Suora sähkölämmitys, joka meille suomalaisille tuputettiin ylijäämäydinsähkön dumppaaamiseksi, on osoittautunut suureksi ongelmaksi. Tässä eräitä ongelmia:
- huono hyötysuhde (lämpö-->sähkö), ellei CHP
- suuret varakapasiteettitarpeet (lämmityskausi), hiililauhdevoimaa --> saastuttaa ilmaa
- siirto- ja jakeluhäviöt
- verkkokatkosongelmat
Ruotsissa ja Tanskassa suora sähkölämmitys on ongelmiensa vuoksi pääsääntöisesti kielletty.
Sähkölämmityksen ongelmia yritetään tavan takaa siirtää tuulivoiman ongelmaksi mm. huippukulutuksen aikaisen tuulivoimatuotannon mukaan. Todellinen ongelma on se kustannus, joka tulee käyttöreservivoimaloiden ylläpidosta sähkölämmityksen vuoksi.
Käytännössä pienkuluttajat (ei sähkölämmitystä) maksavat sähkölämmityksestä aiheutuvat lisäkulut, koska sähkölämmitysasunnoissa yleensä sähkön yksikköhinta on pienempi.
Sähkölämmittäjät ovat vähän kuin ansassa: monellekin lämmitysjärjestelmän muuttaminen on ylivoimaisen kallis, kuten kohta sähkökin. Toivoisin valtion tukevan myös sähkölämmityksestä luopuvia, sen vaihtamiseksi järkevämpään lämmitysmuotoon. Niin tehtiin Ruotsissa ja Tanskassa, hyvin tuloksin.
Hajalukuja, muistinvaraisia suuruusluokkia:
- sähkölämmitys luokkaa 10TWh/vuosi
- huipputuntiteho 14TW (70-luvun alku 4TW)
- kesä/talviteho: 6/9TW
Kesä/talvikulutuksen (ei yksin sähkölämmityksen) tasaamiseen tarvitaan siis noin 3TW reservi (50% lisää talveksi). Se voi pienentyä, kun jäähdytysenergian käyttö lisääntyy, ellei sitä tehdä järkevämmin aurinkoenergialla. Sähkölämmityksen määrällinen väheneminen tapahtuu hitaasti, mutta kulutus ehkä ilmaston lämpenemisen vuoksi vähenee nopeammin.
- huono hyötysuhde (lämpö-->sähkö), ellei CHP
- suuret varakapasiteettitarpeet (lämmityskausi), hiililauhdevoimaa --> saastuttaa ilmaa
- siirto- ja jakeluhäviöt
- verkkokatkosongelmat
Ruotsissa ja Tanskassa suora sähkölämmitys on ongelmiensa vuoksi pääsääntöisesti kielletty.
Sähkölämmityksen ongelmia yritetään tavan takaa siirtää tuulivoiman ongelmaksi mm. huippukulutuksen aikaisen tuulivoimatuotannon mukaan. Todellinen ongelma on se kustannus, joka tulee käyttöreservivoimaloiden ylläpidosta sähkölämmityksen vuoksi.
Käytännössä pienkuluttajat (ei sähkölämmitystä) maksavat sähkölämmityksestä aiheutuvat lisäkulut, koska sähkölämmitysasunnoissa yleensä sähkön yksikköhinta on pienempi.
Sähkölämmittäjät ovat vähän kuin ansassa: monellekin lämmitysjärjestelmän muuttaminen on ylivoimaisen kallis, kuten kohta sähkökin. Toivoisin valtion tukevan myös sähkölämmityksestä luopuvia, sen vaihtamiseksi järkevämpään lämmitysmuotoon. Niin tehtiin Ruotsissa ja Tanskassa, hyvin tuloksin.
