Venäläistutkija: Suomi halusi valloittaa Neuvostoliiton
Torstai 12.3.2009 klo 18.41
Talvisodan rauhansopimuksen solmimisesta on 12. maaliskuuta tullut kuluneeksi 69 vuotta.
Venäläisen Russia Todayn tuoreessa uutisvideossa kerrataan talvisodan tapahtumia. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi -verkkolehti.
Jutussa myönnetään, että puna-armeija koki sodassa suuria tappioita ja, että maailman sympatiat olivat pienen Suomen puolella.
Russia Todayn haastattelema historioitsija Juri Kilin kuitenkin sanoo, että vaikka Suomi ei aloittanut sotaa, se oli halunnut jo pitkään saada haltuunsa Neuvostoliiton maata.
Kilinin mukaan Suomen laajentumishalut alkoivat jo pari vuotta maamme itsenäistymisen jälkeen.
- Suomi ei ollut mikään viaton uhri, Kilin sanoo videolla.
Hän ei kuitenkaan sen enempää erittele tai avaa väitettään Suomen laajentumishaluista.
Talvisodan rauhansopimuksen solmimisesta on 12. maaliskuuta tullut kuluneeksi 69 vuotta.
IL http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903129234884_ul.shtml
Juri Kilin Prokarelian artikkeleissa:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=87&author=1
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=41&author=1
Petroskoin valtionyliopiston professori Juri Kilin edustaa Venäjällä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen esiin noussutta tutkijapolvea, joka on tarjonnut aiempaan propagandistissävytteiseen tutkimukseen nähden uutta tietoa ja tulkintaa myös Suomeen liittyvistä asioista. Juri Kilinin tutkimus Neuvosto-Karjalasta Neuvostoliiton politiikassa on julkaistu vuonna 1999 venäjäksi ja käännetty muutamaa vuotta myöhemmin suomeksi. Keväällä 2007 julkaistiin teos ”Talvisodan taisteluja”, jossa Kilin oli toinen pääkirjoittajista. Sen jälkeen on vielä ilmestynyt samojen kirjoittajien kirjat ”Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941”ja ”Jatkosodan torjuntataisteluja 1942 – 44”. Suomenkielentaitoinen Juri Kilin on maassamme monesti kuultu luennoitsija.
Torstai 12.3.2009 klo 18.41
Talvisodan rauhansopimuksen solmimisesta on 12. maaliskuuta tullut kuluneeksi 69 vuotta.
Venäläisen Russia Todayn tuoreessa uutisvideossa kerrataan talvisodan tapahtumia. Aiheesta kertoi ensimmäisenä Uusi Suomi -verkkolehti.
Jutussa myönnetään, että puna-armeija koki sodassa suuria tappioita ja, että maailman sympatiat olivat pienen Suomen puolella.
Russia Todayn haastattelema historioitsija Juri Kilin kuitenkin sanoo, että vaikka Suomi ei aloittanut sotaa, se oli halunnut jo pitkään saada haltuunsa Neuvostoliiton maata.
Kilinin mukaan Suomen laajentumishalut alkoivat jo pari vuotta maamme itsenäistymisen jälkeen.
- Suomi ei ollut mikään viaton uhri, Kilin sanoo videolla.
Hän ei kuitenkaan sen enempää erittele tai avaa väitettään Suomen laajentumishaluista.
Talvisodan rauhansopimuksen solmimisesta on 12. maaliskuuta tullut kuluneeksi 69 vuotta.
IL http://www.iltalehti.fi/ulkomaat/200903129234884_ul.shtml
Juri Kilin Prokarelian artikkeleissa:
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=87&author=1
http://prokarelia.net/fi/?x=artikkeli&article_id=41&author=1
Petroskoin valtionyliopiston professori Juri Kilin edustaa Venäjällä Neuvostoliiton romahduksen jälkeen esiin noussutta tutkijapolvea, joka on tarjonnut aiempaan propagandistissävytteiseen tutkimukseen nähden uutta tietoa ja tulkintaa myös Suomeen liittyvistä asioista. Juri Kilinin tutkimus Neuvosto-Karjalasta Neuvostoliiton politiikassa on julkaistu vuonna 1999 venäjäksi ja käännetty muutamaa vuotta myöhemmin suomeksi. Keväällä 2007 julkaistiin teos ”Talvisodan taisteluja”, jossa Kilin oli toinen pääkirjoittajista. Sen jälkeen on vielä ilmestynyt samojen kirjoittajien kirjat ”Jatkosodan hyökkäystaisteluja 1941”ja ”Jatkosodan torjuntataisteluja 1942 – 44”. Suomenkielentaitoinen Juri Kilin on maassamme monesti kuultu luennoitsija.
