Katolinen kirkko ja ekokatastrofi

ihmiskunta lisäänny liikaa, ja sitten kun aids ehkä joskus on voitettu, tulee jokin toinen kulkutauti.

Ekokatastrofissa on kyse ihan muusta kuin siitä, että afrikkalaiset muka lisääntyvät liikaa. Kyse on länsimaisesta jatkuvan kasvun ideologiasta. Haluamalla aina vain lisää aineellista hyvää ja kaikenlaista ylellisyyttä me länsimaiden ihmiset tuhoamme luonnon.
Kirkko ei voi tietenkään hyväksyä sellaista ideologiaa, jon ka mukaan meillä hyvinvoivilla kansoilla olisi oikeus vaatia afrikkalaisia yksilapsisten perheiden politiikkaan. Ekokatastrofin ehkäisy on meidän oma velvollisuutemme.

Afrikkalaiseen kulttuuriin kuuluvat monilapsiset perheet. Me emme voi vaatia Afrikan kansoja väestömäärän rajoittamiseen. Väestönkasvu hidastuu kyllä, jos afrikkalaisten hyvinvointi yleisesti lisääntyy, jos terveydenhoito siellä saadaan kunnolliselle tasolle, jos kaikille saadaan puhdasta juomavettä riittävästi jne. Tällöin lapsikuolleisuus vähenee ja perheet uskaltavat jättää hankkimatta suuria lapsiparvia, kun pienempikin lapsikatras todennäköisesti kasvaa aikuisuuteen ja siten tarjoaa vanhemmilleen vanhuudenturvan.

Tämä maapallomme pystyisi ruokkimaan nykyisen väestön ja tätä suuremmankin, jos varallisuus ja hyvinvointi jaettaisiin tasan ja me ahneet länsimaalaiset lakkaisimme vaatimasta aina vain lisää tavaraa ja mukavuuksia itsellemme.

Toivoisin kyllä, että kirkkokin puhuisi paljon nykyistä enemmän näistä ekologisista tulevaisuudennäyistä ja avaisi silmiämme huomaamaan oman väärän elintapamme turmiollisuuden. Luomakuntaa uhkaava katastrofi on sen seurausta. Ekokatastrofiin johtava elämäntapa on syntiä, jota ei riittävässä määrin synniksi tunnisteta.