Uteliaisuuteni heräsi kun luin tuon artikkelin missä mainitsit pari laulua ns. karaoke tuotteessa.
Mutta Markku, mikä on Pielisten Laulajien laulurepertuaari? Eli, minkätyyppistä musiikkia esitätte? Sisältyykö musiikkivalintaanne esim latinalaista kirkkomusiikkia, esitättekö niitä latinaksi, toisin sanoen keskiaikainen kirkkomusiikki on yleensä ns. munkkilatinaa.
Kuorojen yleismusiikki on mielestäni liiaksi pitäytynyt mies- naiskuorolauluihin.
Viime joulukuun itsenäisyyspäivän aaton yökonsertissa kuoromme lauloi yhden kauniimmista sävellyksistä mitä olemme esittäneet.
Jos sävelmä ei ole tuttu, niin annan vihjeen. Etsi Googlen hakukoneelta nimellä Tollite hostias, niin sieltä löydät sävelmän erilaisilla tulkinnoilla.
Laulun sanat alkavat näin: Tollite hostias et adorate, Dominum in atrio sancto ejus...
Sävelmä on
Camille Saint-Saens:n ja sovitus Gotze Kaspersman;n.
Sanotaan: "Musiikki yhdistää" se on esim. mieskuoron osalta hyvinkin osuva lause. Usein ihmetellään, miksi kuoroon on vaikea saada jäseniä, missä syy? Itse koen asian näin. Kuorolaulu on vaikeimmasta päästä, se vaatii laulajalta epäitsekkyyttä ja pitkäjänniteisyyttä ja yhteistyökykyisyyttä. Vaaditaan n. 1-2 vuotta ja ehdotonta osallistumis` aktiivisuutta, ennenkuin pääsee jyvälle ja pystyy osallistumaan "ex Tempore" esityksiin. Kun asia on klaari, niin on helppo ja onnellinen olo.
Pieni tarina Irlannista ja Gophìn kaupunkista vuonna 1995. Olimme kutsutut esiintymään ko. kaupungin "kermalle" pienellä satama paviljongilla. "Sali" oli kapea mutta pitkä. "Yleisö" istui meistä n.3m päässä, väliin piti mahtua vielä "kapellimestarikin. tämän km:n oli vaikea johtaa meitä, koska etäisyys kumpaankin suuntaan oli "mahdoton" eli vaikea. Tämä johtajamme antoi äänet kolmeen -neljään kertaan. kädet nousi johtammaan meitä reippaaseen suomalaiseen musiikkiin. Mutta kuinkas kävikään?! ei lähtenyt. Uusiksi, eikä taaskaan lähtenyt. Johtajamme käveli pianon luokse antoi ääniä lähes kymmeneen kertaan ja jälleen aloitus. kuulijamme n. 30-40 h. olivat ihmeissään, että mitä nyt?! Sitten se rävähti! Mahtavasti sävelet kaikuivat pienen satama paviljonkin tiloissa.
Tämä on sellaista, mitä ei voi kokea kuin sellainen, joka omistautuu kuoromusiikille, kaikkine sisältöineen.
Miten on? Markku? mitä tuumaat kuoromusiikista?
Kuorolaulaja Markku Korpinen
15
1534
Vastaukset
Pielisen laulu on sekakuoro.
Olen harrastelija.Kuten osa kuorolaisista
Meillä Lieksassa on erilaisia kuoroja joiden ohjelmisto on erilaista.
Ehkä Joensuulainen Kuoro laulaa jotain latinaksi?
Olen ehkä? itse laulua opiskellessani jonkun laulanut ja myöskin kuoro latinaksi.Mutta asia lienee jo unohtunut, kun tuo pelargunia vaivaa eilen ostin dementian kaupasta.
Eli lauloin kyllä äitini hautajaisissa Suomeksi.
Joten tuonnenpana enemmän.
Kiitos Markku KorpinenKevätkonsertti 19.4.2009 Pielisen laulu
Kun ensikerran.Tyttö kuin kansanlaulu.Saisinko.Metsätorpan marjatta.Köyhistä vanhemmista.vanhan merimiehen koti ikävä.Taas ilta on.Tuo katse on kaunis.Laulu oravasta.Iltalaulu.Virta toi,virta vei.Tallinnan huomenkellot.Heisipuu kukkii.Oh el baion.Anatevka.Lähtevien laivojen satama.
Tässä nyt ohjelmistomme useisiin lauluihin on sovituksen tehnyt kuoronjohtajamme.
Mieskuoron konsertti on vappuaattona.
Terveisin Markku- laakka
markkukorpinen kirjoitti:
Kevätkonsertti 19.4.2009 Pielisen laulu
Kun ensikerran.Tyttö kuin kansanlaulu.Saisinko.Metsätorpan marjatta.Köyhistä vanhemmista.vanhan merimiehen koti ikävä.Taas ilta on.Tuo katse on kaunis.Laulu oravasta.Iltalaulu.Virta toi,virta vei.Tallinnan huomenkellot.Heisipuu kukkii.Oh el baion.Anatevka.Lähtevien laivojen satama.
