EU:ssa on hyviäkin puolia. On esimerkiksi vaikea kuvitella sellaista tilannetta, että Englanti julistaisi sodan Suomelle niin kuin se teki kuusikymmentä vuotta sitten. Siihen aikaanhan me olimme liitossa natsien kanssa ja lähetimme sotapoliitikkojen siunauksella uusimman tiedon valossa tuhansia ihmisiä kuolemaan heidän keskitysleireilleen. Sitten on EU:ssa myös huonoja puolia. Erityisen huonoon suuntaan on kehittymässä uusi perustuslaki, josta tulee omaamme ylempi.
Vanhasen hallitus esitti selonteossaan eduskunnalle perustuslakia valmistelleen konventin loppuasiakirjaan yli 60 varaumaa ja muutosesitystä.
Keskiviikkona puheenjohtajavaltio Italia esitteli EU-maiden ulkoministereiden tärkeälle Napolin kokoukselle pohjapaperin hallitusten välisen konferenssin (HVK) loppuasiakirjan eli tulevan perustuslain sisällöstä.
Siinä ei ole otettu juuri millään tavalla huomioon niitä varaumia, joita Vanhasen hallitus on vaatinut. Suomen yli kävellään nyt perustuslakikengillä, jotka ovat erityisesti puolustusartiklojen osalta rautasaappaat.
On kaksi asiaa, jotka pitää erottaa toisistaan: puolustus ja hyökkäys. Useimmat EU-maat ovat Naton jäseniä ja hoitavat alueellisen puolustuksensa Naton johdolla ja komennossa. Naton perustamissopimuksen 5. artiklassa ne ovat antaneet toinen toisilleen kollektiiviset turvatakuut.
Vastaava turvatakuulauseke kirjattiin konventissa julistuksen muotoon. Sanottiin, että jäsenmaat voivat sen joko allekirjoittaa tai olla allekirjoittamatta. Pakkoallekirjoittamista ei vaadittu.
Italian "kompromissiesityksessä" turvatakuut on kijoitettu itse tekstiin!
Jos ei tule julistusta, Suomelle ei jää vaihtoehtoa hyväksyä tai hylätä yhteistä puolustusta erillään perustuslaista. Ne halutaan nyt kirjoittaa osaksi sitä pakettia, joka on hyväksyttävä tai hylättävä turvatakuilla mutta ei ilman niitä.
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala, jonka sanavapautta jotkut sotasosialidemokraatit ovat halunneet rajoittaa, sanoi ääneen, että jo poliittisen turvatakuujulistuksen hyväksyminen olisi edellyttänyt Suomelta Nato-jäsenyyttä. Nyt on entistäkin selvempää, että meitä viedään Natoon EU:n ja sen perustuslain kautta.
Se puolustuksesta. EU:n perustuslakiin sisältyvät myös hyökkäysartiklat.
Kun puhutaan EU:n sotilaallisesta ytimestä, siitä käytetään nimitystä "puolustusydin", vaikkei siinä siitä ole lainkaan kysymys. Puolustusydin on todellisuudessa hyökkäysydin.
EU:n sotilaallisen ytimen muodostaa maaryhmä, joka valmistautuu "vaativampiin" sotilaallisiin operaatioihin kuin perinteiseen rauhanturvaamiseen (jossa Suomi on ollut maailman suurvalta).
Mainitut vaativammat sotilaalliset operaatiot voivat olla terästettyä kriisinhallintaa eli rauhaanpakottamistehtäviä. Ne ovat sotaa erityisillä iskujoukoilla, ja siinä tarkoituksessa EU:ssa varustetaan euroarmeijaa. Suomi on luvannut antaa sen käyttöön 2000 sotilasta.
Olisi puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä.
EU:n kollektiiviset turvatakuut merkitsevät koko EU:n alueen kattavaa yhteistä puolustusta, emmekä me enää olisi sotilaallisesti liittoutumattomia, jos me hyväksymme EU:n uuden perustuslain.
EU:n rakenneyhteistyö taas merkitsee osallistumista euroarmeijan joukoissa sotilaallisiin operaatioihin EU:n rajojen ulkopuolella. Niillä ei edes tarvitse olla YK:n lupaa, ja siinä merkityksessä ne voivat olla laittomia.
Puolusministeri Seppo Kiäriäinen on jo ehdottanut Suomen rauhanturvalain muuttamista niin että siitä otettaisiin pois vaatimus YK:n mandaatista, jotta Suomi voisi osallistua laittomiin hyökkäyksiin.
