En ole vielä koskaan nähnyt tällä palstalla että ikuiseen piinaan uskovat tunnustaisivat esimerkiksi sitä että Raamattu sanoo että VAIN Jumalalla on kuolemattomuus.
Johtopäätökseksi jää väkisinkin että he ovat erimieltä asiasta kuin Paavali.
Paavali nimittäin kirjoitti että vain Jumalalla on kuolemattomuus.
Ikuiseen piinaan uskova uskoo itsekin olevansa kuolematon (siis Jumalan kaltainen) mikä on merkille pantavaa ja siis Raamatun vastainen oppi.
Ihmisen kuolemattomuus oppi juontaa juurensa kaukaa - jo vuosisatoja (ehkä vuosituhansia) ennen Kristuksen maanpäällistä vaellusta oli ”ihmisen kuolemattomuus”-oppi maailmassa.
Mainittakoon että ei kuitenkaan Israelin kansassa, sillä kaikki sellainen usko oli kiellettyä harhaa heille.
Vanhatestamentti ei myöskään koskaan väitä että ihminen voisi olla kuolematon erossa Luojastaan. Sana sielu tai vastaava on mainittu yli 1600 (tuhat kuusi sataa) kertaa Vanhassatestamentissa, mutta ei koskaan sanota että se olisi kuolematon.
Johtuisiko se siitä että Jumala halusi pitää asian salassa? Miksi muka? Itselleni asia on selvä - Jumala ei luonnollisesti puhunut ihmisen kuolemattomuudesta - KOSKA IHMINEN EI OLE KUOLEMATON, ei erossa Luojastaan.. SEN Jumala tietenkin kertoo - koska asia on niin.
Siis se ”kuolemattomuus usko” mihin yhä monet uskovat (sen eri muodoissaan) on Raamatun vastainen ja johtaa sen vuoksi myös Raamatun vastaisiin johtopäätöksiin.
Ja kuinka se voisi muuten ollakaan sillä onhan ”syntinen mutta kuolematon” vaikeaa yhdistää - sillä Raamattu sanoo selvästi että "synnin palkka on kuolema", täysin selvää loogista ja totta.
Mistä kirkko sai impulssin alkaa opettamaa ihmisen kuolemattomuutta? Kuinka kirkko voi opettaa vastoin Raamatun sanaa että ihminen on kuolematon?
Kristinuskon levitessä pakana alueille se työnsi pois sitä edeltänyttä uskonnollisuutta, mutta sai samalla vaikutteita pakanoilta monen kompromissin myötä.
Siis ”KOMPROMISSI” on vastaus - monet pakanakansojen uskonnot opettivat, (ja opettavat) että ihminen on kuolematon ja kirkon sisällä monet oppineetkin uskoivat, että pakanat olivat "vähän" oikeassa näin opettaessaan ja omaksuivat pikku hiljaa ihmisen kuolemattomuuden ja opettivat sitä..
Omaan kuolemattomuutensa uskoville tuli sen tähden vaikeuksia Raamattua lukiessaan, kun Raamattu kerta kerran jälkeen puhuu siitä että ihminen kuolee. Synnin palkka on kuolema ja niin edelleen.
Siis mitä tehdä???
Juu - sanalle ”KUOLEMA” annettiin UUSI KIRKOLLINEN MERKTYS – kirkkoisät päättivät: olkoon uusi merkitys = "ikuinen kuollut elämä"!?
Mutta vaikeudet eivät loppuneet tähän, sillä Raamattu sanoo että Jumala pelastaa ihmisen kuolemasta >iakaikkiseen elämään. Uusi tulkinta ontui sillä jos ihminen jo on iankaikkinen elämä on aika vaikea ymmärtää että hänet pelastettaisiin iankaikkiseen elämään.
Siis mitä ? Jumala herättää iankaikkisen ihmisen ”iankaikkisesta kuolleesta elämästä” – siis kirkon uuden tulkinnan mukaan – mihin?
Kirkkoisät tutkivat Raamattua ja päättivät sitten että kun Raamattu puhuu ”iankaikkisesta elämästä” tässä tarkoituksessa se tarkoittaa ”iankaikkista elävää elämää” ja siksi pelastuskin tarkoittaa – pelastusta ”iankaikkisesta kuolleesta elämästä” ”iankaikkiseen elävään elämään”!!?? –
Vaikeudet jatkuIvat kun piti selvittää miten ihmisen käy jos ”iankaikkinen ihminen” Ei SAA Jumalalta ”iankaikkista elämää” sillä Raamattu sanoo että ihminen ”TUHOUTUU”.