Tässä nyt ohjelmistomme useisiin lauluihin on sovituksen tehnyt kuoronjohtajamme.
Mieskuoron konsertti on vappuaattona.
Terveisin MarkkuOtan tässä erään kevätkonserttimme annin. Varmaan sielläkin osa tuttuja. Näissä lauluissa on osa edesmenneen Kanttorimme Urpo Simolan sovittamia.
"Wien aina Wien, Kesäaamu, Sulle kauneimmat lauluni laulan, Muisto, Saavuthan, Pienessä kahvilassa, Kolmivaljas, Laulu merten erämaan, Tuulen tarinaa, Vanha Wieniläissävelmä, Luutnantin sydän, Kun putsza uinuaa, Kuolleet lehdet, Taas mennyt päivä mailleen."
Meillä on kesäkuussa edesmenneen tunnetun kuoronjohtajan muistotilaisuus. Sinne tulee useita kuoroja esiintymään. Nämä kuorot ovat sellaisia, joissa ko. henkilö on johtanut.
Meillä on yleensä kaksi laajempaa esiintymistä vuodessa. Esiinnymme aina ilman nuotteja, joten harjoiteltava on lujasti ja vielä näihin sisältyy myös laululeriä.
Olemme jo 11 krt. pitäneet Janakkalan kivikirkossa ns Adventtiajan tunnelmallisen yökonsertin. Parhaimmillaan kuulijoita oli pienen paikkakunnan huomioon ottaen runsaasti. eli no. reilut 700 kuulijaa. muutoin kuulijakunta on liikkunut siinä --500 henkeä.
Musiikki siellä on vaativaa, 1/3 osaa latinankielistä keskiaikaista kirkkomusiikkia,1/3 osaa Joululauluja ja 1/3 osaa isänmaallisia lauluja. eli yht. nalle 20 sävelmää.
Parastahan mieskuorotoiminnassa on laulajien veljeys ja yhteenkuuluvaisuus.
Joka viides vuosi teemme konserttimatkan ulkomaille. Aina Amerikkaa myöden Islanti on tullut tutuksi ja mm:ssa Irlaniissa, Saksan Bayer:ssa ja Slovakiassa käyty useamiiin kuin yhdesti.
Vuonna 2004, olimme kutsuttuna vieraina Illertissenin kauppungissa (Bayer) Kaupungin pormestari Marita Kaiser:n kutsusta Rurooppa viikolla. Olimme edustamassa pohjois Eurooppaa, idästä oli Tsekit, lännestä Ranska ja Etelästä Italia.
Nämä esiintyjät olivat kaikki hieman eri kokoonpanolla, Esim Italiasta oli Kamari kuoro sekä lippuesiintyjät.
Meidän kuoromme sai kunnian esiintyä messussa Luterilaisessa kirkossa. Esitimme messun kaikki lauluosuudet. Eli kuusi latinankielistä sekä yksi suomalainen sävelmä. - sinkomies
laakka kirjoitti:
Otan tässä erään kevätkonserttimme annin. Varmaan sielläkin osa tuttuja. Näissä lauluissa on osa edesmenneen Kanttorimme Urpo Simolan sovittamia.
"Wien aina Wien, Kesäaamu, Sulle kauneimmat lauluni laulan, Muisto, Saavuthan, Pienessä kahvilassa, Kolmivaljas, Laulu merten erämaan, Tuulen tarinaa, Vanha Wieniläissävelmä, Luutnantin sydän, Kun putsza uinuaa, Kuolleet lehdet, Taas mennyt päivä mailleen."
Meillä on kesäkuussa edesmenneen tunnetun kuoronjohtajan muistotilaisuus. Sinne tulee useita kuoroja esiintymään. Nämä kuorot ovat sellaisia, joissa ko. henkilö on johtanut.
Meillä on yleensä kaksi laajempaa esiintymistä vuodessa. Esiinnymme aina ilman nuotteja, joten harjoiteltava on lujasti ja vielä näihin sisältyy myös laululeriä.
Olemme jo 11 krt. pitäneet Janakkalan kivikirkossa ns Adventtiajan tunnelmallisen yökonsertin. Parhaimmillaan kuulijoita oli pienen paikkakunnan huomioon ottaen runsaasti. eli no. reilut 700 kuulijaa. muutoin kuulijakunta on liikkunut siinä --500 henkeä.
Musiikki siellä on vaativaa, 1/3 osaa latinankielistä keskiaikaista kirkkomusiikkia,1/3 osaa Joululauluja ja 1/3 osaa isänmaallisia lauluja. eli yht. nalle 20 sävelmää.
Parastahan mieskuorotoiminnassa on laulajien veljeys ja yhteenkuuluvaisuus.