Tätä kehitystä vastaan meidän on saatava kansa liikekannalle. On kerättävä nimiä kansalaisadressiin, jossa vaaditaan kansanäänestystä.
Olipa nimien kerääjänä mikä pumppu tahansa, on sovittu, että kaikki listat kerätään yhteen ja toimitetaan yhdessä eteenpäin. Tärkeää on tehdä jotakin. http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vanhasen hallitus esitti selonteossaan eduskunnalle perustuslakia valmistelleen konventin loppuasiakirjaan yli 60 varaumaa ja muutosesitystä.
Keskiviikkona puheenjohtajavaltio Italia esitteli EU-maiden ulkoministereiden tärkeälle Napolin kokoukselle pohjapaperin hallitusten välisen konferenssin (HVK) loppuasiakirjan eli tulevan perustuslain sisällöstä.
Siinä ei ole otettu juuri millään tavalla huomioon niitä varaumia, joita Vanhasen hallitus on vaatinut. Suomen yli kävellään nyt perustuslakikengillä, jotka ovat erityisesti puolustusartiklojen osalta rautasaappaat.
On kaksi asiaa, jotka pitää erottaa toisistaan: puolustus ja hyökkäys. Useimmat EU-maat ovat Naton jäseniä ja hoitavat alueellisen puolustuksensa Naton johdolla ja komennossa. Naton perustamissopimuksen 5. artiklassa ne ovat antaneet toinen toisilleen kollektiiviset turvatakuut.
Vastaava turvatakuulauseke kirjattiin konventissa julistuksen muotoon. Sanottiin, että jäsenmaat voivat sen joko allekirjoittaa tai olla allekirjoittamatta. Pakkoallekirjoittamista ei vaadittu.
Italian "kompromissiesityksessä" turvatakuut on kijoitettu itse tekstiin!
Jos ei tule julistusta, Suomelle ei jää vaihtoehtoa hyväksyä tai hylätä yhteistä puolustusta erillään perustuslaista. Ne halutaan nyt kirjoittaa osaksi sitä pakettia, joka on hyväksyttävä tai hylättävä turvatakuilla mutta ei ilman niitä.
Puolustusvoimain komentaja Juhani Kaskeala, jonka sanavapautta jotkut sotasosialidemokraatit ovat halunneet rajoittaa, sanoi ääneen, että jo poliittisen turvatakuujulistuksen hyväksyminen olisi edellyttänyt Suomelta Nato-jäsenyyttä. Nyt on entistäkin selvempää, että meitä viedään Natoon EU:n ja sen perustuslain kautta.
Se puolustuksesta. EU:n perustuslakiin sisältyvät myös hyökkäysartiklat.
Kun puhutaan EU:n sotilaallisesta ytimestä, siitä käytetään nimitystä "puolustusydin", vaikkei siinä siitä ole lainkaan kysymys. Puolustusydin on todellisuudessa hyökkäysydin.
EU:n sotilaallisen ytimen muodostaa maaryhmä, joka valmistautuu "vaativampiin" sotilaallisiin operaatioihin kuin perinteiseen rauhanturvaamiseen (jossa Suomi on ollut maailman suurvalta).
Mainitut vaativammat sotilaalliset operaatiot voivat olla terästettyä kriisinhallintaa eli rauhaanpakottamistehtäviä. Ne ovat sotaa erityisillä iskujoukoilla, ja siinä tarkoituksessa EU:ssa varustetaan euroarmeijaa. Suomi on luvannut antaa sen käyttöön 2000 sotilasta.
Olisi puhuttava asioista niiden oikeilla nimillä.
EU:n kollektiiviset turvatakuut merkitsevät koko EU:n alueen kattavaa yhteistä puolustusta, emmekä me enää olisi sotilaallisesti liittoutumattomia, jos me hyväksymme EU:n uuden perustuslain.
EU:n rakenneyhteistyö taas merkitsee osallistumista euroarmeijan joukoissa sotilaallisiin operaatioihin EU:n rajojen ulkopuolella. Niillä ei edes tarvitse olla YK:n lupaa, ja siinä merkityksessä ne voivat olla laittomia.
Puolusministeri Seppo Kiäriäinen on jo ehdottanut Suomen rauhanturvalain muuttamista niin että siitä otettaisiin pois vaatimus YK:n mandaatista, jotta Suomi voisi osallistua laittomiin hyökkäyksiin.
Tätä kehitystä vastaan meidän on saatava kansa liikekannalle. On kerättävä nimiä kansalaisadressiin, jossa vaaditaan kansanäänestystä.