Siinä meni aikaa varmaan vuosi satoja (mutta ei mitään hätää, sillä kansa ei saanut lukea Raamattua siihen aikaan eikä moneen sataan vuoteen ja neuvottelut saivat ottaa oman aikansa), lopulta kuitenkin saatiin tämäkin asia ”järjestykseen” sanottiin että jos ”iankaikkinen ihminen” EI SAA Jumalalta ”iankaikkista elämää” ja Raamattu sanoo että iankaikkinen ihminen tuhoutuu niin se tarkoittaa että hän ”TUHOUTUU IKUISESTI” ??!!
Näin vaikeudet ratkaistiin kun Raamattu sanoo että ihminen TUHOUTUU !! Antoivat kirkkoisät sanalle oman kirkollisen merkityksen – kirkkoisät päättivät: olkoon uusi merkitys = "ikuinen piina elämä"!? MUTTA VAIN JOSKUS – nimittäin silloin kun Raamattu puhuu iankaikkisen ihmisen tuhoutumisesta – tai ???
Miksi kaikki tämä valhe solutettiin kirkon oppiin?
Pääasiassa syy on että koska Ut kirjoitettiin kreikan kielellä (sen ajan valta kieli) niin kirkon oli poliittisista syistä ja ”oman etunsa tähden” parempi tehdä kompromisseja muiden uskontojen kanssa – sillä kirkkoisät ajattelivat että parempi voittaa kirkolle valta kuin opettaa Raamattua sellaisemaan. Pikku kopromissi sinne ja toinen tänne ei kai ole niin vaarallista.
Tosin maailmassa oli monia kristittyjä jotka eivät suostuneet muuttamaan uskoaan, mutta kirkko ratkaisi senkin vainoamalla toisin ajattelevia joista suurin osa oli tosiasiassa kristittyjä jotka eivät omantuntonsa tähden voineet suostua muuttamaan uskonsa sisältöä. Kuolleiden lukumäärä mikä mainitaan, että lasketaan että yli 100 miljoonaa ihmistä kuoli näissä Katolisen kirkon vainoissa.
Kreikkalaisen mytologian mukaan elivät kuolleet eräänlaisessa kuolleiden valtakunnassa.. ja siitä ja muualta saaduista pakana oppien vaikutuksista kehkeytyi kirkonkin usko ikuiseen piinaan ja helvettiin - oppi mitä monet kirkkoisät tänäänkin ainakin teoriassa opettavat. Helvetti käsitettiin olevaksi maanalla – selväksi todistukseksi siitä katsottiin esimerkiksi tulivuoren purkaukset.. kun kuuma laava tuli esiin maanalta..
Tänään ei monetkaan kansan-kirkossa siitä enää halua puhua vaikka se onkin kirkon "virallinen" oppi mikä johtunee siitä että ollaan erittäin epävarmoja koko opin paikkansa pitävyydestä.
Aikaisemmin pidettiin tulikivenkatkuisia saarnoja ja uhkailtiin ihmisiä "ikuisella piina elämällä" tulisessa järvessä ja kuolemattomilla madoilla - mutta nykyään on saarnat enemmänkin taivaan ihanuutta käsitteleviä. Kun ”iankaikkinen ihminen” muuttuu ”iankaikkiseksi kuolleeksi ihmiseksi” kun hän kuolee.
Voi rauhassa sanoa - että koko ihmisen kuolemattomuus oppi ja kaikki siihen kuuluvat mielikuvat ja uskomukset tulevat kristinuskoon muualta - muun muuassa kreikkalaisen filosofian ja kreikkalaisen taruston kautta - mutta eivät Raamatusta.
Muinaisten kreikkalaisen kuolemattomuusmyyttien ja sen vanavedessä tulevan kuolemattomuususkon luonne tulee hyvin esiin esimerkiksi Homeroksen ”Haades maailma kuvauksissa” ja siksi myös kirkon helvetin oppi sai syviä vaikutteita juuri kreikkalaisista taruista joita kuvataan juuri esimerkiksi ”Odysseuksen harharetkistä kertovassa Homeroksen epoksessa” mikä kirjoitetiin n. 600 ennen ajanlaskumme alkua.
