Kristillisyyden "kannattajien hedelmä".
Mikä on moottorina? Kuoleminen itselle ristillä? Hänen ristinsä ja minun!
"missä opetetaan"?
tai uskonlauma, opetuksen ja elämän, joka ei tunne elävän uskon maailmaa, koska iloitaan vain lihallisessa vapaudessa, Kristuksen aikaansaamassa pelastuksessa, mutta ilman uudestisyntymää, ilman toista parannusta.
Mikä on moottorina? Kuoleminen itselle ristillä? Hänen ristinsä ja minun!
"missä opetetaan"?
tai uskonlauma, opetuksen ja elämän, joka ei tunne elävän uskon maailmaa, koska iloitaan vain lihallisessa vapaudessa, Kristuksen aikaansaamassa pelastuksessa, mutta ilman uudestisyntymää, ilman toista parannusta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Missä kristillisyydessä tänään on ahdasovi, -kaitatie, elävä kilvoitteleva usko? Onko se mielestänne vankeus tänään, josta mukamas oltaisiin päästy vapauteen, sitäkö tämän päivän usko on?
Lihallinen vapaus, Kristuksen aikaansaamassa pelastuksessa, siitäkö iloitaan?
Missä ajassamme parannus? Missä todelliset kristityt, jotka ojentautuvat lähimmäisen ylle Kristuksen rakkaudessa, katsellen Hänen haavoitettuja kasvojaan voidellen niitä, hoitaen niitä.
Minkä te olette tehneet yhdelle minun vähimmistäni, sen te olette tehneet itse Kristukselle.
Yksi pahimpia on nimikristillisyydessä "Jumalaksi asettumistauti".
Siinä oireisiin kuuluu luokittelu lampaisiin ja vuohiin, vaikka tämä jako tahtuu vasta ylösnousemuksen jälkeen.
Tässä taudissa alkuoireita voi olla opilliset näköalat, syntikysymyksessä se, että mittalasi hiotaan itse.
No, tämä on itsetutkistelun alkusanat, niitä voi sydämessään katsella sitten lisää.
Muttei välttämättä tarvitse vastata, tarkistellaan vain minä omaani ja sinä omaasi, ettei syntiä tehdä.
Syntisiä olemme, mutta Kristuksessa ei pitäisi syntiä tehdä. Eli on kaksi eri asiaa.
Kristittyinä ei tarvita osoittaa olevansa syntinen, tekemällä ehdoin tahdoin syntiä, että armo suureksi tulisi.
Mitä mieltä olette syytekirjelmistä?
Itseasiassa nämä kirjoitusareenat ovat juuri sitä.
Siinä paljon kohdataan toisemme niin, että asettelemme oman uskonkatsannon pelastuksen ehdoksi antamatta veljelle tilaa olla uskomassa sen mukaan kuin Sana on hänelle avautunut.
Voisiko Elämän Herra olla sinulle "tenttaaja"?
......... olenko Minä sinulle rakas?
......... olenko Minä sinulle rakas?
......... olenko Minä sinulle rakas?
Tämän huultemme rakkaustunnustuksen jälkeen löytyy vasta se armahdettu, joka voi taittaa leipää isoavalle ja antaa vettä janoavalle.
Kristuksen tunteminen sydämestä käsin, se tekee miehen ja naisen, elävän kristityn.
Pyhän Hengen todistus, joka omistaa armon lupaukset sydämessään on omistavaa uskoa.
Siinä kaikuu sanat "Hän".
Hän minussa ja sinussa saa aikaan tahtomisen ja tekemisen.
Siinä kerskauksessa uskotaan Kristukseen, -ei lihaan.
Se ei ole pääntietoa/aivouskoa, vaan sydämen uskoa.