Joka viides vuosi teemme konserttimatkan ulkomaille. Aina Amerikkaa myöden Islanti on tullut tutuksi ja mm:ssa Irlaniissa, Saksan Bayer:ssa ja Slovakiassa käyty useamiiin kuin yhdesti.
Vuonna 2004, olimme kutsuttuna vieraina Illertissenin kauppungissa (Bayer) Kaupungin pormestari Marita Kaiser:n kutsusta Rurooppa viikolla. Olimme edustamassa pohjois Eurooppaa, idästä oli Tsekit, lännestä Ranska ja Etelästä Italia.
Nämä esiintyjät olivat kaikki hieman eri kokoonpanolla, Esim Italiasta oli Kamari kuoro sekä lippuesiintyjät.
Meidän kuoromme sai kunnian esiintyä messussa Luterilaisessa kirkossa. Esitimme messun kaikki lauluosuudet. Eli kuusi latinankielistä sekä yksi suomalainen sävelmä.Olet ehtinyt mutta Lieksassa saattaa tulla vastareaktio luin mm vaskiviikosta negatiivisen kirjoituksen eihän kulttuuria tule tukea,eihän sillä ole merkitystä ihmisille.
kun ei edes kunnon heviä kuule enää baareissa kun sitä karaokea joka paikassa ei kannata mennä konserttiin eikä teatteriin sitä voi järjestää kotona ostaa pakin kossua ja sitten ajaa perhe ulos ja haistattaa naapureille pitkät.
Kääntäen ymmärrä - laakka
sinkomies kirjoitti:
Olet ehtinyt mutta Lieksassa saattaa tulla vastareaktio luin mm vaskiviikosta negatiivisen kirjoituksen eihän kulttuuria tule tukea,eihän sillä ole merkitystä ihmisille.
kun ei edes kunnon heviä kuule enää baareissa kun sitä karaokea joka paikassa ei kannata mennä konserttiin eikä teatteriin sitä voi järjestää kotona ostaa pakin kossua ja sitten ajaa perhe ulos ja haistattaa naapureille pitkät.
Kääntäen ymmärräKulttuuria -hyvämies- on monen sorttista ja kaikella on kannatuksensa. Kyllä kulttuuri on osa ihmistä. Muistanet Intiaani tanssit jne. Sieltä he lohdun saivat.
Kirjoitit karaokesta. Se on kyllä tällähetkellä pop, monessa ravintolassa. itsessään ajatellen sen musiikki antoa, on vähäinen.
Toinen juttu on kuorolaulanta, sielläkin on oma "karaoke" osastonsa. Nimittäin. on sävelmiä, jonka kuoro esittää lähes siltäseisomalta. MUTTA toisaalta musiikkia, joka vaatii niin paljon ihmiseltä ja kuorolta, että siihen ei välttämättä pysty parhainkaan karaoke esittäjä.
On yksi ylitse muiden, mitä tulee vaikeusasteeseen se on Sibeliiuksen Hymni. Vaikka olen itse sitä esittänyt kuoron mukana, on se "pirun vaikea". Kun olen ihmisten kanssa keskustellut kyseisestä tekosesta, on moni luullut sen Latinan kielisestä tulkinnasta, että se kieli on vaikein. Näin ei ole, vaan se musiikki ja sen kromattisesta osuudesta. Laityan tähän pätkän niistä. Non o pemfesuus mise riis re qu sat, non o pemfes suus.. Älytöntä! Kuoromme harjoitteli sitä lähes viisi vuotta. Tämä pitkä, latinan kielinen sävellys lauletaan ulkomuistista. Tämä kappale on sellainen, jos se ei mene nappiin, sitä ei pirukaan kuuntele.
Osta pakki (mäyräkoira?) olutta ja kuuntele klassista musiikkia, se rentouttaa ja perhekin voi jäädä huusholliin. Niin tehokasta tuo klassinen musiikki on. Naapuritkin suvaitsevat sellaista joka kuuntelee kaiken maailman Rock´n ja Hevin sekoituksia. Hulluksihan siinä tullee.
Meidän kuoroon on tullut hyviä karaoke laulajia, mutta eivät he ole kauan pysyneet, näes, karaoke on helppoa sitä "vetää" ukko kuin ukko!
Terveiset Lieksaan. - Kultturelli-Elli
laakka kirjoitti:
Kulttuuria -hyvämies- on monen sorttista ja kaikella on kannatuksensa. Kyllä kulttuuri on osa ihmistä. Muistanet Intiaani tanssit jne. Sieltä he lohdun saivat.
Kirjoitit karaokesta. Se on kyllä tällähetkellä pop, monessa ravintolassa. itsessään ajatellen sen musiikki antoa, on vähäinen.
Toinen juttu on kuorolaulanta, sielläkin on oma "karaoke" osastonsa. Nimittäin. on sävelmiä, jonka kuoro esittää lähes siltäseisomalta. MUTTA toisaalta musiikkia, joka vaatii niin paljon ihmiseltä ja kuorolta, että siihen ei välttämättä pysty parhainkaan karaoke esittäjä.