Haades ymmärrettiin maan alla olevaksi ja siellä olevat kuolleet olivat varjomaisia näivettyneitä haamuolentoja. Haades eroaa kuitenkin Kristinuskon luomasta helvettiopista siten että vain muutamia kuolemattomia rangaistiin mutta ei kaikkia.
Kirkon kuolemattomuus-oppi juontaa siis juurensa näihin muinaisiin taruihin ja uskomuksiin. Voi rehellisesti todeta että Vanhastatestamentista ei löydy mitään mikä tukisi ihmisen kuolemattomuutta ja luonnollisesti ei myöskään mitään helvettiä.
Ihmisen kuolemattomuus Uudessa testamentissa on täysin riippuvainen Jumalan Pojasta (Ut mainitsee ihmisen kuoleman ainakin pitkäle yli sata kertaa ja sanoon sen yhteydessä monen monta kertaa että ihmisen mahdollisuus elää ikuisesti riippuu siitä jos hän pääsee Jumalan valtakuntaan) Ut:n mukaan Jeesus Kristus on AINOA tie Jumalan valtakuntaan ja siksi ainoa kuolemattomuuden mahdollisuus ihmiselle.
Kirkko sekoitti kuitenkin vanhat perinteelliset uskomukset ja Jumalan lupauksen iankaikkisesta elämästä ja teki niistä sen "pakana kristinusko-opin” mitä on opetettu sen jälkeen ihmisille.
Kirkko teki oman helvetin kaikista yllä olevista vaikutteísta johtuen jotka sovitettiin Raamattuun niin hyvin kuin se nyt on mahdollista (mikä ei ole kovinkaan helppo tehtävä - ei varsinkaan nykyään kun Raamattu on jokaisen itsensä luettavissa).
Kirkko on tosin muotoillut oppiaan ajan kuluessa tässäkin suhteessa muutamaan kertaan ja se ei tänään ole täysin samanlainen kuin kuin kolme- ja neljäsataa luvulla..
Koko kirkon historian ajan on kirkon sisällä ollut erilaisia uskomuksia kuolemattomuudesta ja kuoleman jälkeisestä olotilasta. Kirkko päätti erilaisissa kokouksissaan mikä oppi näistä milloinkin oli tärkein ja uskottavin.
Keksittiin esimerkiksi kiirastuli (jonkinlainen pikkuhelvetti) - kiirastulessa olevat puhdistuvat ja menevät taivaaseen aikansa kärsittyään. Monet piiskasivat itseään siinä uskossa että se auttaisi heitä ja esimerkiksi vankien kiduttaminen oli tavallista kirkon sisälläkin. Noitien polttamiset Suomessakin olivat nekin kirkon kuolemattomuus oppien tulosta.
Monesti muutettiin sanoja Raamatussa paremmin kirkon oppiin sopivaksi. Esimerkiksi sana "infernos" tuli Raamattuun kun siitä tehtiin ensinmäinen latinalainen käännös - vain siksi että se paremmin tukisi kirkon opetuksia kuolemattomuudesta. (Vertaa Danten näytelmän Infernoon"). Sana Gehenna (mikä tarkoittaa Hinnomin laaksoa) käännettiinkin helvetiksi jonka myöhemmin annettiin ymmärtää ikuista piina paikkaa..
Jumalan sanaa alettiin näin lukemaan omien myyttien luomien ennakkoluulojen mukaan - Kun Raamattu puhuu kuolemasta selitettiin se vain siirtymisestä toiseen olotilaan, kun esimerkiksi Paavali suoraan sanoo että syntiset TUHOTAAN" selitetään se että syntiset joutuvat "helvetin tuleen". Tuho ei olekaan tuho – vaan jonkinlainen ikuinen piinaprosessi jota vain kutsutaan tuhoksi. Paikka paikan jälkeen keksittiin uusia merkityksiä aina tarpeen mukaan jotka kirkko kokouksissaan sitten vahvisti ja teki ne siten kirkon ”viralliseksi opiksi” jota vastaan ei kenelläkään ollut oikeutta opettaa, ajatteli sitten itse mitä tahansa. Kirkosta tuli valta tekijä jonka tahtoa ei monikaan uskaltanut vastustaa.