Vastaukset 16
Vanhimmat
valtaa sitten ostamalla suomen! perkele, sanon minä! kun ei saaneet sodassa!
"Russia Todayn haastattelema historioitsija Juri Kilin kuitenkin sanoo, että vaikka Suomi ei aloittanut sotaa, se oli halunnut jo pitkään saada haltuunsa Neuvostoliiton maata."
Myös miljoonat kurjat venäläiset saivat maksaa hengellään väärät ajatuksensa. Vieläkin on muutama evakko joka haluaa Karjalan takaisin. Siinä on pätevä sodan aihe!
Kuka halusi maansa Neuvostoliitossa takaisin v.1920-1939 ?
Tietenkin ne suomensukuiset ihmiset joilta neuvostobolshevikit rosvosivat maat ja omaisuudet v.1920 jälkeen.
Juri Kilinin väitös pitää siltä osin paikkaansa, asia täytyisi vain kertoa siten kuin se on todellisuudessa ollut.
"Talvisodan rauhansopimuksesta on kulunut 69 vuotta. Venäläisen Russia Todayn videossa kerrataan talvisodan tapahtumia. Russia Todayn haastattelema historioitsija sanoo, että vaikka Suomi ei aloittanut sotaa, se oli halunnut jo pitkään saada haltuunsa Neuvostoliiton maata."
http://www.uusisuomi.fi/videot/53163-venalaiset-kertaavat-talvisodan-tapahtumia
Juri Kilin kelpaa muuten asiantuntijaksi myös Karjalan palauttajien omalle "historijoitsijalle" Juhani Putkiselle - siis osittain ja valikoidusti lainaten niin kuin kaikki muutkin oikeat historijoitsijat. Tai siis kelpasi ainakin tähän asti ;)
Juri Kilinin puheessa mainitaan selkeästi vuosi 1919 ja suomalaisten halu saada maita bolsevisteilta ja sitä kautta Suomea ei voida pitää pelkästään uhrina.
Voisitko Nimierkki tuoda esille virallisen Suomen kannan suhteessa Neuvostoliittoon 1930-luvun lopussa? Miten nuo valloitushalut maamme johdossa ilmenivät? Mannerheim-linjan betonipunkkereiden rakennuttamisellako?
Säälittävää verrata yksittäisten suomalaisten tai tässä tapauksessa Suomeen siirtyneiden pakolaisten ja heitä tukeneiden suomalaisten pyrkimyksiä 1920-luvun vaihteesta neuvostodiktatoottorin totalitaariseen vallan- ja voimankäyttöön.
"Säälittävää verrata yksittäisten suomalaisten tai tässä tapauksessa Suomeen siirtyneiden pakolaisten ja heitä tukeneiden suomalaisten pyrkimyksiä 1920-luvun vaihteesta neuvostodiktatoottorin totalitaariseen vallan- ja voimankäyttöön."
Mutta kuten sattui, näitä itään päin haikailevia löytyi Suomen demokratiasta myös johtavasta asemasta, mm. Ryti ja Mannerheim. Ei sitä suuremman Suomen kaipuuta koskaan haudattu, muualta kuin virallisesta politiikasta.
Monen monet suomalaiset haikailivat kuka mitäkin, jotkut itään päin. Täten Isä Aurinkoisella oli laillinen oikeus hyökätä Suomeen! mot.
Millä tavoin v. 1939 puolustusneuvoston puheenjohtajana toimineen C.G.E. Mannerheimin tai Suomen Pankin pääjohtajana tuolloin toimineen Risto Rytin toiminnassa näkyi mainitsemasi "haikailu itäänpäin"? Vaikuttaa kovin kevyeltä ja asenteelliselta tuo kommentointisi.
Noinko köppöiset ovat tietosi Mannerheimin miekan tupin tilanteesta 30-luvulla ja Rytin puolueen päämääristä?
Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky annettiin kesällä 1941 - ei 1930-lopulla ennen talvisotaa. Lisäksi venäläisten esittäessä aluevaatimuksia suvereenille rajanaapurilleen, oli Mannerhein ns. myöntyväisyys puolen joukoissa. Yhdelläkään suomalaisella johtavalla puolueella ei ollut tuolloin ohjelmassaan aggressioita Neuvostoliittoa kohtaan. Itselläsi taitaa olla asenneongelmia, mikä näkyy ajoitus- ja ajatusvirheinä. Tai sitten tietosi perustuu venäläiseen historiankirjoitukseen.
Nimierkin kiihkeä halu tuoda Suomen ja suomalaisten vain negatiivisia puolia esiin on hämmästyttävän systemaattista.
No mitähän negatiiista Erkki nyt toi esille? Taitaapa jäädä tuokin väite taas toteen näyttämättä :)
"Mannerheimin miekantuppipäiväkäsky annettiin kesällä 1941 - ei 1930-lopulla ennen talvisotaa"
Ja kuten siitä käskystä ilmenee, Marskikin oli jo vuodesta 1918 odottanut, että pääsee rajan yli hyökkimään...
"Ylipäällikön päiväkäsky
N:o 3
Vapaussodassa vuonna 1918 lausuin Suomen ja Vienan karjalaisille, etten tulisi panemaan miekkaani tuppeen ennen kuin Suomi ja Itä-Karjala olisivat vapaat. Vannoin tämän suomalaisen talonpoikaisarmeijan nimissä luottaen sen urhoollisiin miehiin ja Suomen uhrautuvaisiin naisiin.
Kaksikymmentäkolme vuotta ovat Viena ja Aunus odottaneet tämän lupauksen täyttymistä; puolitoista vuotta on Suomen Karjala kunniakkaan talvisodan jälkeen autiona odottanut aamun sarastusta....."
"Yhdelläkään suomalaisella johtavalla puolueella ei ollut tuolloin ohjelmassaan aggressioita Neuvostoliittoa kohtaan. "
Tutkiskeleppa lisää. Rytin puolueesta niitä haaveita löytyi.
"Tai sitten tietosi perustuu venäläiseen historiankirjoitukseen. "
Ihan kotimaisesta kuule löytyy tätäkin tietoa, tainnut jäädä itselläsi hakaruksi-suodattimeesi :)
Vapaussodasta oli tuolloin kulunut yli 20 vuotta ja varmasti Mannerheim oli Itä-Karjalasta bolsevikkeja pakoon lähteneille näin sanonut. Olihan Mannerheim tuolloin myös Venäjän tsaarin armeijan upseerin taustallaan kaikkea muuta kuin bolsevikkien puolella.
Mutta aika kului ja Mannerheim siirtyi siviilihommiin mm. perustamalla Mannerheimin Lastensuojeluliiton ja toimi vuosikaudet kutsuttuna Puolustusneuvoston puheenjohtajana. Maamme ei varustautunut 1930-luvulla sotaan, mikä näkyi alenevina puolustusmenoina ja puolustuslaitoksen laiminlyönteinä. Tämä maksoi myös paljon sitten aikanaan talvisodan sytyttyä Neuvostoliiton hyökätessä maahamme.
Kumpikaan näistä mainitsemistasi henkilöistä - Mannerheim tai Ryti - ei operoinut aktiivisesti Neuvostoliittoa vastaan 1930-luvulla. Näin ei toiminut myöskään maamme silloinen valtiojohto.
Olisi mielenkiintoista kuulla lisää noista mainitsemistasi Rytin puolueen haaveista. Kerro hieman tarkemmin niistä, ettei jää vaan tarkoitukselliseksi heitoksi ja yritykseksi mustamaalata tuolloisia päättäjiämme.
Lisäksi muistuttaisin sinua tämän ketjunaloituksen teemasta, mikä ajoittuu 1930-luvun loppuun eikä sen jälkeiseen aikaan. Juttusi on ikään kuin sivuraiteella suhteessa aloitukseen.
Leo Martti Niemisen kirja Suursuomi saasta. Siinä on selvästi kerrottu suomen tavoitteet Karjalan asiasssa.
Entinen isä piiskasi lapsensa joka lauantai. Syy oli se, että vaikka ne eivät olisi tehneetkään mitään pahaa, niin ainakin ajattelivat.
Tätä viisautta Neuvosto-Venäjä jatkaa edelleen.