On yksi ylitse muiden, mitä tulee vaikeusasteeseen se on Sibeliiuksen Hymni. Vaikka olen itse sitä esittänyt kuoron mukana, on se "pirun vaikea". Kun olen ihmisten kanssa keskustellut kyseisestä tekosesta, on moni luullut sen Latinan kielisestä tulkinnasta, että se kieli on vaikein. Näin ei ole, vaan se musiikki ja sen kromattisesta osuudesta. Laityan tähän pätkän niistä. Non o pemfesuus mise riis re qu sat, non o pemfes suus.. Älytöntä! Kuoromme harjoitteli sitä lähes viisi vuotta. Tämä pitkä, latinan kielinen sävellys lauletaan ulkomuistista. Tämä kappale on sellainen, jos se ei mene nappiin, sitä ei pirukaan kuuntele.
Osta pakki (mäyräkoira?) olutta ja kuuntele klassista musiikkia, se rentouttaa ja perhekin voi jäädä huusholliin. Niin tehokasta tuo klassinen musiikki on. Naapuritkin suvaitsevat sellaista joka kuuntelee kaiken maailman Rock´n ja Hevin sekoituksia. Hulluksihan siinä tullee.
Meidän kuoroon on tullut hyviä karaoke laulajia, mutta eivät he ole kauan pysyneet, näes, karaoke on helppoa sitä "vetää" ukko kuin ukko!
Terveiset Lieksaan.Onko se kulttuuria jos laulaa jatsia latinaksi?
- laakka
Kultturelli-Elli kirjoitti:
Onko se kulttuuria jos laulaa jatsia latinaksi?
Jatz on oma taidelajinsa. Jokaisella musiikilla on oma kannattajakuntansa.
Itse pidän täsät kyseisestä musiikista. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tämä alkukieli soputuu tähän musiikin lajiiin. Ehkä tai ehkä ei.
Vielä Latinankielisistä lauluista. Nämä ovat alunperin sävelletty alkupeäiskielelle ja vanhimmat niistä ns. munkkilatinalle. joka poikkeaa hivenen tavallisesta kielestä ääntämiseltään.
Yksi latinalaismusiikin helmistä on mielestäni kuuluisa Ave Maria. Muunmuuassa Loppilainen Timotei kuoro esitti konsertin, jossa oli 12 Ave Mariaa, kaikki tietysti eri sovituksina. Eräs sovitus on niin kaunis, että jähmetyin kuuntelemaan eräässä ostoskeskuksessa kyseistä kappaletta, niin kaunis se on.
"Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum. Benedicta tu in muulieribus et benedictus fructus ventris.." -todella mahtavaa. Tämän musiikin lyömiseen eivät mitkään Jatz tai karaoke esitykset pysty.
Et sillai, sano Laakka! laakka kirjoitti:
Kulttuuria -hyvämies- on monen sorttista ja kaikella on kannatuksensa. Kyllä kulttuuri on osa ihmistä. Muistanet Intiaani tanssit jne. Sieltä he lohdun saivat.
Kirjoitit karaokesta. Se on kyllä tällähetkellä pop, monessa ravintolassa. itsessään ajatellen sen musiikki antoa, on vähäinen.
Toinen juttu on kuorolaulanta, sielläkin on oma "karaoke" osastonsa. Nimittäin. on sävelmiä, jonka kuoro esittää lähes siltäseisomalta. MUTTA toisaalta musiikkia, joka vaatii niin paljon ihmiseltä ja kuorolta, että siihen ei välttämättä pysty parhainkaan karaoke esittäjä.
On yksi ylitse muiden, mitä tulee vaikeusasteeseen se on Sibeliiuksen Hymni. Vaikka olen itse sitä esittänyt kuoron mukana, on se "pirun vaikea". Kun olen ihmisten kanssa keskustellut kyseisestä tekosesta, on moni luullut sen Latinan kielisestä tulkinnasta, että se kieli on vaikein. Näin ei ole, vaan se musiikki ja sen kromattisesta osuudesta. Laityan tähän pätkän niistä. Non o pemfesuus mise riis re qu sat, non o pemfes suus.. Älytöntä! Kuoromme harjoitteli sitä lähes viisi vuotta. Tämä pitkä, latinan kielinen sävellys lauletaan ulkomuistista. Tämä kappale on sellainen, jos se ei mene nappiin, sitä ei pirukaan kuuntele.
Osta pakki (mäyräkoira?) olutta ja kuuntele klassista musiikkia, se rentouttaa ja perhekin voi jäädä huusholliin. Niin tehokasta tuo klassinen musiikki on. Naapuritkin suvaitsevat sellaista joka kuuntelee kaiken maailman Rock´n ja Hevin sekoituksia. Hulluksihan siinä tullee.
Meidän kuoroon on tullut hyviä karaoke laulajia, mutta eivät he ole kauan pysyneet, näes, karaoke on helppoa sitä "vetää" ukko kuin ukko!
