Veronkorotukset alkavat

Tietysti kiinteistöveron korotus mutkan kautta voi nostaa vuokria, mutta kyllä sen nosto eniten kirpaisee omistavia luokkia, vakavaraiset demarit mukaan lukien.

Obs1 kirjoitti:

Tietysti kiinteistöveron korotus mutkan kautta voi nostaa vuokria, mutta kyllä sen nosto eniten kirpaisee omistavia luokkia, vakavaraiset demarit mukaan lukien.

Mihinkä pakoon pääsee mökissään asuvat eläkeläisetkään kiinteistöveroa? Varsinkin yksin mökissään asuva mummo on jo nykyisellään usein tiukilla, saati sitten korotusten jälkeen.

(::::) kirjoitti:

Mihinkä pakoon pääsee mökissään asuvat eläkeläisetkään kiinteistöveroa? Varsinkin yksin mökissään asuva mummo on jo nykyisellään usein tiukilla, saati sitten korotusten jälkeen.

Lue lisää

Janne Kivivuori Linnan kirjasta mieleen, kun hän sanoi, että pientaloihin sitä aina täytyy vedota, kun ökyisännät totesivat, että pientaloilla ei ole varaa antaa piioille kunnollista elämää. Eli mökin mummoihinhan pitää vedota, että ökykiinteistöjen verot eivät nouse tai että vero kokonaan poistettaisiin, kuten MPP vaatii.

Katainen on moneen kertaan sanonut, että veronkorotusten ja leikkausten aika tulee vasta myöhemmin. Kansalaisten on kai nyt hyvä tietää, että tämä myöhemmin tarkoittaakin sitä, että korotustalkoisiin ei lähdetty vielä eilen vaan vasta tänään. Myöhennyshän sekin toki on. Tässä siis mättää se, että sanotaan yhtä ja tehdäänkin sitten toista. Ehkä se on Kataisen mielestä aivan fantastista.

Se että kiinteistöveron ylärajan nosto olisi tulonsiirtoa rikkailta omakotitalon asukkailta köyhille vuokrataloissa asuville on täyttä humpuukia. Ensinnäkin on niin, että myös vuokranantajat maksavat kiinteistöveroa. Nyt kun on vielä vuokraajan markkinat ainakin suurissa kaupungeissa, se tarkoittaa sitä, että tuo vero siirretään viimeistä latinkia myöten vuokriin. Sitten voit miettiä sitä, kuka maksaa ja mitä.

Tätäkin vielä olennaisempi asia on se, että toimenpide eriarvoistaa kuntia vain lisää. Tämä on se asian puoli, mihin teidän kepulaisten luulisi tässä kiinnittävän huomiota. Se on myös syy, miksi otin asian esille tällä palstalla. On nimittäin turha luulla, että hyvin toimeentulevassa Espoossa, missä on kultahammasrannikolla kaikkein kailleimmat kiinteistöt, nostetaan kiinteistöveroa yhtään. Espoossa on kiinteistövero muutoinkin keskimääräistä matalampi. Veroja nostetaan köyhissä kunnissa ja niitä sijaitseen paljon Kepulandiassa. Pääkaupunkiseudulla veroa nostetaan ensin kaikkein köyhimmissä kunnassa eli Vantaalla, missä vero on jo ennestään korkea. Tätä kautta veronmaksajiksi eivät suinkaan joudu kaikkein rikkaimmat vaan aina ensin kaikkein köyhimmät. Tämän asian kun oivallat, ymmärrät sen, miksi Katainen haluaa nostaa nimenomaan kinnteistöveroa tässä tilanteessa. Se tarkoittaa pakkonostoa köyhille kunnille, jolloin valtionapujen tarve (kriisikuntien erityisavustukset) vähenee. Rikkaat kunnat kuten Espoo pärjäävät vanhoilla veroilla, mutta sen asukkaat saavat tuloveron alennukset täysimääräisesti hyväkseen. Aivan fantastista, eikö vain?

Mielipidepankki kirjoitti:

Katainen on moneen kertaan sanonut, että veronkorotusten ja leikkausten aika tulee vasta myöhemmin. Kansalaisten on kai nyt hyvä tietää, että tämä myöhemmin tarkoittaakin sitä, että korotustalkoisiin ei lähdetty vielä eilen vaan vasta tänään. Myöhennyshän sekin toki on. Tässä siis mättää se, että sanotaan yhtä ja tehdäänkin sitten toista. Ehkä se on Kataisen mielestä aivan fantastista.

Se että kiinteistöveron ylärajan nosto olisi tulonsiirtoa rikkailta omakotitalon asukkailta köyhille vuokrataloissa asuville on täyttä humpuukia. Ensinnäkin on niin, että myös vuokranantajat maksavat kiinteistöveroa. Nyt kun on vielä vuokraajan markkinat ainakin suurissa kaupungeissa, se tarkoittaa sitä, että tuo vero siirretään viimeistä latinkia myöten vuokriin. Sitten voit miettiä sitä, kuka maksaa ja mitä.

Tätäkin vielä olennaisempi asia on se, että toimenpide eriarvoistaa kuntia vain lisää. Tämä on se asian puoli, mihin teidän kepulaisten luulisi tässä kiinnittävän huomiota. Se on myös syy, miksi otin asian esille tällä palstalla. On nimittäin turha luulla, että hyvin toimeentulevassa Espoossa, missä on kultahammasrannikolla kaikkein kailleimmat kiinteistöt, nostetaan kiinteistöveroa yhtään. Espoossa on kiinteistövero muutoinkin keskimääräistä matalampi. Veroja nostetaan köyhissä kunnissa ja niitä sijaitseen paljon Kepulandiassa. Pääkaupunkiseudulla veroa nostetaan ensin kaikkein köyhimmissä kunnassa eli Vantaalla, missä vero on jo ennestään korkea. Tätä kautta veronmaksajiksi eivät suinkaan joudu kaikkein rikkaimmat vaan aina ensin kaikkein köyhimmät. Tämän asian kun oivallat, ymmärrät sen, miksi Katainen haluaa nostaa nimenomaan kinnteistöveroa tässä tilanteessa. Se tarkoittaa pakkonostoa köyhille kunnille, jolloin valtionapujen tarve (kriisikuntien erityisavustukset) vähenee. Rikkaat kunnat kuten Espoo pärjäävät vanhoilla veroilla, mutta sen asukkaat saavat tuloveron alennukset täysimääräisesti hyväkseen. Aivan fantastista, eikö vain?

Lue lisää

Olet menettänyt kykysi asiallisuuteen samalla kun sdp on menettänyt kykynä tuottaa asiallisia vaihtoehtoja hallituspolitiikalle.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Katainen on moneen kertaan sanonut, että veronkorotusten ja leikkausten aika tulee vasta myöhemmin. Kansalaisten on kai nyt hyvä tietää, että tämä myöhemmin tarkoittaakin sitä, että korotustalkoisiin ei lähdetty vielä eilen vaan vasta tänään. Myöhennyshän sekin toki on. Tässä siis mättää se, että sanotaan yhtä ja tehdäänkin sitten toista. Ehkä se on Kataisen mielestä aivan fantastista.

Se että kiinteistöveron ylärajan nosto olisi tulonsiirtoa rikkailta omakotitalon asukkailta köyhille vuokrataloissa asuville on täyttä humpuukia. Ensinnäkin on niin, että myös vuokranantajat maksavat kiinteistöveroa. Nyt kun on vielä vuokraajan markkinat ainakin suurissa kaupungeissa, se tarkoittaa sitä, että tuo vero siirretään viimeistä latinkia myöten vuokriin. Sitten voit miettiä sitä, kuka maksaa ja mitä.

Tätäkin vielä olennaisempi asia on se, että toimenpide eriarvoistaa kuntia vain lisää. Tämä on se asian puoli, mihin teidän kepulaisten luulisi tässä kiinnittävän huomiota. Se on myös syy, miksi otin asian esille tällä palstalla. On nimittäin turha luulla, että hyvin toimeentulevassa Espoossa, missä on kultahammasrannikolla kaikkein kailleimmat kiinteistöt, nostetaan kiinteistöveroa yhtään. Espoossa on kiinteistövero muutoinkin keskimääräistä matalampi. Veroja nostetaan köyhissä kunnissa ja niitä sijaitseen paljon Kepulandiassa. Pääkaupunkiseudulla veroa nostetaan ensin kaikkein köyhimmissä kunnassa eli Vantaalla, missä vero on jo ennestään korkea. Tätä kautta veronmaksajiksi eivät suinkaan joudu kaikkein rikkaimmat vaan aina ensin kaikkein köyhimmät. Tämän asian kun oivallat, ymmärrät sen, miksi Katainen haluaa nostaa nimenomaan kinnteistöveroa tässä tilanteessa. Se tarkoittaa pakkonostoa köyhille kunnille, jolloin valtionapujen tarve (kriisikuntien erityisavustukset) vähenee. Rikkaat kunnat kuten Espoo pärjäävät vanhoilla veroilla, mutta sen asukkaat saavat tuloveron alennukset täysimääräisesti hyväkseen. Aivan fantastista, eikö vain?