Olipa nimien kerääjänä mikä pumppu tahansa, on sovittu, että kaikki listat kerätään yhteen ja toimitetaan yhdessä eteenpäin. Tärkeää on tehdä jotakin. http://www.vapaansuomenliitto.fi/
Vastaukset 23
Vanhimmat
Eli mielestäsi rauhaanpakottaminen on huono asia?
Ne 2000 Suomalaista jotka sinne voisivat lähteä, ovat kaikki vapaaehtoisia, ja tietävät kyllä mihin ryhtyvät. Eivät välttämättä IHAN täysin, koska tuskin sotaa kokematon sotaa tietää, mutta harvoin ihmiset tietävät täysin päätöksiensä lopullista merkitystä.
Itse en myöskään ole missään mielessä puolueeton, enkä sen takia toivo, että minuakin edustava hallitus ei ottaisi kantaa kriittisiin asioihin.
"Niillä ei edes tarvitse olla YK:n lupaa, ja siinä merkityksessä ne voivat olla laittomia."
Lue hieman YKn sopimuksia.
http://www.icj-cij.org/icjwww/ibasicdocuments/ibasictext/ibasicunchart.htm#Chapter7
Koska EUlla on kaksi jäsentä Security Councilissa, ja USA on vielä liittolaisena, ei liene syytä huolehtia, että YK tuomitsisi mitkään operaatiot joihin voisimme ryhtyä. Ehkä se ei suoraan käskisi niitä, mutta ei se niitä ainakaan tuomitsisi.
Tottakai tämä vain kertoo miten aikansa elänyt YKn rakenne on, mutta kai se vielä jotain tarkoitusta palvelee.
Millä oikeudella tämä jälkijättöinen kommariporukka saa MAINOSTAA aatteitaan näillä sivuilla?
Eikös se ole sivujen säännöissä kielletty?
Suomessa on toistaiseksi mielipiteenvapaus, koska sinä ja muut kaltaisesi eivät vielä ole päässeet sitä rajoittamaan natsien tapaan. Sekin aika tulee vielä.
Ei Natoa pidä sokeasti vastustaa, jopa Suomen sankari, kenraali Ernroth, kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä. Hänellä jos kenellä on näkemystä.
Pitää muistaa, ettei Suomi yksin pärjännyt jatkosodassakaan.
Mitä YK:n tulee, on muistettava sen hampaattomuus tiukoissa paikoissa. YK:n taakse on turhaa piiloutua.
Toki on niin, että peruspuolustus Suomella nojaa edelleenkiin itsenäisiin puolustusvoimiin, joko Naton kanssa tai ilman.
Italian turvatakuuesityksen voit unohtaa. Suomi muiden mukana on tehnyt jo vastaesityksen. Ja ensimmäisenähän on pienen ja siukkaan Suomen miehet aina olleet ryntäämässä rauhanturvajoukkoihin, ja kuolonuhreja sielläkin on syntynyt.
Mutta olkoon menneeksi.
Suomi oli sodassa Saksan takia.
Jos Neuvostoliitto olisi saattanut luottaa Suomen puolueettomuuteen, ei sotaa olisi syttynyt ensinkään. Rauhan ehdoiksi tulivat olemaan ja pysymään irtautuminen Saksasta ja pysytteleminen puolueettomana.
NATO ei poista uhkaa itärajoilta, vaan aiheuttaa sen.
Suomi ei ollut sodassa Saksan takia, vaan Neuvostoliiton.
Stalin ja Hitler olivat jo sopineet etupiirijakonsa, ja Suomi kuului Stalinille.
Eikä Venäjä Suomelle tänä päivänä mikään uhka ole, eikä se tule sitä olemaan senkään jälkeen jos olisimme Naton jäsen.
Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen, koska sen oli kannaltaan pakko hyökätä, koska Saksan uhkaamat N-liiton tärkeät alueet, Leningrad ja Murmanski olivat lähellä Suomen rajoja.
Neuvostoliiton johto halusi nimenomaan etupiirijakoa, koska halusi turvata tämän alueen Saksaa vastaan, jonka tavoitteista ei ollut mitään epäselvyyksiä.
NATO ei poista uhkaa itärajoilta, vaan aiheuttaa sen. Tänne tuotava suurvalta-armeija koetaan uhkaksi Venäjällä. Sitä uhkaa ei puolueettomuudessa. olisi.
Siis pointti on se, että Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen. On täysin epäolennaista, miksi se sen teki. Jos, siis JOS, Suomi olisi kuulunut tuolloin liittoutuneisiin, olisiko NL hyökännyt Suomeen?