Terveiset Lieksaan.Karaoken anti ei ole vähäinen kun ajattelee miten sen kautta kerrotaan selaisia asioita jopa aikuisen miehen taholta jota ei muuten sanoisi toisaalta moni on vähentänyt juopottelua ja laulaa selvin päin jopa.Joten sen anti ei ole vähäinen.
Itse leskeksi jäätyäni tapasin jopa uuden kummppanin joka laulaa nyt myös kuorossa.Kolmatta vuotta.Entinen Kelan työntekijä sanoi minulle sinulla on ollut hyvä selviytymiskeino,et hyppää lääkäristä lääkäriin etkä ole laitoshoidossa.
On aivan selvää että kaikki ei selviydy kuorossa mutta ei myöskään kaikista karaokelaulajista ole tullut tangokuninkaallisia mutta niitäkin on tullut jopa oopperaan asti.
En laittaisi jyrkkiä asetelmia kuoron ja karaoken välille.Olen toisaalta huomannut sekin asian että parhainkaan kuorolaulaja ei välttämättä pysty laulamaan karaokea ei ainakaan kilpailuissa menesty.
Minulla on kyllä lassista musiikkia kolme laatikollista mutta siihenkin täytyy ihmisten tottua ja uskon että koko kerrostalo olisi voinut tyhjentyä ei kaikki siitä pidä,todella tarvittaisiin mäyräkoira seuraksi ja silloin on sama sitten kunhan mölyä on ympärillä ja oma ääni korkeammalla.
Vielä sanon ei karaoke ole helppoa olen huono oppimaan mutta päivän harjoittelin kappaletta se on salaisuus kun ei ollut nuotteja ja kuuntelin vain taustamusiikin eikä sanoja ollut näkyvissä, toisaalta huomaan hyvin äkkiä sen seikan jos niitä sanoja katsoo niin rytmi muuttuu laulussa ja sitä en jaksa oikein kuunnella.Mutta olen seurannut karaokekisoja jo 15 vuoden ajan.Mukana on ollut heikkoja esityksiä mutta myöskin upeaa aivan samoin on kuoromusiikin ja kuorojen taso.
Kuitenkin on tärkeää musiikki menee yli maiden ja merien se on yhteistä se menee yli älykkyysosamäärien ja musiikin avulla voidaan oppia erilaisia asioita käyttäen musiikillista muistinalaa,Puhekyvytönkin osaa hyräillä ja jopa silloin saattaa tulla sanoja laulun avulla,sitä voitaisiin kokeilla enenmän halvaantuneen kuntouttamisessa.
Kenties joku rovosoi kumma ettei tänne ole vielä tullut minun nälvijä ehkä nyt.
Markku Korpinen- Niinpä niin...
laakka kirjoitti:
Jatz on oma taidelajinsa. Jokaisella musiikilla on oma kannattajakuntansa.
Itse pidän täsät kyseisestä musiikista. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten tämä alkukieli soputuu tähän musiikin lajiiin. Ehkä tai ehkä ei.
Vielä Latinankielisistä lauluista. Nämä ovat alunperin sävelletty alkupeäiskielelle ja vanhimmat niistä ns. munkkilatinalle. joka poikkeaa hivenen tavallisesta kielestä ääntämiseltään.
Yksi latinalaismusiikin helmistä on mielestäni kuuluisa Ave Maria. Muunmuuassa Loppilainen Timotei kuoro esitti konsertin, jossa oli 12 Ave Mariaa, kaikki tietysti eri sovituksina. Eräs sovitus on niin kaunis, että jähmetyin kuuntelemaan eräässä ostoskeskuksessa kyseistä kappaletta, niin kaunis se on.
"Ave Maria, gratia plena, Dominus tecum. Benedicta tu in muulieribus et benedictus fructus ventris.." -todella mahtavaa. Tämän musiikin lyömiseen eivät mitkään Jatz tai karaoke esitykset pysty.
Et sillai, sano Laakka!Neville Brothers vetää kuule tyylikkäästi. Siinä jää tusina kirkkokuoroa toiseksi :D
- Kara-oke-star
markkukorpinen kirjoitti:
Karaoken anti ei ole vähäinen kun ajattelee miten sen kautta kerrotaan selaisia asioita jopa aikuisen miehen taholta jota ei muuten sanoisi toisaalta moni on vähentänyt juopottelua ja laulaa selvin päin jopa.Joten sen anti ei ole vähäinen.
Itse leskeksi jäätyäni tapasin jopa uuden kummppanin joka laulaa nyt myös kuorossa.Kolmatta vuotta.Entinen Kelan työntekijä sanoi minulle sinulla on ollut hyvä selviytymiskeino,et hyppää lääkäristä lääkäriin etkä ole laitoshoidossa.