Lue lisää

ne rikkaat omakotitalon omistajat sen veron siirtävätkään. Tuskinpa heillä on edes köyhiä alivuokralaisia. Oletko siis koko kiinteistöveroa vastaan, koska se on raskasta kepukunnissa. Verorasitus on siis velä liian pieni pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa ja niiden pitäisi entistä enemmän tukea kepukuntia, joissa veroja ei saisi nostaa.

Obs1 kirjoitti:

ne rikkaat omakotitalon omistajat sen veron siirtävätkään. Tuskinpa heillä on edes köyhiä alivuokralaisia. Oletko siis koko kiinteistöveroa vastaan, koska se on raskasta kepukunnissa. Verorasitus on siis velä liian pieni pääkaupunkiseudulla ja erityisesti Espoossa ja niiden pitäisi entistä enemmän tukea kepukuntia, joissa veroja ei saisi nostaa.

Lue lisää

Espoon Westendissä kiinteistön omistavan ei tarvitse siirtää veronnostoa kenellekään. Tiedätkö mistä se johtuu? No, minäpä kerron. Espoo ei ole ensimmäisenä nostamassa kiinteistöveroa, koska kuntaa pärjää ilman nostoakin. Näin kaikkein rikkaimpien kiinteistöjen omistajien vero pysyy entisellään, ellei Espoossa katsota tarpeelliseksi laskea vielä veron määrää. Saattavatpa ne laskea nimenomaan Espoossa nyt sitäkin kautta, että kiinteistöjen käypien arvojen laskettua myös verotusarvot laskevat.

En minä ole huolissani siitä, että verorasitus on jossain päin Suomea liian pieni. Minusta kepulaisillakin on vaan oikeus tietää, mitä tämä hallituksen päätös tulee tarkoittamaan. Kuka joutuu maksumieheksi ja kuka ei. Eikö tämän kertominen ole mielestäsi sallittua.

Kiinteistöveron ylärajan nostaminen tulee siis kohtelemaan kansalaisia eriarvoisesti. Näin on myös pääkaupunkiseudulla, kun vertaa vaikkapa Espoota ja Vantaata. Köyhempi vantaalainen maksaa ja rikkaampi espoolainen ei. Tässä tilanteessa olisi siten ollut paljon tasa-arvoisempaa, jos olisi luovuttu tuloveron kevennyksistä, ainakin ylemmissä tuloluokissa.

oikeastaan kirjoitti:

Olet menettänyt kykysi asiallisuuteen samalla kun sdp on menettänyt kykynä tuottaa asiallisia vaihtoehtoja hallituspolitiikalle.

-Jäbä

on siis säälittävää, jos joku kertoo miten kiinteistöveron ylärajan nosto tulee kohtelemaan kansalaisia eri kunnissa. Hiuken ihmettelen, jos tämä menee Kepeussa mukisematta läpi, sillä kyllä tämä lisää erityisesti köyhissä Kepukunnissa asuvien verorasitusta. Rikkaat pääsevät helpommalla, koska rikkaissa kunnissa ei ole veronkorotuspaineita.

Mielipidepankki kirjoitti:

on siis säälittävää, jos joku kertoo miten kiinteistöveron ylärajan nosto tulee kohtelemaan kansalaisia eri kunnissa. Hiuken ihmettelen, jos tämä menee Kepeussa mukisematta läpi, sillä kyllä tämä lisää erityisesti köyhissä Kepukunnissa asuvien verorasitusta. Rikkaat pääsevät helpommalla, koska rikkaissa kunnissa ei ole veronkorotuspaineita.

Lue lisää

Kiinteistöverohan on sitä varten, että kunnilla on demokraattinen oikeus päättää millä tavalla se hankkii kiinteistöjen tarvitseman infrastuktuurin rakentamisen ja ylläpitämisen rahat.

Luuletko, että kadut, vesijohto, viemäri, yms. verkot rakennetaan ja ylläpidetään ilmaiseksi?

Luuletko, että kiinteistövero kunnissa nousee hallituksen päätöksillä?

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Espoon Westendissä kiinteistön omistavan ei tarvitse siirtää veronnostoa kenellekään. Tiedätkö mistä se johtuu? No, minäpä kerron. Espoo ei ole ensimmäisenä nostamassa kiinteistöveroa, koska kuntaa pärjää ilman nostoakin. Näin kaikkein rikkaimpien kiinteistöjen omistajien vero pysyy entisellään, ellei Espoossa katsota tarpeelliseksi laskea vielä veron määrää. Saattavatpa ne laskea nimenomaan Espoossa nyt sitäkin kautta, että kiinteistöjen käypien arvojen laskettua myös verotusarvot laskevat.

En minä ole huolissani siitä, että verorasitus on jossain päin Suomea liian pieni. Minusta kepulaisillakin on vaan oikeus tietää, mitä tämä hallituksen päätös tulee tarkoittamaan. Kuka joutuu maksumieheksi ja kuka ei. Eikö tämän kertominen ole mielestäsi sallittua.

Kiinteistöveron ylärajan nostaminen tulee siis kohtelemaan kansalaisia eriarvoisesti. Näin on myös pääkaupunkiseudulla, kun vertaa vaikkapa Espoota ja Vantaata. Köyhempi vantaalainen maksaa ja rikkaampi espoolainen ei. Tässä tilanteessa olisi siten ollut paljon tasa-arvoisempaa, jos olisi luovuttu tuloveron kevennyksistä, ainakin ylemmissä tuloluokissa.

Lue lisää

Heittäydyt aika naurettavaksi populistuksi, kun ryhdyt kuvaamaan jo kiinteistöveroakin ikään kuin sen pitäisi olla joku tulontasausvero rikkailta köyhille.

Eikä se ole mikään kalliin asumisen haittavero tai köyhän vuokralaisen rangaistusverokaan, vaikka sellaistakin populismissasi taas jankutat.

Käyttäisit järksäsi, kun sinulla sellainen kuitenkin on.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Espoon Westendissä kiinteistön omistavan ei tarvitse siirtää veronnostoa kenellekään. Tiedätkö mistä se johtuu? No, minäpä kerron. Espoo ei ole ensimmäisenä nostamassa kiinteistöveroa, koska kuntaa pärjää ilman nostoakin. Näin kaikkein rikkaimpien kiinteistöjen omistajien vero pysyy entisellään, ellei Espoossa katsota tarpeelliseksi laskea vielä veron määrää. Saattavatpa ne laskea nimenomaan Espoossa nyt sitäkin kautta, että kiinteistöjen käypien arvojen laskettua myös verotusarvot laskevat.

En minä ole huolissani siitä, että verorasitus on jossain päin Suomea liian pieni. Minusta kepulaisillakin on vaan oikeus tietää, mitä tämä hallituksen päätös tulee tarkoittamaan. Kuka joutuu maksumieheksi ja kuka ei. Eikö tämän kertominen ole mielestäsi sallittua.

Kiinteistöveron ylärajan nostaminen tulee siis kohtelemaan kansalaisia eriarvoisesti. Näin on myös pääkaupunkiseudulla, kun vertaa vaikkapa Espoota ja Vantaata. Köyhempi vantaalainen maksaa ja rikkaampi espoolainen ei. Tässä tilanteessa olisi siten ollut paljon tasa-arvoisempaa, jos olisi luovuttu tuloveron kevennyksistä, ainakin ylemmissä tuloluokissa.

Lue lisää

omakotitalon omistajia on muuten yllättävän paljon kepukunnissa. Tietysti minäkin mielellään luopuisin kesämökin ja omistamani kesämökkitontin kiinteistöverosta, jota nyt ei juuri pysty edes myymään ja jotka sijaitsevat köyhässä kepukunnassa. Minusta se olisi kuitenkin kohtuuton vaatimus. Luonnollisesti tiedät, että noita omaisuuseriä verotetaan ankarimmin. Mutta eivät ne kohtuuttomia ole, vaikka vähän vielä nousisivat. Sinä jotenkin väität, että kiinteistöveron maksavat köyhät ihmiset. Minä maksan sitä kolmesta kohteesta, joista osa varmasti nousee, enkä nyt pidä itseäni ihan köyhänä.

Mielipidepankki kirjoitti:

Espoon Westendissä kiinteistön omistavan ei tarvitse siirtää veronnostoa kenellekään. Tiedätkö mistä se johtuu? No, minäpä kerron. Espoo ei ole ensimmäisenä nostamassa kiinteistöveroa, koska kuntaa pärjää ilman nostoakin. Näin kaikkein rikkaimpien kiinteistöjen omistajien vero pysyy entisellään, ellei Espoossa katsota tarpeelliseksi laskea vielä veron määrää. Saattavatpa ne laskea nimenomaan Espoossa nyt sitäkin kautta, että kiinteistöjen käypien arvojen laskettua myös verotusarvot laskevat.

