Kumpi oli rajumpi suurhyökkäys Kannaksella? Talven 1940 vai kesän 1944? Talvisodassa Neuvostoliitto soti vain Suomea vastaan Euroopassa, joten voimaa oli. Mutta oliko kesällä 1944 enemmän tulivoimaa, lentokoneita yms?
Oliko joukkojen laadussa eroja? Olivatko talven 1940 joukot kehnompia vai kesän 1944?
Miesmäärät olivat ainakin erilaiset. Talvisodassa Kannaksella hyökkäsi paljon enemmän ukkoja.
Oliko joukkojen laadussa eroja? Olivatko talven 1940 joukot kehnompia vai kesän 1944?
Miesmäärät olivat ainakin erilaiset. Talvisodassa Kannaksella hyökkäsi paljon enemmän ukkoja.
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vuonna 1944 Suomi ei olisi millään pystynyt torjumaan Neuvostoliiton mahtavaa sota-arsenaalia hyvödyntävää hyökkäystä ilman Saksan tukea. Sen lisäksi on todettava, että silloin se torjuttiin, talvisodassa petti rintama.
>talvisodassa petti rintama.<
Kukas siellä Summan mutikassa pettikään?
???????
Minut yllätti se miten kova suomalainen tykistö ja ilmavoimat oli kesällä 1944. Puna-armeija murskattiin viidessä viimeisessä taistelussa: Ihantalassa, Vuosalmi-Äyräpäässä, Viipurinlahdella, U-linjalla ja Ilomantsissa.
Sen sijaan talvisodan lopussa Suomen asevoimat olivat näännyksissään.
KUVA JATKOSODAN LOPUSTA ON SITEN TÄYSIN PÄINVASTAINEN KUIN TALVISODASTA. MIKSI VASEMMISTO HALUAA EDELLEENKIN TAISTELLA TÄTÄ TOTUUTTA VASTAAN?
>KUVA JATKOSODAN LOPUSTA ON SITEN TÄYSIN PÄINVASTAINEN KUIN TALVISODASTA.<
Näin on ja jos vielä vertaat Tuntemattoman sotilaan kahden eri elokuvaversion "loppua", niin kyllä se asia hämmästyttää vieläkin.
Tässä on aikansa "tyylinäyte" Elävästä arkistosta. Laitan tähänkin tuon saman äsken kirjoittamani jutun:
Rintama murtuu
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=23&a=245
Talvisodasta löytyy sentään jotain filmejä esitettäväksi. Kuvamateriaalia on saatu muulta maailmaltakin esitettäväksi. Jatkosodan osalta Elävässä Arkistossa ei ole paljon mitään. Ei varsinkaan kesältä 1944 tapahtumien osalta. Vain 1 pieni filminpätkä, joka sekin on koostettu aikansa tyypilliseen "Talinialaiseen tappiohenkeen, Suomi hävisi"! Tuossa pätkässä on kesä 1944 TODELLA tiivistettynä, kesto: 1.15. Alkaen suurhyökkäyksestä ja loppuen Mannerheimin nimittämiseen presidentiksi.
Filminpätkässä miehet lähinnä työntelee PST -tykkiä tiellä, lentokone kaartelee ja muutama kranaatti räjähtää. Siinä osuus ratkaisutaisteluista.
Rintama murtuu
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=23&a=245
Oikeasti filmiä olisi kymmeniä tunteja, MUTTA miksi ei näytetä suomalaisille?
Tähän on syynä se, että Puolustusvoimat antoi, lahjoitti tai paremminkin kenkkäsi, Suomen Elokuva-arkistolle kaiken filmimateriaalin ja nyt kyseinen laitos RAHASTAA kaikista esitysoikeuksista ja todella kovasti. YLEllä ei ole mitään oikeuksia tuohon kansakuntamme yhteiseen omaisuuteen, joka lisäksi on yhteisillä varoillamme tallennettu. Miksi näin te kirotut typerät päättäjät!
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=h&g=&n=jatkosota&k=&m=
Hakuehdoilla löytyi 66 artikkelia tai teemaa.
Jatkosodan loppuvaihe (1941-1944)
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=3&t=23
13 audio- ja 8 videoleikettä, joista 4 filminpätkää käsittelee jotain Huhtiniemen kaivauksia parin vuoden takaa ja vain 1 on kooste sodan lopusta.
Jos kaartin valioyksiköt murskattiin totaalisesti niin että niiden pataljoonissa oli usein enää vain parikymmentä sekopäätä enää riveissä, ei ole pienintäkään epäilystä etteikö voitaisi sanoa suoraan että NL asevoimat ottivat turpiinsa oikein kunnolla eteenkin heinäkuun aikana 1944.