Sekin tosiasia että Ramattua luettiin enimmäkseen vain "oppineiden" kirkon uskoon tunnustautuneiden piirissä teki kirkolle helpoksi levittää omia oppejaan silloinkin kun niitä seliteltiin Raamatun vastaisella tavalla. Ja tavallinen kansahan ei siihen aikaan tavallisesti osanut lukea saati sitten että olisi omistanut Raamatun joten vastalauseita ei paljon kuulunut ja jos kuuluikin niin ne hiljennettiin tehokkaasti ja nopeasti.
Näin kuolemattomuusmyytit ja Raamatun sana sekoitettiin toisiinsa.
Monet vanhat pakanalliset juhlapäivät saivat siinä samalla uuden kritinuskoon sovitetun merkityksensä ja monet tavat joita ennen vietettiin pakanallisissa juhlissa saivat kristinuskon leiman päälleen. Esimerkiksi Jeesuksen syntymäpäivän sijoitus ja vietto vuoden pimeimpänä päivänä kuuluvat niihín juhliin joilla korvattiin pakanallisia juhlia kristinuskolla. Todellisuudessahan Jeesus ei syntynt vuoden pimeimpänä päivänä vaan syksyllä kun paimenet olivat kedolla. Pääsiäisen kananmunan syönti on esimerkki yhdestä pakanallisesta tavasta mikä on yhä ihmisten tapana vaikka kristityjä ovatkin.
Myytti sanoo: "ihminen ON kuolematon"
Raamattu sanoo: "ihminen VOI SAADA kuolemattomuuden Jumalan Pojassa".
Kirkon oppi sanoo: "kuolematon ihminen VOI päästä Jumalan valtakuntaan ja välttää helvetin".
Ja valitettavan monet uskovat kirkon tavalla tänäänkin, tällä palstallakin esimerkiksi uskova_1 ja Antti monien muiden kanssa uskovat olevansa jo ”itsessään” kuolemattomia.
Mutta kaikki eivät luule olevansa kuolemattomia (en esimerkiksi minä), me uskomme että Jumala voi ANTAA iankaikkisen elämän ihmiselle, mutta jos Hän ei sitä tee - on iankaikkinen elämä mahdottomuus ihmiselle. Me uskomme näin koska meille on selvää että Raamattu EI sano, että ihminen olisi IKUINNEN JA KUOLEMATON elämä - EROSSA Luojastaan.
alex
Johtopäätökseksi jää väkisinkin että he ovat erimieltä asiasta kuin Paavali.
Paavali nimittäin kirjoitti että vain Jumalalla on kuolemattomuus.
Ikuiseen piinaan uskova uskoo itsekin olevansa kuolematon (siis Jumalan kaltainen) mikä on merkille pantavaa ja siis Raamatun vastainen oppi.
Ihmisen kuolemattomuus oppi juontaa juurensa kaukaa - jo vuosisatoja (ehkä vuosituhansia) ennen Kristuksen maanpäällistä vaellusta oli ”ihmisen kuolemattomuus”-oppi maailmassa.
Mainittakoon että ei kuitenkaan Israelin kansassa, sillä kaikki sellainen usko oli kiellettyä harhaa heille.
Vanhatestamentti ei myöskään koskaan väitä että ihminen voisi olla kuolematon erossa Luojastaan. Sana sielu tai vastaava on mainittu yli 1600 (tuhat kuusi sataa) kertaa Vanhassatestamentissa, mutta ei koskaan sanota että se olisi kuolematon.
Johtuisiko se siitä että Jumala halusi pitää asian salassa? Miksi muka? Itselleni asia on selvä - Jumala ei luonnollisesti puhunut ihmisen kuolemattomuudesta - KOSKA IHMINEN EI OLE KUOLEMATON, ei erossa Luojastaan.. SEN Jumala tietenkin kertoo - koska asia on niin.
Siis se ”kuolemattomuus usko” mihin yhä monet uskovat (sen eri muodoissaan) on Raamatun vastainen ja johtaa sen vuoksi myös Raamatun vastaisiin johtopäätöksiin.
Ja kuinka se voisi muuten ollakaan sillä onhan ”syntinen mutta kuolematon” vaikeaa yhdistää - sillä Raamattu sanoo selvästi että "synnin palkka on kuolema", täysin selvää loogista ja totta.
Mistä kirkko sai impulssin alkaa opettamaa ihmisen kuolemattomuutta? Kuinka kirkko voi opettaa vastoin Raamatun sanaa että ihminen on kuolematon?