En minä ole huolissani siitä, että verorasitus on jossain päin Suomea liian pieni. Minusta kepulaisillakin on vaan oikeus tietää, mitä tämä hallituksen päätös tulee tarkoittamaan. Kuka joutuu maksumieheksi ja kuka ei. Eikö tämän kertominen ole mielestäsi sallittua.

Kiinteistöveron ylärajan nostaminen tulee siis kohtelemaan kansalaisia eriarvoisesti. Näin on myös pääkaupunkiseudulla, kun vertaa vaikkapa Espoota ja Vantaata. Köyhempi vantaalainen maksaa ja rikkaampi espoolainen ei. Tässä tilanteessa olisi siten ollut paljon tasa-arvoisempaa, jos olisi luovuttu tuloveron kevennyksistä, ainakin ylemmissä tuloluokissa.

Lue lisää

poliitikot ymmärtävät, että Suomen tuloverojen kansaivälisesti erittäin korkeaa marginaaliveroa yksinkertaisesti ei voi nostaa. Mutta taas löytyi yksi populisti sitä ehdottamaan. Jossain määrin hupaisaa on se, että aina sitä vasmmisto ehdottaa tietäen, että niin ei voida tehdä eikä tehdäkään. Sensijaan verottomuuden alarajaa voidaan nostaa ja niin on tehty ja se on järkevää, sitä voitaisiin kutsua soinivaararaisuudeksi.

Obs1 kirjoitti:

poliitikot ymmärtävät, että Suomen tuloverojen kansaivälisesti erittäin korkeaa marginaaliveroa yksinkertaisesti ei voi nostaa. Mutta taas löytyi yksi populisti sitä ehdottamaan. Jossain määrin hupaisaa on se, että aina sitä vasmmisto ehdottaa tietäen, että niin ei voida tehdä eikä tehdäkään. Sensijaan verottomuuden alarajaa voidaan nostaa ja niin on tehty ja se on järkevää, sitä voitaisiin kutsua soinivaararaisuudeksi.

Lue lisää

verottomuuden ylärajaa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Katainen on moneen kertaan sanonut, että veronkorotusten ja leikkausten aika tulee vasta myöhemmin. Kansalaisten on kai nyt hyvä tietää, että tämä myöhemmin tarkoittaakin sitä, että korotustalkoisiin ei lähdetty vielä eilen vaan vasta tänään. Myöhennyshän sekin toki on. Tässä siis mättää se, että sanotaan yhtä ja tehdäänkin sitten toista. Ehkä se on Kataisen mielestä aivan fantastista.

Se että kiinteistöveron ylärajan nosto olisi tulonsiirtoa rikkailta omakotitalon asukkailta köyhille vuokrataloissa asuville on täyttä humpuukia. Ensinnäkin on niin, että myös vuokranantajat maksavat kiinteistöveroa. Nyt kun on vielä vuokraajan markkinat ainakin suurissa kaupungeissa, se tarkoittaa sitä, että tuo vero siirretään viimeistä latinkia myöten vuokriin. Sitten voit miettiä sitä, kuka maksaa ja mitä.

Tätäkin vielä olennaisempi asia on se, että toimenpide eriarvoistaa kuntia vain lisää. Tämä on se asian puoli, mihin teidän kepulaisten luulisi tässä kiinnittävän huomiota. Se on myös syy, miksi otin asian esille tällä palstalla. On nimittäin turha luulla, että hyvin toimeentulevassa Espoossa, missä on kultahammasrannikolla kaikkein kailleimmat kiinteistöt, nostetaan kiinteistöveroa yhtään. Espoossa on kiinteistövero muutoinkin keskimääräistä matalampi. Veroja nostetaan köyhissä kunnissa ja niitä sijaitseen paljon Kepulandiassa. Pääkaupunkiseudulla veroa nostetaan ensin kaikkein köyhimmissä kunnassa eli Vantaalla, missä vero on jo ennestään korkea. Tätä kautta veronmaksajiksi eivät suinkaan joudu kaikkein rikkaimmat vaan aina ensin kaikkein köyhimmät. Tämän asian kun oivallat, ymmärrät sen, miksi Katainen haluaa nostaa nimenomaan kinnteistöveroa tässä tilanteessa. Se tarkoittaa pakkonostoa köyhille kunnille, jolloin valtionapujen tarve (kriisikuntien erityisavustukset) vähenee. Rikkaat kunnat kuten Espoo pärjäävät vanhoilla veroilla, mutta sen asukkaat saavat tuloveron alennukset täysimääräisesti hyväkseen. Aivan fantastista, eikö vain?

Lue lisää

Omakotiasujalla on paljon neliöitä niin asunnossaan kuin tontillaankin. Vuokrakämppään kohdistuva kiinteistövero on suhteessa alhaisempi kuin rikkaiden omakotitalossa, sillä myös kerrostalojen verotusarvot ovat alhaisempia.

Tämä veronmuutos on siis aivan oikea jos veroja ylipäätään tarvitsee nostaa. Se rankaisee parempiosaisia enemmän kuin heikko-osaisia, turha sinun sitä on kiistää.

Vai tuntuuko se sinusta vääryydeltä, että vero kohdistuukin sinuun, hyvätuloiseen ja omaisuutta haalineeseen?

oma lehmä ojassa? kirjoitti:

Omakotiasujalla on paljon neliöitä niin asunnossaan kuin tontillaankin. Vuokrakämppään kohdistuva kiinteistövero on suhteessa alhaisempi kuin rikkaiden omakotitalossa, sillä myös kerrostalojen verotusarvot ovat alhaisempia.

Tämä veronmuutos on siis aivan oikea jos veroja ylipäätään tarvitsee nostaa. Se rankaisee parempiosaisia enemmän kuin heikko-osaisia, turha sinun sitä on kiistää.

Vai tuntuuko se sinusta vääryydeltä, että vero kohdistuukin sinuun, hyvätuloiseen ja omaisuutta haalineeseen?

Lue lisää

Sinä olet kommari, ja haluaisit kaiken yhteiseksi.
Se on jo kerran maksettu, ja monen eri veron kera, ja vieläkin rokotetaan saatana siitä, että on työllään jotain saanut.
Sinun ajatusmallillasi pitäisi ainoastaan tontteja ja taloja yhteiskunnan vuokrata, minkälaisesta pienestä vuokraustoiminnastahan nytkin on kyse.
Verotetaan saatana siitä, että on ostanut joskus maata, ja rakentanut sinne oman pesänsä.
Nythän verotetaan jo sähkössä, vedessä, ynnä muissa, joten ei enää yhtään mitään tuollaisia veroja köyhä omakotiasuja kaipaa.
Sossut ja kokkarit ovat samanlaisia kansan kusettajia.
Ja kommarit veisi kaiken kerralla.

Perkele suomessa on tilaa jokaiselle rakentaa oma talonsa omalle tontille ja vielä ranratontille, jos politiika olisi toisenlaista.
Tulevat polvet tulevat näin tekemäänkin, joten nyt on ökyrosvoilla(demut ja kokkarit) tarkoitus vain saada itselleen paljon maaomaisuutta verotuksen avulla.
Tehdään omistaminen niin kalliiksi väliaikaisesti, että kaikki joutuvat omansa myymään.

Kyllä eri veroista voidaan keskustella ihan populismivapaasti.

Varallisuusvero oli huono vero, koska se kohteli sen kohteeksi joutuneita epätasa-arvoisesti. Sen sijaan esim. ylellisyysveron tapaiset kulutusverot olisivat hyviä veroja, koska niitä on vaikeampi kiertää. Hallituksessahan Mauri Pekkarinen on tällaisia jo väläytellyt, mutta Kokoomus ja RKP panevat siinä takuuvarmasti hanttiin.

Kiinteistövero sinällään voi olla hyväkin vero, vaikka itse pidän kyseenalaisena asumisen verottamista. Asuminenhan on perustarve, jonka ylisuurta verottamista pitäisi välttää. Kiinteistöveron kohteeksi joutuvat kaikki, vuokralaisista omakotitaloissa ja vaikkapa hotelleissa asuviin. Kiinteistövero nimittäin siirtyy kyllä vuokriin ja hintoihin yhtä lailla kuin arvonlisävero siirtyy niihin.

Kiinteistöveroa voisi luulla jotenkin sosiaaliseksi veroksi kuten tässäkin ketjussa moni malko lailla harhaluuloisesti olettaa. Kun katselee sitten eri kuntien kiinteistöveroasteita, voi helposti havaita, että rikkaimmilla kunnilla on varaa pienempiin prosentteihin ja köyhillä kunnilla taas on varaa vain ylärajaa hipoviin prosentteihin. Kun jonkin kunnan veroaste on korkea, sen päälle tulee vielä korkea kiinteistöveroaste. Näin asiat saadaan näyttämään ulospäin hieman korrektimmalta, kun verorasitus jakautuu kahden eri veron varaan. Voisi nimittäin herättää paljon närää erityisesti Kepulandian köyhissä kunnissa, jos kuntavero menisi siellä ilman kiinteistöveroja reilusti yli 20 prosentin ja Espoossa maksetaan viisi prosenttia vähemmän.