On aivan selvää että kaikki ei selviydy kuorossa mutta ei myöskään kaikista karaokelaulajista ole tullut tangokuninkaallisia mutta niitäkin on tullut jopa oopperaan asti.
En laittaisi jyrkkiä asetelmia kuoron ja karaoken välille.Olen toisaalta huomannut sekin asian että parhainkaan kuorolaulaja ei välttämättä pysty laulamaan karaokea ei ainakaan kilpailuissa menesty.
Minulla on kyllä lassista musiikkia kolme laatikollista mutta siihenkin täytyy ihmisten tottua ja uskon että koko kerrostalo olisi voinut tyhjentyä ei kaikki siitä pidä,todella tarvittaisiin mäyräkoira seuraksi ja silloin on sama sitten kunhan mölyä on ympärillä ja oma ääni korkeammalla.
Vielä sanon ei karaoke ole helppoa olen huono oppimaan mutta päivän harjoittelin kappaletta se on salaisuus kun ei ollut nuotteja ja kuuntelin vain taustamusiikin eikä sanoja ollut näkyvissä, toisaalta huomaan hyvin äkkiä sen seikan jos niitä sanoja katsoo niin rytmi muuttuu laulussa ja sitä en jaksa oikein kuunnella.Mutta olen seurannut karaokekisoja jo 15 vuoden ajan.Mukana on ollut heikkoja esityksiä mutta myöskin upeaa aivan samoin on kuoromusiikin ja kuorojen taso.
Kuitenkin on tärkeää musiikki menee yli maiden ja merien se on yhteistä se menee yli älykkyysosamäärien ja musiikin avulla voidaan oppia erilaisia asioita käyttäen musiikillista muistinalaa,Puhekyvytönkin osaa hyräillä ja jopa silloin saattaa tulla sanoja laulun avulla,sitä voitaisiin kokeilla enenmän halvaantuneen kuntouttamisessa.
Kenties joku rovosoi kumma ettei tänne ole vielä tullut minun nälvijä ehkä nyt.
Markku KorpinenOn todella lapsellista alkaa laittamaan eri musiikkityylejä paremmuusjärjestykseen. Koko länsimainen populaarikulttuuri, tangot ja valssit mukaan lukien, perustuu 1800-luvun lopulla amerikan puuvillaplantaaseilla orjien laulamiin negrospirituaaleihin. Markku on siis oikeilla jäljillä todetessaan kaiken musiikin elähdyttävän vaikutuksen, Laakka menee hakoteille korostaessaan oman munkkilatinansa ylivertaisuutta muihin kuorolauluihin nähden.
- laakka
Niinpä niin... kirjoitti:
Neville Brothers vetää kuule tyylikkäästi. Siinä jää tusina kirkkokuoroa toiseksi :D
Mutta, en ole puhunut kirkkokuorosta, vaan jalostuneesta mieskuoromusiikista Teroitan vielä. Musiikki on helppoa, jos laulaa yksin ja voi improvisoida, eli kehittää laulusta haluamansa. Laulajan ääni siinä, se on tärkeä.
Jospa ottaisimme mieskuoron tai sekakuoron, jossa on useampi ääni, kuin perinteiset Mieskuoro: I tenori, II tenori, I basso II basso. Naiskuoro I sopraano, II sopraano, I altto, II altto.
Kuorolaulussa voi olla perinteisen neljän äänen lisäksi tupla, eli kahdeksan ääntä. Liikutaan vaikeissa sävelkuvioissa. Jonkun pitkän sävelteoksen loppuun hiomisen ja aloituksen välinen kuvio, on pitkä. Tällaisen 40 - 70 laulajan äänen hallinta ja koossa pitäminen on aivan toista kuin karaoke tai vaikkapa Mario Lanza:n aikoinaan saama hyper -.aktiivinen hurmio kuuliassa. Mutta, hyvä se Nevillekin on :-) - laakka
markkukorpinen kirjoitti:
Karaoken anti ei ole vähäinen kun ajattelee miten sen kautta kerrotaan selaisia asioita jopa aikuisen miehen taholta jota ei muuten sanoisi toisaalta moni on vähentänyt juopottelua ja laulaa selvin päin jopa.Joten sen anti ei ole vähäinen.
Itse leskeksi jäätyäni tapasin jopa uuden kummppanin joka laulaa nyt myös kuorossa.Kolmatta vuotta.Entinen Kelan työntekijä sanoi minulle sinulla on ollut hyvä selviytymiskeino,et hyppää lääkäristä lääkäriin etkä ole laitoshoidossa.
On aivan selvää että kaikki ei selviydy kuorossa mutta ei myöskään kaikista karaokelaulajista ole tullut tangokuninkaallisia mutta niitäkin on tullut jopa oopperaan asti.
En laittaisi jyrkkiä asetelmia kuoron ja karaoken välille.Olen toisaalta huomannut sekin asian että parhainkaan kuorolaulaja ei välttämättä pysty laulamaan karaokea ei ainakaan kilpailuissa menesty.