Kristinuskon levitessä pakana alueille se työnsi pois sitä edeltänyttä uskonnollisuutta, mutta sai samalla vaikutteita pakanoilta monen kompromissin myötä.
Siis ”KOMPROMISSI” on vastaus - monet pakanakansojen uskonnot opettivat, (ja opettavat) että ihminen on kuolematon ja kirkon sisällä monet oppineetkin uskoivat, että pakanat olivat "vähän" oikeassa näin opettaessaan ja omaksuivat pikku hiljaa ihmisen kuolemattomuuden ja opettivat sitä..
Omaan kuolemattomuutensa uskoville tuli sen tähden vaikeuksia Raamattua lukiessaan, kun Raamattu kerta kerran jälkeen puhuu siitä että ihminen kuolee. Synnin palkka on kuolema ja niin edelleen.
Siis mitä tehdä???
Juu - sanalle ”KUOLEMA” annettiin UUSI KIRKOLLINEN MERKTYS – kirkkoisät päättivät: olkoon uusi merkitys = "ikuinen kuollut elämä"!?
Mutta vaikeudet eivät loppuneet tähän, sillä Raamattu sanoo että Jumala pelastaa ihmisen kuolemasta >iakaikkiseen elämään. Uusi tulkinta ontui sillä jos ihminen jo on iankaikkinen elämä on aika vaikea ymmärtää että hänet pelastettaisiin iankaikkiseen elämään.
Siis mitä ? Jumala herättää iankaikkisen ihmisen ”iankaikkisesta kuolleesta elämästä” – siis kirkon uuden tulkinnan mukaan – mihin?
Kirkkoisät tutkivat Raamattua ja päättivät sitten että kun Raamattu puhuu ”iankaikkisesta elämästä” tässä tarkoituksessa se tarkoittaa ”iankaikkista elävää elämää” ja siksi pelastuskin tarkoittaa – pelastusta ”iankaikkisesta kuolleesta elämästä” ”iankaikkiseen elävään elämään”!!?? –
Vaikeudet jatkuIvat kun piti selvittää miten ihmisen käy jos ”iankaikkinen ihminen” Ei SAA Jumalalta ”iankaikkista elämää” sillä Raamattu sanoo että ihminen ”TUHOUTUU”.
Siinä meni aikaa varmaan vuosi satoja (mutta ei mitään hätää, sillä kansa ei saanut lukea Raamattua siihen aikaan eikä moneen sataan vuoteen ja neuvottelut saivat ottaa oman aikansa), lopulta kuitenkin saatiin tämäkin asia ”järjestykseen” sanottiin että jos ”iankaikkinen ihminen” EI SAA Jumalalta ”iankaikkista elämää” ja Raamattu sanoo että iankaikkinen ihminen tuhoutuu niin se tarkoittaa että hän ”TUHOUTUU IKUISESTI” ??!!
Näin vaikeudet ratkaistiin kun Raamattu sanoo että ihminen TUHOUTUU !! Antoivat kirkkoisät sanalle oman kirkollisen merkityksen – kirkkoisät päättivät: olkoon uusi merkitys = "ikuinen piina elämä"!? MUTTA VAIN JOSKUS – nimittäin silloin kun Raamattu puhuu iankaikkisen ihmisen tuhoutumisesta – tai ???
Miksi kaikki tämä valhe solutettiin kirkon oppiin?
Pääasiassa syy on että koska Ut kirjoitettiin kreikan kielellä (sen ajan valta kieli) niin kirkon oli poliittisista syistä ja ”oman etunsa tähden” parempi tehdä kompromisseja muiden uskontojen kanssa – sillä kirkkoisät ajattelivat että parempi voittaa kirkolle valta kuin opettaa Raamattua sellaisemaan. Pikku kopromissi sinne ja toinen tänne ei kai ole niin vaarallista.
Tosin maailmassa oli monia kristittyjä jotka eivät suostuneet muuttamaan uskoaan, mutta kirkko ratkaisi senkin vainoamalla toisin ajattelevia joista suurin osa oli tosiasiassa kristittyjä jotka eivät omantuntonsa tähden voineet suostua muuttamaan uskonsa sisältöä. Kuolleiden lukumäärä mikä mainitaan, että lasketaan että yli 100 miljoonaa ihmistä kuoli näissä Katolisen kirkon vainoissa.