Ei tämä minua henkilökohtaisesti haittaa, mutta pikkusen ihmettelen, miten Kepu on tässäkin taas Kokoomuksen täysin vietävissä. Ei tiedosteta sitä, miten veron nosto tulee lopulta kohdistumaan.

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä eri veroista voidaan keskustella ihan populismivapaasti.

Varallisuusvero oli huono vero, koska se kohteli sen kohteeksi joutuneita epätasa-arvoisesti. Sen sijaan esim. ylellisyysveron tapaiset kulutusverot olisivat hyviä veroja, koska niitä on vaikeampi kiertää. Hallituksessahan Mauri Pekkarinen on tällaisia jo väläytellyt, mutta Kokoomus ja RKP panevat siinä takuuvarmasti hanttiin.

Kiinteistövero sinällään voi olla hyväkin vero, vaikka itse pidän kyseenalaisena asumisen verottamista. Asuminenhan on perustarve, jonka ylisuurta verottamista pitäisi välttää. Kiinteistöveron kohteeksi joutuvat kaikki, vuokralaisista omakotitaloissa ja vaikkapa hotelleissa asuviin. Kiinteistövero nimittäin siirtyy kyllä vuokriin ja hintoihin yhtä lailla kuin arvonlisävero siirtyy niihin.

Kiinteistöveroa voisi luulla jotenkin sosiaaliseksi veroksi kuten tässäkin ketjussa moni malko lailla harhaluuloisesti olettaa. Kun katselee sitten eri kuntien kiinteistöveroasteita, voi helposti havaita, että rikkaimmilla kunnilla on varaa pienempiin prosentteihin ja köyhillä kunnilla taas on varaa vain ylärajaa hipoviin prosentteihin. Kun jonkin kunnan veroaste on korkea, sen päälle tulee vielä korkea kiinteistöveroaste. Näin asiat saadaan näyttämään ulospäin hieman korrektimmalta, kun verorasitus jakautuu kahden eri veron varaan. Voisi nimittäin herättää paljon närää erityisesti Kepulandian köyhissä kunnissa, jos kuntavero menisi siellä ilman kiinteistöveroja reilusti yli 20 prosentin ja Espoossa maksetaan viisi prosenttia vähemmän.

Ei tämä minua henkilökohtaisesti haittaa, mutta pikkusen ihmettelen, miten Kepu on tässäkin taas Kokoomuksen täysin vietävissä. Ei tiedosteta sitä, miten veron nosto tulee lopulta kohdistumaan.

Lue lisää

Varallisuusvero oli toki huono vero siinä, että sen maksaminen aiheutti monasti sen, että varallisuutta piti realisoida, jotta olisi voinut veron maksaa. Sellainen ei aina ole kansantaloudellisesti järkevää.

Ylellisyysveron tapaan toimii jossain määrin 22% arvonlisävero, jonka kuluttaja maksaa, eli mitä kalliimpi tavara ja mitä turhempi, sitä enemmän siitä kilahtaa verottajan tilille. Kun siis köyhä ostaa itselleen puvun tarjoushintaan 99 euroa ja rikkaampi vastaavasti teettää pukunsa hintaan 999 euroa, niin ylellisyysverokin on kymmenkertinen.

Kiinteistöveropopulismisi sen sijaan on lähinnä lapsellista mielikuvituksen tuotetta, kun näytät protestoivan kunnallista demokratiaa ja itsemääräämisoikeutta vastaan sen suhteen, ettei kunnilla saisi olla itsenäistä oikeutta päättää omasta veropolitiikastaan myös kiinteistöomaisuuden verotuksen suhteen.

-Jäbä

Mielipidepankki kirjoitti:

Kyllä eri veroista voidaan keskustella ihan populismivapaasti.

Varallisuusvero oli huono vero, koska se kohteli sen kohteeksi joutuneita epätasa-arvoisesti. Sen sijaan esim. ylellisyysveron tapaiset kulutusverot olisivat hyviä veroja, koska niitä on vaikeampi kiertää. Hallituksessahan Mauri Pekkarinen on tällaisia jo väläytellyt, mutta Kokoomus ja RKP panevat siinä takuuvarmasti hanttiin.

Kiinteistövero sinällään voi olla hyväkin vero, vaikka itse pidän kyseenalaisena asumisen verottamista. Asuminenhan on perustarve, jonka ylisuurta verottamista pitäisi välttää. Kiinteistöveron kohteeksi joutuvat kaikki, vuokralaisista omakotitaloissa ja vaikkapa hotelleissa asuviin. Kiinteistövero nimittäin siirtyy kyllä vuokriin ja hintoihin yhtä lailla kuin arvonlisävero siirtyy niihin.

Kiinteistöveroa voisi luulla jotenkin sosiaaliseksi veroksi kuten tässäkin ketjussa moni malko lailla harhaluuloisesti olettaa. Kun katselee sitten eri kuntien kiinteistöveroasteita, voi helposti havaita, että rikkaimmilla kunnilla on varaa pienempiin prosentteihin ja köyhillä kunnilla taas on varaa vain ylärajaa hipoviin prosentteihin. Kun jonkin kunnan veroaste on korkea, sen päälle tulee vielä korkea kiinteistöveroaste. Näin asiat saadaan näyttämään ulospäin hieman korrektimmalta, kun verorasitus jakautuu kahden eri veron varaan. Voisi nimittäin herättää paljon närää erityisesti Kepulandian köyhissä kunnissa, jos kuntavero menisi siellä ilman kiinteistöveroja reilusti yli 20 prosentin ja Espoossa maksetaan viisi prosenttia vähemmän.

Ei tämä minua henkilökohtaisesti haittaa, mutta pikkusen ihmettelen, miten Kepu on tässäkin taas Kokoomuksen täysin vietävissä. Ei tiedosteta sitä, miten veron nosto tulee lopulta kohdistumaan.

Lue lisää

asiaa, ja tuli mieleeni sosialisointia muistuttava toimenpide, eli pyritään yksityisomistamisen rajoittamiseen, tekemällä se kannattamattomaksi verotuksen avulla.
Kyllä tässä tuntee kohta olevansa joskus omalla rahalla hankituilla maillansa ja taloissaan valtion vuokralainen.

Voi vittu noiden sossukokkareiden touhua.
Minä en ole demari, mutta sossut, ja kokkarit tähtäävät kumpikin samaan, eli maaomaisuus ja muukin omistusoikeus vain ökyporvareille.
Siksihän minä aina sanonkin, että demarit ovat ökyporvareiden köyhienkusetus siipi.

Ja noita sossudemareita, ja kokkareita ei saa koskaan päästää samaan hallitukseen, koska silloin vähäosaiset ja tavallinen kansa joutuu kärsimään eniten.

eilen samaa kirjoitti:

asiaa, ja tuli mieleeni sosialisointia muistuttava toimenpide, eli pyritään yksityisomistamisen rajoittamiseen, tekemällä se kannattamattomaksi verotuksen avulla.
Kyllä tässä tuntee kohta olevansa joskus omalla rahalla hankituilla maillansa ja taloissaan valtion vuokralainen.

Voi vittu noiden sossukokkareiden touhua.
Minä en ole demari, mutta sossut, ja kokkarit tähtäävät kumpikin samaan, eli maaomaisuus ja muukin omistusoikeus vain ökyporvareille.
Siksihän minä aina sanonkin, että demarit ovat ökyporvareiden köyhienkusetus siipi.

Ja noita sossudemareita, ja kokkareita ei saa koskaan päästää samaan hallitukseen, koska silloin vähäosaiset ja tavallinen kansa joutuu kärsimään eniten.

Lue lisää

Kiintietöverosta päättävät oman kuntasi sossukokkarit ja muut demarit.

Älä päästä heitä valtaan. Äänestä persukepuja ja muita isänmaallisia.

aika lailla kirjoitti:

Varallisuusvero oli toki huono vero siinä, että sen maksaminen aiheutti monasti sen, että varallisuutta piti realisoida, jotta olisi voinut veron maksaa. Sellainen ei aina ole kansantaloudellisesti järkevää.

Ylellisyysveron tapaan toimii jossain määrin 22% arvonlisävero, jonka kuluttaja maksaa, eli mitä kalliimpi tavara ja mitä turhempi, sitä enemmän siitä kilahtaa verottajan tilille. Kun siis köyhä ostaa itselleen puvun tarjoushintaan 99 euroa ja rikkaampi vastaavasti teettää pukunsa hintaan 999 euroa, niin ylellisyysverokin on kymmenkertinen.

Kiinteistöveropopulismisi sen sijaan on lähinnä lapsellista mielikuvituksen tuotetta, kun näytät protestoivan kunnallista demokratiaa ja itsemääräämisoikeutta vastaan sen suhteen, ettei kunnilla saisi olla itsenäistä oikeutta päättää omasta veropolitiikastaan myös kiinteistöomaisuuden verotuksen suhteen.