Hajalukuja, muistinvaraisia suuruusluokkia:
- sähkölämmitys luokkaa 10TWh/vuosi
- huipputuntiteho 14TW (70-luvun alku 4TW)
- kesä/talviteho: 6/9TW
Kesä/talvikulutuksen (ei yksin sähkölämmityksen) tasaamiseen tarvitaan siis noin 3TW reservi (50% lisää talveksi). Se voi pienentyä, kun jäähdytysenergian käyttö lisääntyy, ellei sitä tehdä järkevämmin aurinkoenergialla. Sähkölämmityksen määrällinen väheneminen tapahtuu hitaasti, mutta kulutus ehkä ilmaston lämpenemisen vuoksi vähenee nopeammin.
Vastaukset 13
Vanhimmat
En viitsi puuttua lukuisiin asiavirheisiin tuossa.
Mutta voisitko esittää vaihtoehtoja ? Millä lämmitetään ? Suomessa kun on talvella kylmä ja kesällä lämmin, niin mikä on sellainen lämmitysmuoto jota ei tarvitse mitoittaa kylmimmän mukaan.
"En viitsi puuttua lukuisiin asiavirheisiin tuossa."
ja miksi et? Korjaa ihmeessä, sillä luvut ovat vain noin-arvoja ja vieläpä muistinvaraisia.
"Mutta voisitko esittää vaihtoehtoja ?"
Ruotsin esimerkin mukaan maalämpö pienentäisi jo paljon sähkönkulutusta. kaukolämpö.
"Millä lämmitetään ? Suomessa kun on talvella kylmä ja kesällä lämmin, niin mikä on sellainen lämmitysmuoto jota ei tarvitse mitoittaa kylmimmän mukaan."
Kunhan se reservitarve edes pienenisi aluksi, muutenkin kuin kulutushysterian aiheuttaman ilmaston lämpenemisen vuoksi. Mutta siitä reservitarpeestako et halua keskustella?
Muistinvaraisesti siis:
Kesä/talvitehontarve 6/9TW, siis 50% lisää tehoa talviaikaan. Edelleen jatkaen huippukuormaan 14TW on noin 40% lisä talvikauden tehotarpeeseen.
- Sähköstä suuri osa tuotetaan muutoin kuin muuttamalla välillä lämpöenergiaksi. Esimerkiksi vesivoima.
- Asuminen JA MAATALOUS kuluttavat sähköenergiaa 22 TWh. Maatalouden osuutta en löytänyt, mutta lienee aika suuri. Pelkän asumisen sähkönkulutuksesta n 50 % kuluu lämmitykseen JA ILMASTOINTIIN. Käytännössä lämmitystavasta riippumatta ilmastointi toimii aina sähköllä.
- Sähkön siirtokustannukset ovat kaikista keskitetyn energiantuotannon tavoista alhaisimmat. Ja siirto voidaan tehdä pitkän matkan päästä ja näinollen voidaan valita edullisimmat tuotantotavat.
- Pahimpia päästöjä tuottavia sähköenergiantuotantotapoja ei voi laskea pelkästään sähkölämmitykselle vaan se pitää laskea kokonaistuotanto ja kokonaiskulutus huomioiden.
Tuossa ihan muutama esimerkki. Ai niin, pitää se maalämpökin mitoittaa kylmimmän sään mukaisesti eli ei eroa millään lailla muusta lämmitysenergian tuotannosta mitoituksellisesti. Taisit mainita verkkokatkokset, mutta eipä taida maalämpökään toimia jos sähköt menee poikki....
Kun toivot lämmityksen reservitarpeen pienenemistä, tarkoitatko kenties sitä että kesä ja talvi lämpötilallisesti lähenisivät toisiaan? Muuta vaihtoehtoahan ei ole.
Trolleja ei pitäisi ruokkia, mutta tässä tulee.