Kreikkalaisen mytologian mukaan elivät kuolleet eräänlaisessa kuolleiden valtakunnassa.. ja siitä ja muualta saaduista pakana oppien vaikutuksista kehkeytyi kirkonkin usko ikuiseen piinaan ja helvettiin - oppi mitä monet kirkkoisät tänäänkin ainakin teoriassa opettavat. Helvetti käsitettiin olevaksi maanalla – selväksi todistukseksi siitä katsottiin esimerkiksi tulivuoren purkaukset.. kun kuuma laava tuli esiin maanalta..
Tänään ei monetkaan kansan-kirkossa siitä enää halua puhua vaikka se onkin kirkon "virallinen" oppi mikä johtunee siitä että ollaan erittäin epävarmoja koko opin paikkansa pitävyydestä.
Aikaisemmin pidettiin tulikivenkatkuisia saarnoja ja uhkailtiin ihmisiä "ikuisella piina elämällä" tulisessa järvessä ja kuolemattomilla madoilla - mutta nykyään on saarnat enemmänkin taivaan ihanuutta käsitteleviä. Kun ”iankaikkinen ihminen” muuttuu ”iankaikkiseksi kuolleeksi ihmiseksi” kun hän kuolee.
Voi rauhassa sanoa - että koko ihmisen kuolemattomuus oppi ja kaikki siihen kuuluvat mielikuvat ja uskomukset tulevat kristinuskoon muualta - muun muuassa kreikkalaisen filosofian ja kreikkalaisen taruston kautta - mutta eivät Raamatusta.
Muinaisten kreikkalaisen kuolemattomuusmyyttien ja sen vanavedessä tulevan kuolemattomuususkon luonne tulee hyvin esiin esimerkiksi Homeroksen ”Haades maailma kuvauksissa” ja siksi myös kirkon helvetin oppi sai syviä vaikutteita juuri kreikkalaisista taruista joita kuvataan juuri esimerkiksi ”Odysseuksen harharetkistä kertovassa Homeroksen epoksessa” mikä kirjoitetiin n. 600 ennen ajanlaskumme alkua.
Haades ymmärrettiin maan alla olevaksi ja siellä olevat kuolleet olivat varjomaisia näivettyneitä haamuolentoja. Haades eroaa kuitenkin Kristinuskon luomasta helvettiopista siten että vain muutamia kuolemattomia rangaistiin mutta ei kaikkia.
Kirkon kuolemattomuus-oppi juontaa siis juurensa näihin muinaisiin taruihin ja uskomuksiin. Voi rehellisesti todeta että Vanhastatestamentista ei löydy mitään mikä tukisi ihmisen kuolemattomuutta ja luonnollisesti ei myöskään mitään helvettiä.
Ihmisen kuolemattomuus Uudessa testamentissa on täysin riippuvainen Jumalan Pojasta (Ut mainitsee ihmisen kuoleman ainakin pitkäle yli sata kertaa ja sanoon sen yhteydessä monen monta kertaa että ihmisen mahdollisuus elää ikuisesti riippuu siitä jos hän pääsee Jumalan valtakuntaan) Ut:n mukaan Jeesus Kristus on AINOA tie Jumalan valtakuntaan ja siksi ainoa kuolemattomuuden mahdollisuus ihmiselle.
Kirkko sekoitti kuitenkin vanhat perinteelliset uskomukset ja Jumalan lupauksen iankaikkisesta elämästä ja teki niistä sen "pakana kristinusko-opin” mitä on opetettu sen jälkeen ihmisille.
Kirkko teki oman helvetin kaikista yllä olevista vaikutteísta johtuen jotka sovitettiin Raamattuun niin hyvin kuin se nyt on mahdollista (mikä ei ole kovinkaan helppo tehtävä - ei varsinkaan nykyään kun Raamattu on jokaisen itsensä luettavissa).
Kirkko on tosin muotoillut oppiaan ajan kuluessa tässäkin suhteessa muutamaan kertaan ja se ei tänään ole täysin samanlainen kuin kuin kolme- ja neljäsataa luvulla..
Koko kirkon historian ajan on kirkon sisällä ollut erilaisia uskomuksia kuolemattomuudesta ja kuoleman jälkeisestä olotilasta. Kirkko päätti erilaisissa kokouksissaan mikä oppi näistä milloinkin oli tärkein ja uskottavin.