-Jäbä

Lue lisää

Minusta on kansalaisten älykkyyden halveksintaa, jos kiinteistöveron korottamisesta puhutaan, kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Osalla kunnista veron nosto ei ole valintakysymys, se on pakkotilanteessa tehty ratkaisu. Kunnallisverot ovat muutenkin eriarvoistavia veroja, niiden rasittavuus kohdistuu köyhään kansanosaan, tasaveroilla on tämä taipumus. Äyrit ovat myös kalleimpia siellä, missä varakkuutta ei muutenkaan liiemmin ole.

Kiinteistöveron nostot aiheuttavat yksilöille varsin hankalia ongelmia, näin etenkin taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Kiinteistöveron nosto voi olla se tekijä, jonka vuoksi asunnosta on luovuttava, jos työt ovat loppuneet ja asuntovelkaa on runsaasti. Saamme siis nähdä, asuntojen hintojen alenevan ja ihmisten joutuvat maksamaan asunnoistaan, myös niistä luopumisen jälkeen. Minua ei tämä kuva kovinkaan suuresti viehätä.

Suomessa on todella paljon kuntia, joiden taloudellinen tilanne on katastrofaalinen, näiden kuntien mahdollisuus kilpailla asukkaista on olematon, ne eivät myöskään pysty kehittymään ja kehittämään teollista toimeliaisuutta alueellaan. Mikäli sekä äyri on korkea ja kiinteistöverot pilvissä, silloin muuttosuunta on ainoastaan pois päin.

Niinpä niin kirjoitti:

Minusta on kansalaisten älykkyyden halveksintaa, jos kiinteistöveron korottamisesta puhutaan, kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Osalla kunnista veron nosto ei ole valintakysymys, se on pakkotilanteessa tehty ratkaisu. Kunnallisverot ovat muutenkin eriarvoistavia veroja, niiden rasittavuus kohdistuu köyhään kansanosaan, tasaveroilla on tämä taipumus. Äyrit ovat myös kalleimpia siellä, missä varakkuutta ei muutenkaan liiemmin ole.

Kiinteistöveron nostot aiheuttavat yksilöille varsin hankalia ongelmia, näin etenkin taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Kiinteistöveron nosto voi olla se tekijä, jonka vuoksi asunnosta on luovuttava, jos työt ovat loppuneet ja asuntovelkaa on runsaasti. Saamme siis nähdä, asuntojen hintojen alenevan ja ihmisten joutuvat maksamaan asunnoistaan, myös niistä luopumisen jälkeen. Minua ei tämä kuva kovinkaan suuresti viehätä.

Suomessa on todella paljon kuntia, joiden taloudellinen tilanne on katastrofaalinen, näiden kuntien mahdollisuus kilpailla asukkaista on olematon, ne eivät myöskään pysty kehittymään ja kehittämään teollista toimeliaisuutta alueellaan. Mikäli sekä äyri on korkea ja kiinteistöverot pilvissä, silloin muuttosuunta on ainoastaan pois päin.

Lue lisää

Kunnilla on myös eriliset kulut siitä, että kiinteistöjen tarvitsema infrastruktuuri rakennetaan ja ylläpidetään, joten nyt kun on tarkoitus myös lisätäjulkisia menoja, jotta mm. rakentamista pidettäisi yllä, on aivan paikallaan avata kunnille rahoitusmahdollisuus tällaiseen rakentamiseen myös sitä kautta, että kunta voi valtuuston enemmistöpäätöksellä, korottaa kiinteistöveroan, jos se näkee siihen tarvetta.

Se, että kunta on niin köyhä, että sen on jatkuvasti korotettava verojaan kattaakseen toimintamenonsa, merkitsee, ettei kunta ole enää ansainnut itsenäisyyttään, van sen tulisi liittyä yhteen naapuriensa kanssa.

-Jäbä

toimii kunnissakin kirjoitti:

Kunnilla on myös eriliset kulut siitä, että kiinteistöjen tarvitsema infrastruktuuri rakennetaan ja ylläpidetään, joten nyt kun on tarkoitus myös lisätäjulkisia menoja, jotta mm. rakentamista pidettäisi yllä, on aivan paikallaan avata kunnille rahoitusmahdollisuus tällaiseen rakentamiseen myös sitä kautta, että kunta voi valtuuston enemmistöpäätöksellä, korottaa kiinteistöveroan, jos se näkee siihen tarvetta.

Se, että kunta on niin köyhä, että sen on jatkuvasti korotettava verojaan kattaakseen toimintamenonsa, merkitsee, ettei kunta ole enää ansainnut itsenäisyyttään, van sen tulisi liittyä yhteen naapuriensa kanssa.

-Jäbä

Lue lisää

Valtio on johdonmukaisesti siirtänyt maksurasitteita kunnille, tämä on mahdollistanut valtio menojen pienenemisen. Nyt ahdinkoon joutuneissa kunnissa ei voida puhua demokratiasta, koska päätöksiä on tehtävä pakkoraossa. Tämä suunta lisää ihmisten eriarvoisuutta ja ahdinkoa nimenomaan heillä, joiden vaihtoehdot ovat muutenkin heikot, vaikkapa muuttamiseen, nyt puhutaan siis vanhuksista, työrajoitteisista, suurista lapsiperheistä, tms....

Itsenäisyyttä ei tarvitse ansaita, sen tulisi olla oikeus myös kunnilla. Kahden köyhän kunnan yhdistyminen tuo kyllä jonkin verran säästöjä, se ei kuitenkaan ole mikään loppumaton rahakätkö sekään.

Niinpä niin kirjoitti:

Valtio on johdonmukaisesti siirtänyt maksurasitteita kunnille, tämä on mahdollistanut valtio menojen pienenemisen. Nyt ahdinkoon joutuneissa kunnissa ei voida puhua demokratiasta, koska päätöksiä on tehtävä pakkoraossa. Tämä suunta lisää ihmisten eriarvoisuutta ja ahdinkoa nimenomaan heillä, joiden vaihtoehdot ovat muutenkin heikot, vaikkapa muuttamiseen, nyt puhutaan siis vanhuksista, työrajoitteisista, suurista lapsiperheistä, tms....

Itsenäisyyttä ei tarvitse ansaita, sen tulisi olla oikeus myös kunnilla. Kahden köyhän kunnan yhdistyminen tuo kyllä jonkin verran säästöjä, se ei kuitenkaan ole mikään loppumaton rahakätkö sekään.

Lue lisää

Ensinnäkin: kiinteistövero on tarkoitettu kiinteistöjen tarvitseman kunnallistekniikan kustannuksiin. Verot yleensäkin on tarkoitettu menojen katteeksi, muuta tarkotustahan niillä ei ole. ja nyt laman aikana on tarkoitus lisätä julkisia menoja mm. korjausrakentamiseen, jossa mm. kunnallistekniikan kunnossapito on yksi kohde. on siis erittäin luonnollista, että kuntien päätösvaltaa näiden menojen rahoittamiseksi helpotetaan kiinteistöverotuksen mahdollisuuksia lisäämällä.

Ahdinkoon joutuneita kuntia ei auta tippaakaan, jos niiltä suljetaan pois sellainen lisätulonlähde kuin kiinteistöveron korotusmahdollisuus on. Päätös sen käyttöönotosta tietenkin kuuluu kunnille, koska ei valtio lisää kuntien kunnallistekniikan kustannusrasitteita.

Eriarvoisuuden ongelmilla, vanhuksilla jatyörajoitteisilla ei taas ole pienintäkään yhtymäkohtaa kiinteistöveron kanssa.

Kuntien itsemääräämisoikeudesta olen sitä mieltä, että sen on liityttävätaloudelliseen itsenäisyyteen. Tällä tarkoitan, että tilnnetta, jossa kunta saa päättää menoistaan niin, että muut maksavat lystin, ei tule sallia. Jos kunta eiitse pysty rahoittamaan menojaan (nykyisten tasausjärjestelmien puitteissa), niin sen on liityttävä naapureihinsa.

Säästöjähän ei kuntaliitoksilla tavoitella, vaan palvelutuotannon toimivuutta niin, ettei se aiheuta tarpeettomia kustannuksia, joita pikkukunnat eivät yksin pysty kattamaan.

-Jäbä

eri mieltä kirjoitti:

Ensinnäkin: kiinteistövero on tarkoitettu kiinteistöjen tarvitseman kunnallistekniikan kustannuksiin. Verot yleensäkin on tarkoitettu menojen katteeksi, muuta tarkotustahan niillä ei ole. ja nyt laman aikana on tarkoitus lisätä julkisia menoja mm. korjausrakentamiseen, jossa mm. kunnallistekniikan kunnossapito on yksi kohde. on siis erittäin luonnollista, että kuntien päätösvaltaa näiden menojen rahoittamiseksi helpotetaan kiinteistöverotuksen mahdollisuuksia lisäämällä.

