Ottaisikohan Robinson Crusoen tai vastaavan? Sen iänikuisen Raamatun sijasta siis.
Mikä kirja autiolle saarelle?
V.R.
11596
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ottaisin jonkun eniten myydyn amerikkalaisen
ottaisin kahdeksansataasivuisen teoksen Maailman runosydän.
Runoja kun voi maiskutella aina vaan uudelleen.
Selviytymisopas. Ehdoton valinta, joka hakkaa raamatun mennen tullen. Krisse rukoilee pois pääsyä, atte rakentaa lautan ja meloo trooppiseen lomaparatiisiin.
http://eu.wiley.com/WileyCDA/WileyTitle/productCd-0470453060.html
Siitä en tiedä kuinka hyödyllinen tuo olisi käytännössä, mutta varmana hyödyllisempi kuin mikään kamelintaluttajan satukirja.
SAS Survival Handbook: How to Survive in the Wild, in Any Climate, on Land or at Sea. Ironista kyllä, tämä brittiarmeijan erikoisjoukkojen selviytymisopas sijoitettiin amazon.comin "kuinka selviydyt autiolla saarella" -listalla sijalle 10. Raamattu oli ykkönen.
Taidetaan olla ainoat, jotka haluais päästä sieltä saarelta pois. Selviytymisopas on mielestäni ilmiselvä ja loogisin vaihtoehto.
on jo yhtä jos toista oppinut. Riippuu tietysti missä se autio saari on, joten kannattaako lähteä paljain käsin ilman työkaluja lauttaa väsäämään, jos on Tyyni meri edessä. Mikä ei niin kovin tyyni kuitenkaan ole.
Ei paljon auta, jos selviytymisoppaassa lukee, että rakenna lautta, tässä ohjeet, jos ei ole mitään työkaluja. Voi sitä tietysti yrittää kivenmurikalla saada puita poikki ja pinoon.
Ruokaa yleensä löytyy vaikka mistä, jos ei johonkin kalliosaarelle eksy.
Kyllä minä edelleenkin sen runokirjan valitsisin. Ja lukisin sen selviytymisoppaan ennen kuin lähden millekään reissulle, missä on mahdollisuus joutua autiolle saarelle.
Sanskritin sanakirjan tai kiinan sanakirjan. Kumpaakaan ei tulis muuten opiskeltua, mutta autiolla saarella voisi opetella vaikka 10 sanaa päivässä.
Minkä tahansa joka ei sisällä yhtään ainutta lausetta, virkettä, pistettä eikä pilkkua mutta jossa on aivan tuhottomasti tyhjiä sivuja.
Miksi?
Vaikka jokin kertomus saattaa vaikuttaa aluksi viihdyttävältä oli kyseessä sitten minkälainen teos tahansa ei se loppujenlopuksi tarjoa mitään varsinaista merkitystä ainankaan minulle.
Kaikkein mieluiten siis minä kirjoittaisin mitä minä ajattelen, en lukisi kenenkään muun ajatuksia.
ja mela mukaan.
Bhutan: A Visual Odyssey Across the Last Himalayan Kingdom
Tässä nyt siis oli kyse ainoastaan lukemisesta, ei vaikkapa hätätyökaluista kuten Sveitsin armeijan linkkupuukosta...
Tietty ottaisin sen sekä Ruotsin armeijan moderni tulusraudan. Ja kalakoukun. Ja ompeluneulan. Ja Fiskarsin PAPERISAKSET! Ne menee yhteen pieneen pakettiin.