Jos vaivautuisit edes hieman tutkimaan asiaa vaikkapa täältä:
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/sahkon_kulutus_ja_tuotanto/
Silloin saattaisit huomata että esim. kesällä 2008 sähkön kulutus vaihteli lukemien 9 GWh/h ja 10 GWh/h välillä, samoin oli myös kesällä 2007. Talvella 2007-08 kulutus pyöri 12 GWh/h lukeman tienoilla ja talvella 2008-09 10 - 11 GWh/h lukemissa.
Siis reilusti alle 10 % sähkönkulutuksesta menee asuntojen lämmitykseen.
"- Sähköstä suuri osa tuotetaan muutoin kuin muuttamalla välillä lämpöenergiaksi. Esimerkiksi vesivoima. "
- puhuinkin tehon lisätarpeesta lämmityskautena. vesivoimalle on parempaakin käyttöä, ikävä kyllä.
Motivan mukaan asuntojen sähkölämmitys on noin 10% kokonaiskulutuksesta.
Energian siirtohäviöiden pienentämiseksi tulisikin pyrkiä hajautettuun tuotantoon. Jota mm. maalämpö on.
En ole tässä puhunutkaan muusta kuin sähkölämmityksen päästöistä, enkä niistäkään mitään lukuja. Maksimipäästöt saa laskemalla 10TWh hiilenpolton lauhdevoimalassa, ja kun sen jakaa kahdella, ollaan suuruusluokassa oikealla tasolla.
"Tuossa ihan muutama esimerkki."
riittiko kommenttini?
"Ai niin, pitää se maalämpökin mitoittaa kylmimmän sään mukaisesti eli ei eroa millään lailla muusta lämmitysenergian tuotannosta mitoituksellisesti."
En ymmärtänyt tuota pointtia. Maalämmönn etu on se, että lämpö-sähkömuunnoksen ja energian siirron aiheuttamat hukkatehot ja sähkön kokonaiskulutus pienenee.
"Taisit mainita verkkokatkokset, mutta eipä taida maalämpökään toimia jos sähköt menee poikki...."
Totta. Tosin maalämmön tarvittava sähkö on helpompi tuottaa itse, kuin suorassa sähkölämmityksessä.
Kaukolämmnkin taisin mainita vaihtoehtona taajamisas.
"Kun toivot lämmityksen reservitarpeen pienenemistä, tarkoitatko kenties sitä että kesä ja talvi lämpötilallisesti lähenisivät toisiaan? Muuta vaihtoehtoahan ei ole."
On toki paljonkin: matala-, nolla- tai energiaplus-talot vaikka aluksi. Mutta osoitit hyvin, miten sokeaksi ydinvoiman kannatus tekee - vai meneekö se toisinpäin, en tiedä.
kyllä ne arvot on vieläkin ihan vaan suuruusluokkia. Kuvittelin ihan tosissani tyhmimmänkin tajuavan, että kun puhutaan kesä/talvi-jaksoista, ei sitä yhdellä luvulla kerrota.
Oleellista oli esittää kesä/talvikulutuksen suhde ja sekin vain sen vuoksi, että voi arvioida talvireservin tarpeen.
kirjoitin:
"- kesä/talviteho: 6/9TW"
Olisi pitänyt kirjoittaa "kesä/talvikuukausien kulutus"
ja lisätä se pieni h, eli 6/9TWh/kk
Nopea tarkistus:
6*6 6*9 = 36 54 = 90Twh
Ei voi paljoo heittää :)
Nyt ollaan kesä/talvi lukemista samaa mieltä.
Talvireservin kohdalla on huomioitava voimaloiden huollon vaatimat seisakit. Kun huollot ajoitetaan alhaisemman kulutuksen jaksoon eli kesään, vähenee kysynnän puutteen takia seisovan kapasiteetin määrä oleellisesti.
Toinen huomionarvoinen seikka on yhdistetyn tuotannon sähkökapasiteetin suora riippuvuus lämmönkulutuksesta. Tämänkin takia kesällä on vähemmän käytettävissä olevaa sähköntuotantokapasiteettia kuin talvella.