Miksi Suomi sitten hävisi tuon kahinan itänaapuria vastaan vaikka puna-armeija romahtikin?
Tappiostaan huolimatta Neuvostoliitto säilytti itsenäisyytensä eikä joutunut täysin suomalaisten käskyvaltaan.
Sota päättyi suomalaisten taktisiin voittoihin (Suomi voitti sodan viimeiset taistelut), mutta strateginen tilanne oli epätoivoinen (Saksan tappio, NL:n resurssit). Taktiset voitot eivät poista sitä seikkaa, että sodan jatkaminen pitkään oli Suomelle mahdottomuus ja olisi voinut vain heikentää tilannetta. Rauha tehtiin siis pakosta ja oikeaan aikaan.
enmmän Prisma vai City-Market?
Kyllä Talvisodan taistelut olivat monin verroin rajumpia esim. Taipalleella, Kollaalla, Laatokan karjalassa ja Kuhmossa.
Kuhmossa esimerkiksi hyökkäsi venäläisten 54:s kaaderidivisioona, jolla oli kymmenkertainen miesylivoima ja 50 kertainen aseylivoima suomalaisiin nähden.
Laatokan karjalassa käytiin rajuja taisteluja. Mm. Petäjäsaaressa kaatui 300 suomalaista, kaikki saaren puolustajat viimeiseen mieheen.
Talvisota oli siinä mielessä haasteellisempi Suomelle, että silloin Suomi taisteli yksin ja melkein paljain käsin ylivoimaista vihollista vastaan. Mutta kyllä Neuvostoliiton ylivoima silloin perustui ennen kaikkea miesylivoimaan. Siksi heitä lahdattiinkin kuin torakoita kun he tasarintamana uudelleen ja uudelleen yrittivät torrakoidensa kanssa hyökätä kohti suomalaisetn tukikohtia Kollaalla ja Taipaleessa edellisten ruumisröykkiöiden yli.
Vuonnne 1944 Neuvostoliiitolla oli Kannaksella monen kymmenen kilometrin leveydeltä tusinan verran tykkejä joka kilometrillä. Mutta silloin oli jo suomalaistenkin aseistus paremmalla tolalla. Pisteen iin päälle laittoi Luftwaffe, jonka Risto Ryti uhrautuen henkilökohtaisesti isänmaan puolesta oli mobilisoinut mukaan.
Talvisodassa puna-armeijalla oli Kannaksella murtokohdassa satoja tykkejä, melkein yksi sataa metriä kohti. Panssarivaunut olivat sen hetken parhaimmistoa ja niitäkin oli paljon. Suomalaisilla ei ollut oikein mitään. Oltiin yksin, huonosti aseistettuja ja koko puna-armeijaa vastassa. Lentokoneissa oli vielä surkeampi tilanne. Ja silti...
Kollaan rintamalla vihollisen päiväennätys suomalaisetn asemiin ammutuissa tykistönammuksissa oli 30 000. Siis 30 000 tykin ammusta päivässä suomalaisten asemiin.
Suomalaisten ennätys Kollaan rintamalla, siis koko rintamalla, oli 1400. Eli ei se naapuri ihan pelkillä torrakoilla ollu sieltä tulossa.
Kuvahan kertoo paremmin kuin tuhat sanaa.
Kaikki valokuvat luurankometsistä, missä ei ole kiveä kiven päällä ovat, TALVISODASTA.
Yksittäinen tykistökeskitys esim. Valkeasaaressa v. 1944 oli tietysti talvisodan keskityksiä suurempi, mutta Valkeasaaressa sitä kesti vain muutaman tunnin kahden päivän aikana. Talvisodan Taipalleella, Kollaalla, Summassa toista kuukautta päivästä toiseen.
Rytillä ei ollut osuutta lento-osasto Kuhlmeyn saapumiseen Suomeen. Osaston ensimmäiset osat tulivat maahan Mannerheimin pyynnöstä jo ennen ns. Ribbentrop-sopimuksen tekemistä.
Nils Stolpea, joka oli tulenjohtajana Kollaalla ja sittemmin Ihantalassa. Hän totesi, että talvisodan Kollaa oli lasten leikkiä Ihantalaan verrattuna.
Suomellahan oli vastassa erikoulutuksen saaneet armeijat.Olen kyllä sitä mieltä että,köpelömmin olis talvisodassa käynyt jos taktiikka olisi ollut Iigorilla sama kuin kesällä-44.Vaarivainaa joskus puhu,että talvisodassa ruskit oli tyhmiä.
-44 ei niinkään päin vastoin.