Umpikuja

Oletko aivan aivan varma, etteivät vanhempasi välitä? Äitinä luulen, etteivät he vain ymärrä tilanteen vakavuutta ja vaikeutta sinulle...

Oletko kertonut itsemurha-ajatuksistasi ja sitä että ne ovat akuutteja psykiatrille?

Tilanteesi ei todellakaan kuulosta normaalilta tai terveeltä. Vanhempasi eivät varmasti ymmärrä tilanteen vakavuutta tai elävät periaatteella: poissa silmistä, poissa mielestä. Koittavat kieltää onelman, koska eivät voi kohdata sitä. Ei ole tarkoitus paasata vanhemmistasi. En tunne heitä joten tuo oli vaan esimerkki.

Onko sinulla ketään kelle voisit puhua tuntemuksistasi? Puhuminen varmasti auttaisi. Oletko kertonyt psykiatrillesi kaikkea? Aivan uskomatonta jos väittää tilannettasi normaaliksi jos on kuullut kaiken tuon, mitä teksittäsi kerroit. Oletko puhunut kouluterveyden hoitajalle? Älä jää missään nimessä yksin! Tarvitset nyt eniten ymmärtävää ja kuuntelevaa ystävää.

Ja mitä poikakaveriisi tulee. Hän ei sinua rakasta jos haluaa satuttaa sinua. Hän ei ole sinun arvoisesi. Ei todellakaan ole! Löydät vielä onnen, usko minua! Mutta et saa luovuttaa! Se on niin peruuttamatonta jos teet itsemurhan...

Voimia sinulle ja kaikkea hyvää elämääsi. Rukoilen, että löydät vielä "kuivalle maalle". Itsellä ei ole kokemusta, mutta sivusta olen seurannut samanlaista taistelua kuin sinulla. Ystävälläni oli syömishäiriötä ja alkoholi ongelmaa. Hän karkaili ja koskaan ei tiedetty löytääköhän takaisi. Purin hampataini yhteen, rukoilin paljon ja monet ja monet kyyneleet hänen puolesta vuodatin. Pelkäsin niin ettei hän selviä. Hän on nyt kuivalla maalla ja onnellisempi kuin koskaan. Sen kovan taistelun jälkeen... Sinäkin voit selvitä!

Kiitos, imin itseeni kulauksen tuskaasi, ja maistoin sen erinomaiseksi.

On upeaa elää muiden kyynelistä, surusta ja ahdistuksesta. On loistkoasta imeä itseensä voimaa muiden menetyksistä, tuskasta ja kurjuudesta.

Jotta ei menisi off-topiciksi, niin pitää sanoa etten osaa auttaa. Olen parempi satuttamaan ihmisiä, kuin auttamaan heitä.

Muista, että loppujen lopuksi olemme kaikki yksin, eikä meistä välitä (tai tule välittämään) koskaan ketään muu kuin me itse. Ainoa henkilö, jolta saat pyyteetöntä rakkautta ja välitystä, olet sinä itse. Muu on harhaa, joka haihtuu pois jossain välissä, eikä pysy.

Parempi siis tottua olemaan yksin, ehkä jonain päivänä nautit siitä, kuten minä nautin. Elät muiden murheesta, kuten minä elän. Käännät heikkoutesi ihmisenä voimaksesi.

Iloa päivään.

C-

Kiitos teille kaikille tuestanne!

En ole varma yrittävätkö vanhemmat vain kieltää tilanteeni vai eikö heitä vain oikeasti enää jaksa kiinnostaa.

Psykiatrini taas.. Olen kertonut hänelle ajatuksistani ja jatkuvasta viiltelystäni mutta hän sanoo sen olevan normaalia. : //

Poikaystäväni jätin tänään ja sain kovat huudot niskoilleni. En silti kadu sitä yhtään.

Olen ajatellut vaihtaa psykiatria ja puhun lähiaikoina siitä terveydenhoitajalleni. Pelkään silti että hän laittaa lähetteen jonnekin laitokseen. : / Kun en minä sellaiseen haluaisi.

vaikka mikä olisi. Tunnelukko josta kerroit saattaa johtua joistakin masennuslääkkeistä, nimittäin jotkut niistä saattavat viedä tunteet pois, esim Cipralex tai Seronil. Jos sä söisit edes jotain? Masennuksesi voi nimittäin johtua aliravitsemuksesta. Ja jos otat vaikka sairaslomaa jos et jaksa käydä koulussa? Elämässä tulee joskus umpikujia, pysähdyksiä milloin tuntuu että kaikki pysyy vaan paikoillaan, mutta sä selviät. Tai jos kokeilisit kuntoutuskotia tai sairaalaa? Kannattaa kertoa psykiatrille että sua masentaa ja sulla on itsemurha-ajatuksia kyllä sua osataan auttaa vielä. Älä tee oikeesti itsemurhaa asiat järjestyy vielä.

Olet jo voiton puolella, kun sait jätetyksi sen kelvottoman poikaystäväsi. Äläkä vaan mene takaisin yhteen sen kanssa. Joka lyö kerran lyö toisenkin kerran.

Mitä jos menisit jutteleman kouluterveydenhoitajan kanssa. Yleensä ovat tekemisissä nuorten kanssa ja heillä on normaali maalaisjärki päässä. Jätä se huhaa psykiatri tai mikä se oli. Voisiko niistä lääkkeistä jotain vähentää taikka vaihtaa. Lasi aamulla berokkaa tai multitabs ja tulee hiukan piristystä ja nälkäkin hiukan lisääntyy. Muistathan syödä koulussa. Pieni kävely raittiissa ilmassa lisää ruokahalua ja rauhoittaa ajatuksia, jolloin unikin tulee helpommin.ja johonkin harrastukseen meneminen auttaisi.

Onko sinulla sisaruksia, vaikka veljeä, joskus veljelle kertominen luo turvallisuutta. tai sen puuttuessa joku hyvä naapurin poika.

Joskus vanhemmat ovat sokeita omille lapsilleen, ja ajattelevat, että ei sillä mikään okeasti ole hätänä tai haluavat uskoa niin. Sitä tavallaan kuin suojelee myös itseään. Sitä on myös aika vaikea nuorelta suoraan kysyä, ei halauaisi tavallaan epäillä. Oma lapseni sairastui syöpään. Vaikka hän muutaman kerran valitti jalkaansa ja sanoi, että siinä on patti, meni muutama kuukausi, että oikeasti tajusi, että se ei ole mikään revähtymä ja asialle on tehtävä jotain.
Kyllä ne loppujenlopuksi välittävät mutta kerro asiasta koko totuus, mitään kaunistelematta.

Joku hyvä ystästävä tyttö tai poika olisi nyt tärkeää löytää, parempi kuin poikystävä suhde. Elä vähän aikaa vain itsellesi.

nuoret tahtovat päättää elämänsä ja sitten on niitä, jotka kuolevat vaikka olisivat tahtoneet elää.

Elämä on.