Ahdinkoon joutuneita kuntia ei auta tippaakaan, jos niiltä suljetaan pois sellainen lisätulonlähde kuin kiinteistöveron korotusmahdollisuus on. Päätös sen käyttöönotosta tietenkin kuuluu kunnille, koska ei valtio lisää kuntien kunnallistekniikan kustannusrasitteita.

Eriarvoisuuden ongelmilla, vanhuksilla jatyörajoitteisilla ei taas ole pienintäkään yhtymäkohtaa kiinteistöveron kanssa.

Kuntien itsemääräämisoikeudesta olen sitä mieltä, että sen on liityttävätaloudelliseen itsenäisyyteen. Tällä tarkoitan, että tilnnetta, jossa kunta saa päättää menoistaan niin, että muut maksavat lystin, ei tule sallia. Jos kunta eiitse pysty rahoittamaan menojaan (nykyisten tasausjärjestelmien puitteissa), niin sen on liityttävä naapureihinsa.

Säästöjähän ei kuntaliitoksilla tavoitella, vaan palvelutuotannon toimivuutta niin, ettei se aiheuta tarpeettomia kustannuksia, joita pikkukunnat eivät yksin pysty kattamaan.

-Jäbä

Lue lisää

Asiat ovat harvoin siten yksinään toimivia, etteivät ne liity mitenkään mihinkään.

Mikäli köyhien kuntien äyrit ovat tapissa ja kiinteistöveroja joudutaan korottamaan käyttökulujen kattamiseksi. Silloin ihmiset, joilla on siihen mahdollisuus, äänestävät jaloillaan. Paikoilleen jäävät he, joilla ei ole muuttamisen mahdollisuutta. Syntyy kurjistumisen kierre.

Ahdinkoon joutuneita kuntia ei auta se, että kunnissa asuvien ihmisten taloudellista ahdinkoa lisätään. Nyt oikeasti velkaelvytykseen otettuja rahoja tulisi käyttää myös kuntatalouden parantamiseen. Mikäli aiomme pitää asuttuna koko maata.

Kiinteistöveronkorotukset ovat huonoja keinoja, ne eivät elvytä -päinvastoin, ne eivät myöskään paranna kuntien kilpailukykyä asukkaista eikä yrittäjistä.

Niinpä niin kirjoitti:

Minusta on kansalaisten älykkyyden halveksintaa, jos kiinteistöveron korottamisesta puhutaan, kunnallisen itsehallinnon näkökulmasta. Osalla kunnista veron nosto ei ole valintakysymys, se on pakkotilanteessa tehty ratkaisu. Kunnallisverot ovat muutenkin eriarvoistavia veroja, niiden rasittavuus kohdistuu köyhään kansanosaan, tasaveroilla on tämä taipumus. Äyrit ovat myös kalleimpia siellä, missä varakkuutta ei muutenkaan liiemmin ole.

Kiinteistöveron nostot aiheuttavat yksilöille varsin hankalia ongelmia, näin etenkin taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Kiinteistöveron nosto voi olla se tekijä, jonka vuoksi asunnosta on luovuttava, jos työt ovat loppuneet ja asuntovelkaa on runsaasti. Saamme siis nähdä, asuntojen hintojen alenevan ja ihmisten joutuvat maksamaan asunnoistaan, myös niistä luopumisen jälkeen. Minua ei tämä kuva kovinkaan suuresti viehätä.

Suomessa on todella paljon kuntia, joiden taloudellinen tilanne on katastrofaalinen, näiden kuntien mahdollisuus kilpailla asukkaista on olematon, ne eivät myöskään pysty kehittymään ja kehittämään teollista toimeliaisuutta alueellaan. Mikäli sekä äyri on korkea ja kiinteistöverot pilvissä, silloin muuttosuunta on ainoastaan pois päin.

Lue lisää

olemassa, kun kunnallisvero maksettaisiin maan Kesliarvon mukaan. Eli tasattaisiin, toisilta ottamalla, ja toisille antamalla.
Ihmiset käyttävät pääkaupunkiseudun kuntien palveluksia ja päinvastoin.
Oikeudenmukaisuusperatteen mukaan kaikilla kunnilla pitäisi olla yhtäläinen kunnallivero.

Mutta arvatkaapa suostuuko Helsinkidemarit tähän, kun Helsingin kunnallisvaroista maksaa valtio suuren osan. Helsingissä on paljon virastoja, joiden ansioista siellä on pieni kunnallisvero.
Tuo on yksi epäoikeudenmukaisuus.

Niinpä niin kirjoitti:

Asiat ovat harvoin siten yksinään toimivia, etteivät ne liity mitenkään mihinkään.

Mikäli köyhien kuntien äyrit ovat tapissa ja kiinteistöveroja joudutaan korottamaan käyttökulujen kattamiseksi. Silloin ihmiset, joilla on siihen mahdollisuus, äänestävät jaloillaan. Paikoilleen jäävät he, joilla ei ole muuttamisen mahdollisuutta. Syntyy kurjistumisen kierre.

Ahdinkoon joutuneita kuntia ei auta se, että kunnissa asuvien ihmisten taloudellista ahdinkoa lisätään. Nyt oikeasti velkaelvytykseen otettuja rahoja tulisi käyttää myös kuntatalouden parantamiseen. Mikäli aiomme pitää asuttuna koko maata.

Kiinteistöveronkorotukset ovat huonoja keinoja, ne eivät elvytä -päinvastoin, ne eivät myöskään paranna kuntien kilpailukykyä asukkaista eikä yrittäjistä.

Lue lisää

Jos kunnat ovat tuollaisessa ahdingossa kuin maalailet, niin muuta keinoa ei ole kuin kuntaliitos ja kulurakenteen ratinalisointi yhdessä naapureiden kanssa.

Suomessa on jo toteutettujen ja vireillä olevien kuntaliitosten jälkeenkin vielä ainakin 100 kuntaa liikaa.

Veronkorotukset eivät tietenkään elvytä, ellei samalla lisätä kunnallistekniikan rakentamista, eli kuntien menoja, jotta työllisyys pysyy yllä ja tarpeelliset kunnallistekniset rakentamishankkeet toteutetaan nyt, kun kunnissa tarvitaan työttömille töitä.

Kuntien keskinäinen kilpailu asukkaista ja yrittäjistä on hyvin epäterve ilmiö, josta pitäisi päästä eroon.

-Jäbä

olisi ratkaisu kirjoitti:

olemassa, kun kunnallisvero maksettaisiin maan Kesliarvon mukaan. Eli tasattaisiin, toisilta ottamalla, ja toisille antamalla.
Ihmiset käyttävät pääkaupunkiseudun kuntien palveluksia ja päinvastoin.
Oikeudenmukaisuusperatteen mukaan kaikilla kunnilla pitäisi olla yhtäläinen kunnallivero.

Mutta arvatkaapa suostuuko Helsinkidemarit tähän, kun Helsingin kunnallisvaroista maksaa valtio suuren osan. Helsingissä on paljon virastoja, joiden ansioista siellä on pieni kunnallisvero.
Tuo on yksi epäoikeudenmukaisuus.

Lue lisää

Helsinkiläiset maksavat n. 2 %-yksikköä korkeampaa kunnallisveroa kuin Helsingin kaupungin oma talous edellyttäisi siksi, että kunnallisveron tasauksella helsinkiläisten veroilla ylläpidetään pikkuruisia kepukuntia, joiden kunnallisveroa ei ole mahdollista korottaa niin, että se kattaisi näiden kuntien ollemassaolon vaatiman byrokratian kustannukset.

helppo ratkaisu kirjoitti:

Jos kunnat ovat tuollaisessa ahdingossa kuin maalailet, niin muuta keinoa ei ole kuin kuntaliitos ja kulurakenteen ratinalisointi yhdessä naapureiden kanssa.

Suomessa on jo toteutettujen ja vireillä olevien kuntaliitosten jälkeenkin vielä ainakin 100 kuntaa liikaa.

Veronkorotukset eivät tietenkään elvytä, ellei samalla lisätä kunnallistekniikan rakentamista, eli kuntien menoja, jotta työllisyys pysyy yllä ja tarpeelliset kunnallistekniset rakentamishankkeet toteutetaan nyt, kun kunnissa tarvitaan työttömille töitä.

Kuntien keskinäinen kilpailu asukkaista ja yrittäjistä on hyvin epäterve ilmiö, josta pitäisi päästä eroon.

-Jäbä

Lue lisää

Kahden köyhän kunnan yhdistyminen ei kovinkaan paljon kulurakenteita muuta. Nyt on osalla kunnissa sellainen tilanne, jossa käyttökulut nousevat jo niin korkeiksi, ettei niistä selvitä, kun ainoastaan äyrien korotuksilla ja nyt tietenkin kiinteistöverojen nostolla. Ongelmaksi jää se, että kuntien mahdollisuus kehitykseen ei parane, suunta on päinvastainen.

Tietenkin kuntien pitää voida kilpailla asukkaista ja yrittäjistä. Mikäli kilpailua ajatellaan moraaliselta kannalta, se on epätervettä aina, mutta ei kuntien keskinäinen kilpailu ole sen sairaampaa kuin muukaan kilvoittelu.

