ei edes työperäistä jos SATA-komitean tavoitteet täyttyvät. Tässä joitain kohtia komitean mietinnöstä:
------------------
Sosiaaliturvaa on viime vuosina tietoisesti pyritty muokkaamaan siten, että työn vastaanottaminen kannattaa. Tavoitteena on kohottaa työllisyysaste nykyisestä noin 70 prosentista 75 prosenttiin. Mahdollisina kohteina on ensi sijassa työttömien ja työkyvyttömien
lukumäärän alentaminen. Työttömiä oli vuoden 2007 lopussa vajaa 200 000 ja työkyvyttömyyseläkkeellä
oli noin 250 000 ihmistä. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös tehostamalla nuorten kulkua koulutuksen kautta työmarkkinoille.
------------------------------
Vaikka tällä hetkellä kansainvälinen rahoituskriisi reaalitalouden seurauksineen on suuri epävarmuustekijä, niin edelleen suurin pitkän ajan haaste julkiselle taloudelle on heikkenevä elatussuhde. Kestävän julkisen talouden turvaaminen edellyttää toimia, jotka estävät elatussuhteen heikkenemisen. Olemme jo tottuneet ajatukseen, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle johtaa väistämättä siihen, että työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa työssä oleviin nähden. Niin ei kuitenkaan tarvitse käydä.
Jos työllisyysaste saadaan kohoamaan ensi vuosikymmenellä 78 prosenttiin, elatussuhde ei
ennusteiden mukaan nouse yli nykyisen tason seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana.
Tavoitteen ei pitäisi olla mahdoton. Tällainen työllisyystaso on saavutettu Hollannissa, ja se
osaltaan perustuu osa-aikatyön yleisyyteen. Se on mahdollista, jos työhön tullaan varhaisemmin,
jos työttömyysjaksot ovat lyhyempiä ja jos työstä lähdetään myöhemmin. Senkään ei pitäisi olla mahdotonta. Jos suomalaisten nuorten aikuisten työllisyysaste vastaisi Tanskan tasoa, saisimme työllisyysastetta nostettua kolmella, ehkä neljällä prosenttiyksiköllä. Jos työttömyysjaksot
puolittuisivat, esimerkkinä Ruotsi, työllisyysasteemme nousisi pari prosenttiyksikköä
lisää. Mikäli työstä vielä lähdettäisiin eläkkeelle pari vuotta myöhemmin kuten Norjassa,
78 prosentin työllisyysaste olisi saavutettu myös Suomessa.
Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen ja sitä kautta hyvin hallinnassa olevan rahoituksen, voimme rauhallisin mielin varautua tuleviin eläke- ja terveysmenoihin, kantaa vastuumme tulevista sukupolvista ja huolehtia myös niistä, jotka eivät työ- ja toimintakyvyn puutteen takia ole voineet osallistua työelämään. Tavoite ei toteudu itsestään, vaan vaatii muutoksia sosiaaliturvaan ja ennen kaikkea toimia, jotka parantavat osaamista, parantavat työ- ja toimintakykyä sekä tekevät työn saamisen ja tarjoamisen mahdolliseksi.
--------------------
Joten hyvät suomalaiset, nyt on aika ottaa sormi pois perseestä, haalarit pois naulasta...........ja rajat kiinni :)
------------------
Sosiaaliturvaa on viime vuosina tietoisesti pyritty muokkaamaan siten, että työn vastaanottaminen kannattaa. Tavoitteena on kohottaa työllisyysaste nykyisestä noin 70 prosentista 75 prosenttiin. Mahdollisina kohteina on ensi sijassa työttömien ja työkyvyttömien
lukumäärän alentaminen. Työttömiä oli vuoden 2007 lopussa vajaa 200 000 ja työkyvyttömyyseläkkeellä
oli noin 250 000 ihmistä. Työvoiman tarjontaa voidaan lisätä myös tehostamalla nuorten kulkua koulutuksen kautta työmarkkinoille.
------------------------------
Vaikka tällä hetkellä kansainvälinen rahoituskriisi reaalitalouden seurauksineen on suuri epävarmuustekijä, niin edelleen suurin pitkän ajan haaste julkiselle taloudelle on heikkenevä elatussuhde. Kestävän julkisen talouden turvaaminen edellyttää toimia, jotka estävät elatussuhteen heikkenemisen. Olemme jo tottuneet ajatukseen, että suurten ikäluokkien siirtyminen eläkkeelle johtaa väistämättä siihen, että työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa työssä oleviin nähden. Niin ei kuitenkaan tarvitse käydä.
Jos työllisyysaste saadaan kohoamaan ensi vuosikymmenellä 78 prosenttiin, elatussuhde ei
ennusteiden mukaan nouse yli nykyisen tason seuraavien neljänkymmenen vuoden aikana.
Tavoitteen ei pitäisi olla mahdoton. Tällainen työllisyystaso on saavutettu Hollannissa, ja se
osaltaan perustuu osa-aikatyön yleisyyteen. Se on mahdollista, jos työhön tullaan varhaisemmin,
jos työttömyysjaksot ovat lyhyempiä ja jos työstä lähdetään myöhemmin. Senkään ei pitäisi olla mahdotonta. Jos suomalaisten nuorten aikuisten työllisyysaste vastaisi Tanskan tasoa, saisimme työllisyysastetta nostettua kolmella, ehkä neljällä prosenttiyksiköllä. Jos työttömyysjaksot
puolittuisivat, esimerkkinä Ruotsi, työllisyysasteemme nousisi pari prosenttiyksikköä
lisää. Mikäli työstä vielä lähdettäisiin eläkkeelle pari vuotta myöhemmin kuten Norjassa,
78 prosentin työllisyysaste olisi saavutettu myös Suomessa.
Jos onnistumme saavuttamaan korkean työllisyysasteen ja sitä kautta hyvin hallinnassa olevan rahoituksen, voimme rauhallisin mielin varautua tuleviin eläke- ja terveysmenoihin, kantaa vastuumme tulevista sukupolvista ja huolehtia myös niistä, jotka eivät työ- ja toimintakyvyn puutteen takia ole voineet osallistua työelämään. Tavoite ei toteudu itsestään, vaan vaatii muutoksia sosiaaliturvaan ja ennen kaikkea toimia, jotka parantavat osaamista, parantavat työ- ja toimintakykyä sekä tekevät työn saamisen ja tarjoamisen mahdolliseksi.
--------------------
Joten hyvät suomalaiset, nyt on aika ottaa sormi pois perseestä, haalarit pois naulasta...........ja rajat kiinni :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
niin katsotaan, innostuvatko pojat asiasta. Työntekijät ja työttömät eivät voi vaikuttaa asiaan. Valitettavasti.
Näiden poikien sätkynukkeina toimiva hallitus = Vanhanen ja Katainen tekevät näköjään juuri niin kuin nämä pojat määräävät.
Pelkkä ajattelu ei riitä, pitää myös tehdä jotakin.
palkkalistojaan vanhemman väen päästä laman varjolla.
ainakin ole asiasta tietoinen, Laatu-Lasse nääs istuu kyseisessä komiteassa :)