Minulla on kyllä lassista musiikkia kolme laatikollista mutta siihenkin täytyy ihmisten tottua ja uskon että koko kerrostalo olisi voinut tyhjentyä ei kaikki siitä pidä,todella tarvittaisiin mäyräkoira seuraksi ja silloin on sama sitten kunhan mölyä on ympärillä ja oma ääni korkeammalla.
Vielä sanon ei karaoke ole helppoa olen huono oppimaan mutta päivän harjoittelin kappaletta se on salaisuus kun ei ollut nuotteja ja kuuntelin vain taustamusiikin eikä sanoja ollut näkyvissä, toisaalta huomaan hyvin äkkiä sen seikan jos niitä sanoja katsoo niin rytmi muuttuu laulussa ja sitä en jaksa oikein kuunnella.Mutta olen seurannut karaokekisoja jo 15 vuoden ajan.Mukana on ollut heikkoja esityksiä mutta myöskin upeaa aivan samoin on kuoromusiikin ja kuorojen taso.
Kuitenkin on tärkeää musiikki menee yli maiden ja merien se on yhteistä se menee yli älykkyysosamäärien ja musiikin avulla voidaan oppia erilaisia asioita käyttäen musiikillista muistinalaa,Puhekyvytönkin osaa hyräillä ja jopa silloin saattaa tulla sanoja laulun avulla,sitä voitaisiin kokeilla enenmän halvaantuneen kuntouttamisessa.
Kenties joku rovosoi kumma ettei tänne ole vielä tullut minun nälvijä ehkä nyt.
Markku KorpinenVäheksymättä mitään musiikin alaa/lajia, niin eittämättä sinäkin tiedät Markku, että ero on varmasti suuri, kun puhutaan klassisen musiikin taitajista. Nämä musiikin suurmiehet ovat jääneet historiaan. Myöskin heidän musiikkinsa esittäminen, on varsinkin kuoroissa erittäin vaativaa.
Ymmärrän sen, jos kuoro esittää jotain yksinkertaista tanko/valssi tyyppistä musiikkia, ei siinä tarvita seppää sitä päähän takomaan. Tällaiset sävelmät vaativat kuorolta muutaman illan jotta se voidaan julkistaaj a se on siinä.
En kuitenkaan tyrmää karaoke tyyppistä musiikkia. Sen arvo on viihteessä ja suuren kansan suosiossa, joten laji säilyköön. Tämä laji on vielä hauska.
Ehdottomasti on erotettava ns. viihde vakavasta musiikista. Vakavan musiikin teko ei aina ole hauskaa, mutta kun jotain saavuttaa, niin tunne on sanoinkuvaamaton.
Puhut Markku täyttä asiaa ja on kiva, kun sait kaverin, joka on samalla aaltopituudella. Onhan totuus, että musiikki yhdistää, eikö totta. Olkoonpa se kevyttä tai vakavaa. Kaikella on oma rakosensa.
Toivottavasti jossakin vaiheessa pääsen kuulemaan laulujasi, jos muutto sinne Lieksaan onnistuu vuonna 2010. Tavataaan silloin! - laakka
Kara-oke-star kirjoitti:
On todella lapsellista alkaa laittamaan eri musiikkityylejä paremmuusjärjestykseen. Koko länsimainen populaarikulttuuri, tangot ja valssit mukaan lukien, perustuu 1800-luvun lopulla amerikan puuvillaplantaaseilla orjien laulamiin negrospirituaaleihin. Markku on siis oikeilla jäljillä todetessaan kaiken musiikin elähdyttävän vaikutuksen, Laakka menee hakoteille korostaessaan oman munkkilatinansa ylivertaisuutta muihin kuorolauluihin nähden.
Ymmärsit väärin. En minä laita niitä paremmuusjärjestykseen, vaan ne ovat tottakai eri kategoriassa.
Puhut kait kevyestä musiikista, kun mainitsit "länsimaisen populaarimusiikin"?
Sekä Negrospirituaalisen musiikin.
Tässä ote Wikipedian sivuilta.
"Tottakai Negrospirituaalit (englanniksi Negro spiritual, kuuntele ääntämys?) olivat Yhdysvaltojen 1800-luvun mustan väestön rukouslauluja. Nykyään nimitystä pidetään "negro"-alkuosansa takia epäkorrektina. Sille sopivina pidettäviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi afroamerikkalaiset spirituaalit, black gospel tai musta gospel.
Kauniita esityksiä. Harvoin vaan kukaan karaokelaulaja näihin pystyy, tällä systeemillä.
Älkää "ampuko pianistia!"
En missään tapauksessa väheksy karaoke laulajia. Paremmusjärjestykseen ei niitä koskaan voi laittaa, sillä niin on mieltä kuin on miehiäkin. Vaikeus aste on se, mihin viittasin. Eli teoksen valmiiksi saattaminen saattaa kestää jopa useampia vuosia.