Mikäli jo käyttökulujen kattaminen on velkavaroin toteutettua, mistä ajattelit saatavan ne rahat joilla rakennetaan?

Niinpä niin kirjoitti:

Kahden köyhän kunnan yhdistyminen ei kovinkaan paljon kulurakenteita muuta. Nyt on osalla kunnissa sellainen tilanne, jossa käyttökulut nousevat jo niin korkeiksi, ettei niistä selvitä, kun ainoastaan äyrien korotuksilla ja nyt tietenkin kiinteistöverojen nostolla. Ongelmaksi jää se, että kuntien mahdollisuus kehitykseen ei parane, suunta on päinvastainen.

Tietenkin kuntien pitää voida kilpailla asukkaista ja yrittäjistä. Mikäli kilpailua ajatellaan moraaliselta kannalta, se on epätervettä aina, mutta ei kuntien keskinäinen kilpailu ole sen sairaampaa kuin muukaan kilvoittelu.

Mikäli jo käyttökulujen kattaminen on velkavaroin toteutettua, mistä ajattelit saatavan ne rahat joilla rakennetaan?

Lue lisää

Ei kyse ole kulurakenteiden, vaan palvelurakenteiden muuttamisesta. kun kunnat yhdistyvät, niiden on helpompi tuottaa palvelunsa järkevästi eikä hallintopbyrokratiaa tarvitse läpikäydä kuin yhteen kertaan. Pääkaupunkiseudun kuntienkin yhdistämisestä puhutaan juuri siksi, että palvelujen tuotanto tehostuisi, kun päätökset voitaisi tehdä vain yhdessä valtuustossa yhden valmistelun tuloksena.

Kyse ei siis ole kuntien kuluista, vaan kansalaisten saamista palveluista, niiden määrästä, laadusta ja tasaisesta saatavuudesta, jonka aikaansaaminen on kustannustehokkaampaa, kun sitä ei tehdä sadoissa pikkukunnissa sataan kertaan erikseen.

Kuntien "kilpailu" asukkaista ja yrityksistä on järjetöntä, koska se on nollasummapeliä, josta kokonaisuudelle on vain haittaa, kun kilpailun seurauksena yksi kunta hyötyy ja toinen häviää. Ideaparkki-pelleily on tästä hyvä erimerkki, kun Lempäälän ideaparkki on tyhjentänyt Valkeakosken keskustan kaupat asiakkaista. Kenelle sellaisesta on hyötyä?

Hallitus on lisännyt valtionapua kunnille hyvin merkittävästi kuntien rakennushankkeisiin. se, että kiinteistöveron korotukselle annetaan myös lupa, on osa elvytyskokonaisuutta, jossa julkisilla investoinneilla pidetään kotimarkkinoiden työllisyyttä mahdollisimman hyvänä.

Tässä on selvää, etteivät kunnat rakenna yksinomaan valtion velkarahalla, vaan panostavat hankkeisiinsa myös itse (vaikkpa kiintietoveron tuottoa), koska se tuo päätöksentekoon mukaan paljon tervettä tarveharkintaa ja rakennushankkeiden pakollista priorisointiakin.

-Jäbä

ei kannata kirjoitti:

Ei kyse ole kulurakenteiden, vaan palvelurakenteiden muuttamisesta. kun kunnat yhdistyvät, niiden on helpompi tuottaa palvelunsa järkevästi eikä hallintopbyrokratiaa tarvitse läpikäydä kuin yhteen kertaan. Pääkaupunkiseudun kuntienkin yhdistämisestä puhutaan juuri siksi, että palvelujen tuotanto tehostuisi, kun päätökset voitaisi tehdä vain yhdessä valtuustossa yhden valmistelun tuloksena.

Kyse ei siis ole kuntien kuluista, vaan kansalaisten saamista palveluista, niiden määrästä, laadusta ja tasaisesta saatavuudesta, jonka aikaansaaminen on kustannustehokkaampaa, kun sitä ei tehdä sadoissa pikkukunnissa sataan kertaan erikseen.

Kuntien "kilpailu" asukkaista ja yrityksistä on järjetöntä, koska se on nollasummapeliä, josta kokonaisuudelle on vain haittaa, kun kilpailun seurauksena yksi kunta hyötyy ja toinen häviää. Ideaparkki-pelleily on tästä hyvä erimerkki, kun Lempäälän ideaparkki on tyhjentänyt Valkeakosken keskustan kaupat asiakkaista. Kenelle sellaisesta on hyötyä?

Hallitus on lisännyt valtionapua kunnille hyvin merkittävästi kuntien rakennushankkeisiin. se, että kiinteistöveron korotukselle annetaan myös lupa, on osa elvytyskokonaisuutta, jossa julkisilla investoinneilla pidetään kotimarkkinoiden työllisyyttä mahdollisimman hyvänä.

Tässä on selvää, etteivät kunnat rakenna yksinomaan valtion velkarahalla, vaan panostavat hankkeisiinsa myös itse (vaikkpa kiintietoveron tuottoa), koska se tuo päätöksentekoon mukaan paljon tervettä tarveharkintaa ja rakennushankkeiden pakollista priorisointiakin.

-Jäbä

Lue lisää

Naureskelu ei paljon auta ja eikä oikeasti paljon nauratakaan. Kuntien menoista suurin osa on palkkamenoja, siksi palvelurakenneuudistus on oikean suuntainen toimenpide. Käytännössä tällä tarkoitetaan: pienten kyläkoulujen lakkauttamista, hoivalaitosten yhdistämistä suuremmiksi kokonaissuuksi, terveyspalvelujen keskittämistä jne... näistä toimenpiteistä huolimatta, osalla kunnista on ongelmia pitää talouttaan tasapainossa.

Pakkolomia on hankala toteuttaa, koskapa ne kohdistuisivat juuri niille aloille jotka koetaan tärkeiksi ts. kouluihin ja terveydenhoitoon. Tämä johtuu näiden palvelujen rakenteesta, ne ovat työvoimavaltaisia.

Tasainen saatavuus on varsin huvittava termi, kun puhutaan palvelurakenteen uudistamisesta, tasainen saatavuus tarkoittaa silloin sitä, että kaikilla on hankalaa saada palveluja, ellei lukuun ota suurinta taajamaa.

Tietenkin, kuntien on huolehdittava palveluistaan ja elinvoimaisuudestaan ja se on tehtävä asukkaiden näkökulmasta, muuten asukkaat karkaavat muualle. Kyse voi olla kokonaisuuden kannalta nollasummapelistä, yksittäisen kunnan kannalta kyse on eloonjäämiskamppailusta. Lempäälän ideaparkki oli eräs esimerkki aika järjettömästä kilpailutilanteesta, mutta kilpailu halvoista kuntaäyreistä ja kohtuullisista kiinteistöveroista ei sitä ole.

Niinpä niin kirjoitti:

Naureskelu ei paljon auta ja eikä oikeasti paljon nauratakaan. Kuntien menoista suurin osa on palkkamenoja, siksi palvelurakenneuudistus on oikean suuntainen toimenpide. Käytännössä tällä tarkoitetaan: pienten kyläkoulujen lakkauttamista, hoivalaitosten yhdistämistä suuremmiksi kokonaissuuksi, terveyspalvelujen keskittämistä jne... näistä toimenpiteistä huolimatta, osalla kunnista on ongelmia pitää talouttaan tasapainossa.

Pakkolomia on hankala toteuttaa, koskapa ne kohdistuisivat juuri niille aloille jotka koetaan tärkeiksi ts. kouluihin ja terveydenhoitoon. Tämä johtuu näiden palvelujen rakenteesta, ne ovat työvoimavaltaisia.

Tasainen saatavuus on varsin huvittava termi, kun puhutaan palvelurakenteen uudistamisesta, tasainen saatavuus tarkoittaa silloin sitä, että kaikilla on hankalaa saada palveluja, ellei lukuun ota suurinta taajamaa.

Tietenkin, kuntien on huolehdittava palveluistaan ja elinvoimaisuudestaan ja se on tehtävä asukkaiden näkökulmasta, muuten asukkaat karkaavat muualle. Kyse voi olla kokonaisuuden kannalta nollasummapelistä, yksittäisen kunnan kannalta kyse on eloonjäämiskamppailusta. Lempäälän ideaparkki oli eräs esimerkki aika järjettömästä kilpailutilanteesta, mutta kilpailu halvoista kuntaäyreistä ja kohtuullisista kiinteistöveroista ei sitä ole.

Lue lisää

Emme taida enää päästä asiassa eteenpäin, koska mielipiteemme ovat sen verran kaukana toisistaan. Sinulla on hyvin varauksellinen ja muutosvastarintainen asenne kuntien yhdistymisiin, kun minä taas näen siinä suorastaan "pelastuksen tien" ulos siitä ahdingosta, missä pikkukunnat nyt ovat.