Keksittiin esimerkiksi kiirastuli (jonkinlainen pikkuhelvetti) - kiirastulessa olevat puhdistuvat ja menevät taivaaseen aikansa kärsittyään. Monet piiskasivat itseään siinä uskossa että se auttaisi heitä ja esimerkiksi vankien kiduttaminen oli tavallista kirkon sisälläkin. Noitien polttamiset Suomessakin olivat nekin kirkon kuolemattomuus oppien tulosta.
Monesti muutettiin sanoja Raamatussa paremmin kirkon oppiin sopivaksi. Esimerkiksi sana "infernos" tuli Raamattuun kun siitä tehtiin ensinmäinen latinalainen käännös - vain siksi että se paremmin tukisi kirkon opetuksia kuolemattomuudesta. (Vertaa Danten näytelmän Infernoon"). Sana Gehenna (mikä tarkoittaa Hinnomin laaksoa) käännettiinkin helvetiksi jonka myöhemmin annettiin ymmärtää ikuista piina paikkaa..
Jumalan sanaa alettiin näin lukemaan omien myyttien luomien ennakkoluulojen mukaan - Kun Raamattu puhuu kuolemasta selitettiin se vain siirtymisestä toiseen olotilaan, kun esimerkiksi Paavali suoraan sanoo että syntiset TUHOTAAN" selitetään se että syntiset joutuvat "helvetin tuleen". Tuho ei olekaan tuho – vaan jonkinlainen ikuinen piinaprosessi jota vain kutsutaan tuhoksi. Paikka paikan jälkeen keksittiin uusia merkityksiä aina tarpeen mukaan jotka kirkko kokouksissaan sitten vahvisti ja teki ne siten kirkon ”viralliseksi opiksi” jota vastaan ei kenelläkään ollut oikeutta opettaa, ajatteli sitten itse mitä tahansa. Kirkosta tuli valta tekijä jonka tahtoa ei monikaan uskaltanut vastustaa.
Sekin tosiasia että Ramattua luettiin enimmäkseen vain "oppineiden" kirkon uskoon tunnustautuneiden piirissä teki kirkolle helpoksi levittää omia oppejaan silloinkin kun niitä seliteltiin Raamatun vastaisella tavalla. Ja tavallinen kansahan ei siihen aikaan tavallisesti osanut lukea saati sitten että olisi omistanut Raamatun joten vastalauseita ei paljon kuulunut ja jos kuuluikin niin ne hiljennettiin tehokkaasti ja nopeasti.
Näin kuolemattomuusmyytit ja Raamatun sana sekoitettiin toisiinsa.
Monet vanhat pakanalliset juhlapäivät saivat siinä samalla uuden kritinuskoon sovitetun merkityksensä ja monet tavat joita ennen vietettiin pakanallisissa juhlissa saivat kristinuskon leiman päälleen. Esimerkiksi Jeesuksen syntymäpäivän sijoitus ja vietto vuoden pimeimpänä päivänä kuuluvat niihín juhliin joilla korvattiin pakanallisia juhlia kristinuskolla. Todellisuudessahan Jeesus ei syntynt vuoden pimeimpänä päivänä vaan syksyllä kun paimenet olivat kedolla. Pääsiäisen kananmunan syönti on esimerkki yhdestä pakanallisesta tavasta mikä on yhä ihmisten tapana vaikka kristityjä ovatkin.
Myytti sanoo: "ihminen ON kuolematon"
Raamattu sanoo: "ihminen VOI SAADA kuolemattomuuden Jumalan Pojassa".
Kirkon oppi sanoo: "kuolematon ihminen VOI päästä Jumalan valtakuntaan ja välttää helvetin".
Ja valitettavan monet uskovat kirkon tavalla tänäänkin, tällä palstallakin esimerkiksi uskova_1 ja Antti monien muiden kanssa uskovat olevansa jo ”itsessään” kuolemattomia.
Mutta kaikki eivät luule olevansa kuolemattomia (en esimerkiksi minä), me uskomme että Jumala voi ANTAA iankaikkisen elämän ihmiselle, mutta jos Hän ei sitä tee - on iankaikkinen elämä mahdottomuus ihmiselle. Me uskomme näin koska meille on selvää että Raamattu EI sano, että ihminen olisi IKUINNEN JA KUOLEMATON elämä - EROSSA Luojastaan.
alex
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.