Suomessa on vieraillut ns. Venäläinen munkkikuoro ja se on saanut valtavan suosion.
Kysyn sinulta hyvä Kara-oke-tar. Oletko kuullut Ave Maria latinaksi laulettuna? Jos et, niin vahinko. Minusta se on I-ha-na! :-) laakka kirjoitti:
Väheksymättä mitään musiikin alaa/lajia, niin eittämättä sinäkin tiedät Markku, että ero on varmasti suuri, kun puhutaan klassisen musiikin taitajista. Nämä musiikin suurmiehet ovat jääneet historiaan. Myöskin heidän musiikkinsa esittäminen, on varsinkin kuoroissa erittäin vaativaa.
Ymmärrän sen, jos kuoro esittää jotain yksinkertaista tanko/valssi tyyppistä musiikkia, ei siinä tarvita seppää sitä päähän takomaan. Tällaiset sävelmät vaativat kuorolta muutaman illan jotta se voidaan julkistaaj a se on siinä.
En kuitenkaan tyrmää karaoke tyyppistä musiikkia. Sen arvo on viihteessä ja suuren kansan suosiossa, joten laji säilyköön. Tämä laji on vielä hauska.
Ehdottomasti on erotettava ns. viihde vakavasta musiikista. Vakavan musiikin teko ei aina ole hauskaa, mutta kun jotain saavuttaa, niin tunne on sanoinkuvaamaton.
Puhut Markku täyttä asiaa ja on kiva, kun sait kaverin, joka on samalla aaltopituudella. Onhan totuus, että musiikki yhdistää, eikö totta. Olkoonpa se kevyttä tai vakavaa. Kaikella on oma rakosensa.
Toivottavasti jossakin vaiheessa pääsen kuulemaan laulujasi, jos muutto sinne Lieksaan onnistuu vuonna 2010. Tavataaan silloin!Meillä Lieksassa on kuoroja mutta valitettava piirre on se,että kuorot alkavat ukkoontua.
On kuitenkin hyvä, että nyt virisi koululaulujen ilta jossa meillä oli paljon osallistujia ja myöskin Saksalaisia asiasta kirjoitti Lieksan lehti juuri viime viikolla.Jos nämä innokkaat lapsemme jotka lauloivat mukana lähtevät kuorotoimintaan mukaan enenevässä määrin.
Toisaalta myöskin kuoronjohtajamme jättää tehtävän ja mikä on sitten tulevaisuus.
Itse käyn vanhainkodilla ja laulatan yhteislauluja tänä vuonna lastenlauluja vanhoja iskelmiä viimeksi uusia virsiä ja ajatuksena kansanlaulut myös.
Minun kyvyt musisoimaan on heikot mutta kuitenkin tyhjää paremmat kun kukaan toinen ei sitä ole tekemässä ja ainakaan talkootyötä toisten hyväksi.
Yksi säveltäjä on sukulaiseni eli joka sain kuulan kalloon eli Toivo Kuula syntynyt Alavudella Vehkakosken talossa saunassa MK
- Anonyymi
Emme ole ammattilaisia jaen osaannut aikanaan kuin olla nuotit mukana etten niitä repinyt.Nyt olen hieman opiskellut musiikin teoriaa mutta se oli vaikeaa kun ei ollutsoittopeliä.Mutta kukin nauttikoon musiikista ensi sunnuntaina konsertti 28.4. Viikolla lauloin karaokea ja voitin kisan
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
JOKO OLETTE KUULLET, MITÄ KIURUVEDELLÄ ON SATTUNUT!
Oletteko jo kuulleet, mitä Kiuruvedellä on sattunut, voi hyvänen aika? Aivan viime tuntien aikana olisi sattunut, jos t4313695V*ttuu että mä haluan sua
Jos jotain ihmistä voi kunnolla haluta, niin hän on se. Voi Luoja auta jo! Joku jeesus hjelppa mej!964935Nolointa ikinä miehelle
On ghostata nainen jonka kanssa on ollut ystävä tai ollu orastavaa tapailua pidemmän aikaa. Osoittaa sellaista moukkamai1294392- 613822
Eli jos toisen hiki haisee ns. omaan nenään siedettävältä
Se kertoo hyvästä yhteensopivuudesta. Selvä! Olet mies minun. 🫵🥳613530- 1203445
- 532447
Sattuma ja muutama väärinkäsitys
vaikuttivat siihen millaiseksi tämä kaikki muodostui. Pienet aikanaan huomaamattomat käänteet. Seuraava näytös on jo tul512375Keskusta hajoaa Palojärvi lähtee
Suomen Keskustan ryhmä hajoaa Kemijärvellä. Kalastaja Palojärvi sai tarpeekseen ja loikkasi Sitoutumattomat Aati Virkkul322150On sillä rääpyä
Tuo ex kuntajohtaja Lea Tolonen kehtaakin tulla Ähtäriin. Ajoi laivan Karille. Kari Heikkilä oikaisi taloutta, sai laiva171813