonantaja-lehdessä.
Kenen äänitorvena tuo lehti olikaan tunnettu?
Samanlaisia arvioita saisi, jos kohdistaisi haastattelun esim. vasemmistoliiton äärivasemmalle laidalle.
Mitä tuon tapaiset asenteelliset jutut todistavat?
"Jos syy olisi Irakin joukkotuhoaseet, niin maailmassa on noin 20 muuta maata, joilla on joukkotuhoaseita jopa enemmän kuin Irakissa, ja joilta ne yhtä hyvin voisivat vuotaa terroristeille. Yksi näistä on Venäjä, josta muun muassa viime vuonna katosi noin kaksi kiloa rikastettua uraania"!
Miten tämän selität Bushin perseenuolija? Miksi piti hyökätä juuri Irakiin? Miksei esim. Israeliin, jossa on taatusti joukkotuhoaseita ja lisäksi se on yksi kolmesta maailman vaarallisimmasta maasta?
Tähän asti luulin, että inhosit vain USA:ta, mutta nyt huomaan, että olet myös antisemitisti.
Edustatpa "hienoa" osaa tästä ihmiskunnasta. Sääli.
Tsetsenia haluaa erota Venäjästä ja jos se onnistuu hajoaa koko Venäjä pieniin osiin, kun kaikki ei-venäläiset alueet itsenäistyvät perässä
USA:ssa ei ole yhtäkään aluetta joka pyrkisi sodalla eroon USA:sta
Eli Venäjä on hajoava imperiumi ei USA
Etkö reppana osaa edes lukea? Avaaja puhuu kuolemisesta ja sinä lopussa hajoamisesta!!!
Kun imperiumi hajoaa pieniksi osiksi on se sama kuin imperiumin kuolema
Englannin imperiumi kuoli kun siirtomaat itsenäistyivät eli imperiumi hajosi itsenäisiksi maiksi
Venäjän imperiumin siirtomaat on Venäjän rajojen sisällä ,mikä hidastaa Venäjän imperiumin hajoamista
Venäjän siirtomaat on venäläisten saartamia ja avunsaanti itsenäisystaisteluun ulkomailta on siksi vaikeaa
Tshetshenia rajoittuu Gruusiaan ja on saanut apua sitä kautta taisteluun venäläisiä vastaan
Yliopistojen taistolaisjoukkio Käkönen, Multanen, Patokoski ym. Jenkkivihaajat tekevät veronmaksajien kustannuksella agiteerausta oman aatteen eduksi!!
Käkösillä perinne jatkuu tyttö on egoterroristi!!
kirjoitusta ilman asiaa kirjoitukseen, vain henkilöön otettiin kantaa, sama ilmiö kuin eduskunnassa, joku puolue esittää hyvänkin asian, mutta tieto tai idea ei kelpaa, koska sen oli esittänyt "väärä puolue", vasta sitten asia hyväksytään, kun joku suuri puolue esittää saman asian omanaan, keksii pyörän uudelleen...
En ole samaa mieltä asioista, enkä ota kantaa asiaan vaan vastineisiin. Kirjoittajaa(lainaaja) ja alkuperäistä mielipiteiden esittäjää vastaan hyökätään henkilökohtaisuuksilla. Paras esimerkki oli tyyppi joka vastasi yhdellä sanalla - ja kirjoitti senkin väärin! Kuten sanottu, olen itse erimieltä asioista, mutta pysytäänpäs asiassa eikä mennä henkilökohtaisuuksiin.