Se niittäin on minusta surkeampaa, jos kaksi naapurikuntaa joutuvat kumpikin lopettamaan kyläkoulunsa, kun kaki kouua yhdistämällä toiminta jatkuisi entistä parempana. sama koskee esim. vanhusten kotipalvelua, josta löytyy paljon esimerkkejä siitä, että kaksi naapurikuntaa ajattaa päivittäin ruokapalvlua keskuskeittiöistään kymmenien kilometrien päästä vanhuksille, jotka asuvat kivenheiton päässä toisistaan, mutta välissä menee kunnanraja.

Byrokrtiakuluissa ei pikkukunnissa tietysti paljoa säästetä, mutta pääkaupunkiseudulla säästöt olisivat mittavia, jos asiat voitaisi 4-5 valtuuston, hallituksen ja kymmenien lautakuntien sekä kaikenlaisten yhteistyöryhmien sijaan päättää yhdessä organisaatiossa, koska tämä alue on sellainen, että kuntien rajat ovat toiminnallisesti jääneet täysin merkityksettämiksi, historiallisiksi jäänteiksi kansalaisten tarpeiden kannalta.

Sama koskee ainakin sataa kuntaa muualla Suomessa. niillä on joskus ollut oma luonnollinen hallintoreviirinsä, mutta nyt on asia jo toisin ja demokraattinen paikallishallinto olisi järkevämpää koota suurempiin yksiköihin, jotta palvelut voitaisi tuottaa järkevämmin.

Näin minä tämän keskustelun kuittaisin omalta osaltani samalla kun kiitän sinua hyvin asiallisista ja kriittisistä kannanotoistasi.

t. -Jäbä

toisenlainen kirjoitti:

Helsinkiläiset maksavat n. 2 %-yksikköä korkeampaa kunnallisveroa kuin Helsingin kaupungin oma talous edellyttäisi siksi, että kunnallisveron tasauksella helsinkiläisten veroilla ylläpidetään pikkuruisia kepukuntia, joiden kunnallisveroa ei ole mahdollista korottaa niin, että se kattaisi näiden kuntien ollemassaolon vaatiman byrokratian kustannukset.

Lue lisää

jolle ei ole mitään todellisuuspohjaa.
Pelkkä harhakuva.
Päinvastoin, helsinkiläiset maksaisivat 2%:a korkempaa kunnallisveroa, jos valtio ei olisi apuna.
Se on totuus.

täysin puppupuhetta kirjoitti:

jolle ei ole mitään todellisuuspohjaa.
Pelkkä harhakuva.
Päinvastoin, helsinkiläiset maksaisivat 2%:a korkempaa kunnallisveroa, jos valtio ei olisi apuna.
Se on totuus.

Lue lisää

otsikossa suositus.

Eli kysyn vaan kirjoitti:

Emme taida enää päästä asiassa eteenpäin, koska mielipiteemme ovat sen verran kaukana toisistaan. Sinulla on hyvin varauksellinen ja muutosvastarintainen asenne kuntien yhdistymisiin, kun minä taas näen siinä suorastaan "pelastuksen tien" ulos siitä ahdingosta, missä pikkukunnat nyt ovat.

Se niittäin on minusta surkeampaa, jos kaksi naapurikuntaa joutuvat kumpikin lopettamaan kyläkoulunsa, kun kaki kouua yhdistämällä toiminta jatkuisi entistä parempana. sama koskee esim. vanhusten kotipalvelua, josta löytyy paljon esimerkkejä siitä, että kaksi naapurikuntaa ajattaa päivittäin ruokapalvlua keskuskeittiöistään kymmenien kilometrien päästä vanhuksille, jotka asuvat kivenheiton päässä toisistaan, mutta välissä menee kunnanraja.

Byrokrtiakuluissa ei pikkukunnissa tietysti paljoa säästetä, mutta pääkaupunkiseudulla säästöt olisivat mittavia, jos asiat voitaisi 4-5 valtuuston, hallituksen ja kymmenien lautakuntien sekä kaikenlaisten yhteistyöryhmien sijaan päättää yhdessä organisaatiossa, koska tämä alue on sellainen, että kuntien rajat ovat toiminnallisesti jääneet täysin merkityksettämiksi, historiallisiksi jäänteiksi kansalaisten tarpeiden kannalta.

Sama koskee ainakin sataa kuntaa muualla Suomessa. niillä on joskus ollut oma luonnollinen hallintoreviirinsä, mutta nyt on asia jo toisin ja demokraattinen paikallishallinto olisi järkevämpää koota suurempiin yksiköihin, jotta palvelut voitaisi tuottaa järkevämmin.

Näin minä tämän keskustelun kuittaisin omalta osaltani samalla kun kiitän sinua hyvin asiallisista ja kriittisistä kannanotoistasi.

t. -Jäbä

Lue lisää

En pidä itseäni mitenkään muutosvastarintaisena, kannanottoni on pikemminkin työntutkijannäkökulmasta otettuja. Näitä palvelurakenteisiin liittyviä ongelmia on aikalailla tutkittu, vaikka niistä ei juurikaan julkisesti ole puhuttu.

Yhdistymisen etuja on liioiteltu, tämä on aivan selvää. Työvoimakustannuksissa ei voida kovinkaan paljoa säästää, ei vaikka yhdistettäisiin kuinka. Välimatkat ovat jo nyt pidentyneet kohtuuttomiksi, joka itsessään lisää kulurakennetta, tosin toiselta momentilta.

Kaikista tehokkain kuntarakenne oli noin 30000 asukkaan kunta, silloin demokratia olisi toimiva ja palvelujen tuottaminen olisi kustannustehokasta, mikäli käytettäisiin yhteishankinta- ja muuta yhteistoimintaa lähikuntien kanssa. Isoissa kunnissa väliportaanhallinnon on todettu kasvavan ja tämä ei ole pelkästään palkkakulu, se myös vähentää työtehokkuutta.

Kiitos, keskustelu oli mielenkiintoinen.

Niinpä niin kirjoitti:

En pidä itseäni mitenkään muutosvastarintaisena, kannanottoni on pikemminkin työntutkijannäkökulmasta otettuja. Näitä palvelurakenteisiin liittyviä ongelmia on aikalailla tutkittu, vaikka niistä ei juurikaan julkisesti ole puhuttu.

Yhdistymisen etuja on liioiteltu, tämä on aivan selvää. Työvoimakustannuksissa ei voida kovinkaan paljoa säästää, ei vaikka yhdistettäisiin kuinka. Välimatkat ovat jo nyt pidentyneet kohtuuttomiksi, joka itsessään lisää kulurakennetta, tosin toiselta momentilta.

Kaikista tehokkain kuntarakenne oli noin 30000 asukkaan kunta, silloin demokratia olisi toimiva ja palvelujen tuottaminen olisi kustannustehokasta, mikäli käytettäisiin yhteishankinta- ja muuta yhteistoimintaa lähikuntien kanssa. Isoissa kunnissa väliportaanhallinnon on todettu kasvavan ja tämä ei ole pelkästään palkkakulu, se myös vähentää työtehokkuutta.

Kiitos, keskustelu oli mielenkiintoinen.

Lue lisää

Kuntien yhdistäminen ei tietenkään ole yksinkertaista. Siksi on hyvä, että edellinen hallitus sai aikaan puitelain, jonka mukaan nyt edetään vapaaehtoisten yhdistymisten tietä, kun liitoksille on annettu myös prkkanat vapaaehtoisuutta vauhdittamaan.

Olennaista minusta on se, että aluehallinto toimisi luontevien rajojen mukaan ja kattaisi sellaisen maantieteellisen "reviirin", jossa ihmiset asuvat, käyvät töissä, asioivat kaupoissa ja käytävät muita palveluja.

Tällainen alue muodostisi luontevasti aluellisen hallintokokonaisuuden, joka saisi asukkaiden demokraattisen vallan kautta järjestää palvelut ja verottaa niiden kustannukset.

Nykyiset kuntarajat ovat tässä milessä vanhentuneet ja maassamuutto on myös muuttanut väestöpohjia niin, että yhdistyminen on välttämätöntä.

Kiitos vaan itsellesi. Keskustelu on aina mukavaa, kun toinen osapuoli haastaa asiallisilla perusteilla perustelemaan omaa näkemystä yhä paremmin.

t. -Jäbä

asiasta selvää kirjoitti:

otsikossa suositus.

sitten. Mutta sinähän nykytilanteesta hyödyt.
Ei korppi omaa silmänsä noki.

on jo aikoja kirjoitti:

sitten. Mutta sinähän nykytilanteesta hyödyt.
Ei korppi omaa silmänsä noki.

Tietäisit asian, jos olisit ottanut siitä selvän.

Nyt puhut paskaa, reppana!

Ruaahhahhahhahhaaaaa kirjoitti:

Tietäisit asian, jos olisit ottanut siitä selvän.

Nyt puhut paskaa, reppana!

toisenlainen kuin kuvittelet.
Otahan asioista selvää, jos on pääsy niitä tutkimaan.

ensikuussa. Nyt vain on ollut "pakko" olla suomessa perhesyistä.(vanhukset)