En ymmärrä tuota vastaajan logiikkaa sähkön hiilipäästöistä. Esimerkiksi minä ostan sähköni täysin omavaraiselta yhtiöltä, joka tuottaa sen vesivoimalla ja bioenergialla. Minun lämmitykseni ei aiheuta täten yhtään CO2 -päästöjä. Toki maksan ko energialaitokselle sille oikeasti (sähkön kartellihinnoittelun vuoksi) kuulumattomia windfall-voittoja. Onneksi ne jäävät omistajalle eli tässä tapauksessa lähikunnille. Lämmitykseni on myös varaava, mikä pienentää kulutushuippuja (lämmitän talvisin tiiliset väliseinät yösähköllä).
Et ymmärtänyt maalämmön kohdalta reserviajattelua. No kun maalämpökin pitää mitoittaa sen talven mukaan. Kesää ajatellen on maalämmössäkin aivan turhaa kapasiteettia. Ihan vastaavasti kuin keskitetyssä energiantuotannossa. Kesällä on ylikapasiteettia.
Taajamiin vastaaja suosittelee kaukolämpöä. Aika erikoista ajattelua, sillä kaukolämpö tuotetaan paljon suuremmilta osin fossiilisesti kuin sähköenergia. Ja sen siirtohäviöt ovat selkeästi suuremmat.
Muuten, passiivitalokin lämpiää sähköllä. Toki siinä on energiatehokkaita rakenteellisia ratkaisuja, mutta periaate on että kodin sähkölaitteiden lämpö käytetään hyväksi. Täysin ilman sisään tuotua energiaa kun se ei Suomessa toimi.
"En ymmärrä tuota vastaajan logiikkaa sähkön hiilipäästöistä. Esimerkiksi minä ostan sähköni täysin omavaraiselta yhtiöltä, joka tuottaa sen vesivoimalla ja bioenergialla."
Olet onnekas, sillä kaikille tuota ei tarjota. Eräs yhtiö myy yrityksille yhdistettyä tuuli/vesivoimaa, talvella bioenergiaa.
Yleisesti: sähkön tuotanto polttamalla (lämmöstä sähköä) merkitsee aina saasteita ja päästöjä, ellei se tapahdu biopoltolla - tosin silloinkin saastuttaminen ja päästöt tapahtuu paikallisesti (katso vaikka savupiippua), mutta CO2-määrän ilmakehässä katsotaan pysyvän muuttumattomana, koska poltettu puu on sitonut sitä itseensä kasvuaikanaan. Lämmön ja sähkön yhteistutanto luonnollisesti parantaa hyötysuhdetta ratkaisevasti.
"Taajamiin vastaaja suosittelee kaukolämpöä. Aika erikoista ajattelua, sillä kaukolämpö tuotetaan paljon suuremmilta osin fossiilisesti kuin sähköenergia. Ja sen siirtohäviöt ovat selkeästi suuremmat."
Enkä mitenkään katso kaukolämpöä taajamissa olevan erikoista ajattelua, mutta se voi olla ihan mielipidekysymys.
Lähinnä CHP-laitoksia kuitenkin ajattelin. Kyllä niitäkin on biopolttoon sopivia, sanoin kuin lämpölaitoksia. Erittäin erikoisena pidän sitä, että on sekä kaukolämpö että suora sähkölämmitys - sellaisistakin luin juuri jostain.
Jos jokin tässä maailmassa toimii tehokkaasti, niin sähkän muuttaminen lämmöksi!
Käsittämättömän tehokas, jotensakkin sataprosenttinen muunnos!
Mukava on kellotella sähköpatterin vieressä, kunhan on elektroninen termostaatti, siitä kissakin tykkää, on niin tasanen lämpö, niin tasanen. Puhdas ja saasteeton, eikä mene mitään hukkaan! Kirnuappa aaltovoimalasta etelästä lämpöä :)
jfssf