"Kun loppu on hyvin, kaikki on hyvin..." julisti EU-jäsenyyttä suurella kiihkomielisyydellä ajanut, sitoutumattomuudestaan ja riippumattomuudestaan sekä samalla luotettavuudestaan tiedotusvälineenä luopunut maan suurlevikkisin sanomalehti Helsingin Sanomat kansanäänestystä seuraavana päivänä pääkirjoituksessaan, jonka otsikkona oli "Historiallinen valinta sai arvoisensa sinetin". Suomen itsenäisyyden puolustajien näkökulmasta katsottuna puhuminen "lopusta" siten kuin Helsingin Sanomat ylistäessaan äänestystulosta oli sekä irvokasta että ennenaikaista.
Vähintäänkin irvokkaana on näet pidettävä sitä, että vielä tämän vuosisadan alussa perustuslaillisuus-taistelua Suomessa johtanut sanomalehti pitää v. 1994 maan itsenäisyyden loppua yhtä kunnioitettavana saavutuksena kuin "finis finlandiae", "Suomen loppu" -huudahduksellaan historian lehdille päässyt, Suomea sortaneen Venäjän duuman oikeistolainen jäsen 84 vuotta aikaisemmin kommentoidessaan haltioituneena Suomen autonomian lopettanutta duuman päätöstä.
Viimeksi mainitun päätöksen ja Suomen eduskunnan tekemän EU-kaappauksen ero on siinä, että jälkimmäinen koski maan täydellistä itsenäisyyttä ja sen teki suomalaisten eikä venäläisten kansanedustajien enemmistö.
Ennenaikainen maan liittämistä EU:hun ajaneen Helsingin Sanomien riemu valtiokaappaus-päätöksen jälkeen on siitä syystä, että päätös on laiton eikä sellaisena voi merkitä muuta kuin sen aikaansaajien ja kansansuvereniteetin puolustajien välisen vastakohtaisuuden muuttumista oikeus- ja itsenäisyystaisteluksi.
Ja historia osoittaa että tämänkaltaiset taistelut päättyvät lyhyemmän tai pitemmän ajan kestettyään vain yhdellä tavalla: kansan oikeuksien sekä itsenäisyyden puolustajien ja ajajien voittoon.
Vähintäänkin irvokkaana on näet pidettävä sitä, että vielä tämän vuosisadan alussa perustuslaillisuus-taistelua Suomessa johtanut sanomalehti pitää v. 1994 maan itsenäisyyden loppua yhtä kunnioitettavana saavutuksena kuin "finis finlandiae", "Suomen loppu" -huudahduksellaan historian lehdille päässyt, Suomea sortaneen Venäjän duuman oikeistolainen jäsen 84 vuotta aikaisemmin kommentoidessaan haltioituneena Suomen autonomian lopettanutta duuman päätöstä.
Viimeksi mainitun päätöksen ja Suomen eduskunnan tekemän EU-kaappauksen ero on siinä, että jälkimmäinen koski maan täydellistä itsenäisyyttä ja sen teki suomalaisten eikä venäläisten kansanedustajien enemmistö.
Ennenaikainen maan liittämistä EU:hun ajaneen Helsingin Sanomien riemu valtiokaappaus-päätöksen jälkeen on siitä syystä, että päätös on laiton eikä sellaisena voi merkitä muuta kuin sen aikaansaajien ja kansansuvereniteetin puolustajien välisen vastakohtaisuuden muuttumista oikeus- ja itsenäisyystaisteluksi.
Ja historia osoittaa että tämänkaltaiset taistelut päättyvät lyhyemmän tai pitemmän ajan kestettyään vain yhdellä tavalla: kansan oikeuksien sekä itsenäisyyden puolustajien ja ajajien voittoon.
Vastaukset 5
Vanhimmat
"Ja historia osoittaa että tämänkaltaiset taistelut päättyvät lyhyemmän tai pitemmän ajan kestettyään vain yhdellä tavalla: kansan oikeuksien sekä itsenäisyyden puolustajien ja ajajien voittoon."
Haluatko jonkinlaista listaa historiallisista kansoista, jotka ovat sopeutuneet hyvin johonkin suurempaan kokonaisuuteen? Tai ovat omanneet niin paljon samaa muiden lähialueiden kansojen kanssa, että ovat mielellään muodostaneet yhteisen valtion.
Bavaria. Bohemia. Böömi. Skotlanti. Wales. Saxony. Mercia. Normandia. Burgundy. Flanderi. Gotlanti. Tuscany. Milano. Genova. Venetsia. Paavin alueet (Papal States). Sisilia. Illinois (Ranska). Florida (Espanja). Novgorod. Lappi. Bretagne. Aragon/Katalonia.
Lista on vasta alussa. Haluatko että jatkan?
varmaan ensin editoida listaa.
Miten editoisit sitä?
Huvittava sekamelska Englantia ja Suomea siinä kieltämättä on, mutta kaikki mainitut alueet ovat olleet itsenäisiä aikanaan, ja monet niistä ovat olleet HYVIN erilaisia sen maan ytimen kanssa, johon ne nykyään kuuluvat.
yhteistä on Bohemialla ja Böömillä?
Totta.
Korvataan toinen niistä vaikka Brandenburgilla.