Ei, ei olisi, ainakaan jos logiikkasi pitää paikkansa.
NATOa ei pidä tyrmätä suoralta kädeltä, vaan sitäkin vaihtoehtoa pitää tutkia kiihkottomasti. On täysin mahdollista, että NATOon liittyminen on Suomen kannalta järkevin vaihtoehto tulevaisuudessa.
"Saksaa vastaan, jonka tavoitteista ei ollut mitään epäselvyyksiä."
Et ole tainnut paljon historiaa lukea, jos kuvittelet Stalinin olleen jotenkin parempi tyyppi. Yleisesti ollaan sitä mieltä, että jos Hitler ei olisi hyökännyt Stalinin kimppuun, vaan osoittanut heikkoutta, olisi Stalin hyökännyt Hitlerin kimppuun.
Nuo kaksi rakastajaa olivat tehneet treffit kohtalon kanssa jo aikaisin 1930-luvulla, eikä sitä voinut enää mikään paitsi molemminpuolinen luottamus (diktaattorit eivät ole yleensä kovin hyviä tässä) ja hyvä tahto (tätäkään kummallakaan ei ollut yhtään) muuttaa.
NL oli tulossa, Saksasta varsin riippumatta. Ja jos Stalin olisi ollut itse lempeys, eikö silloin olisi kannattanut olla liitossa NLn kanssa, ettei Saksa olisi jyrännyt Suomea NLn jälkeen? Kummassakin tapauksessa puolueettomuus olisi ollut typerää.
Neuvostoliitto oli sekä länsivaltoja että Natsi-Saksaa vastaan. Sitä suuremmalla syyllä Neuvostoliitto olisi hyökäänyt joka tapauksesa 1939 hyökännyt Suomeen ja hyökkäys olisi pysäytetty vasta puolueettomuuden - liittoutumasta irtautumisen jälkeen.
Mitään järkeä NATO-liitoksessa ei ole noilla historiallisilla eikä millään muullakaan perusteilla.
Tästäkin aiheesta riittää amisioonia, joten älkää sitten itkekö, kun minä alan pudottamaan NATO/EU-sotilasliittoartikkeleita oikein mattopommituksilla.
Ei ollut kysymys Stalinin hyvyydestä eikä pahuudesta, mutta sen veraan älykäs hän oli, että tiesi Hitlerin mahdollisista - ja sittemmin todeksi osoittautuneista - aikeista, eikä elätellyt mitään pysyvää toivoa hyökkäämättömyyssopimuksen ja etupiirijakojen suhteen.
Puolueettomuus - typerää tai ei - oli rauhan ja itsenäisyyden ehto.
että Stalinilla ei olisi ollut expansionistisia aikeita ilman Hitlerin olemassaoloa?
Ja kun otetaan huomioon se, että vastuuntuntoinen valtionjohto ei ota edes muutaman prosentin riskejä kansalaistensa oikeuksilla...
Toisin kuin Baltian maiden, Suomen suhteen ei inhalla idällä ole ollut muuta, kuin tuo puolustuksellinen motiivi! Tätä asiaa on käsitelty vuosikymmenestä toiseen ja se on kiistaton. Vaikka sekin on totta, että Nl:n hyökkäysaikeet jatkuivat pitkään sodan jälkeen, niin se johtui ainoastaan siitä, että neukut halusivat puolustautua vihamielistä USA:ta vastaan, eivät silkkaa pahuuttaan Suomea kohtaan.
1930-luvun Suomen asevoimat laiminlyötiin Neuvostoliiton pelosta ja siitä kumpuavasta puolueettomuuspolitiikan epäuskottavuudesta huolimatta. Niin epäjohdonmukaista oli itsenäisyyden alun ulkopolitiikka.
Puolueettomuus, rauhanpolitiikka ja riittävän vahva maanpuolustustahto sekä uskottava itsenäinen puolustuskyky ovat ankarimmalla mahdollisella tavalla koeteltu ja kestäväksi havaittu turvatakuu ihnaa itää vastaan.
Huonompi juttu, ettei tuota voi mitenkään todistaa, koska Stalinia ei voida enää raahata esiin haastateltavaksi.
Koomista olisi, että vaurastuessamme olisimme muistuttaneet USAta yhä enemmän, ja sellaisena olisimme vaikuttaneet todennäköisemmältä USAn liittolaiselta. Sinä olisit varmaan hidastanut talouskasvuakin, ettei NL näkisi meissä pientä USAta.
Miksi minulle tulee mieleen Tuntemattoman Sotilaan keskustelu siitä rajanylityksestä. Sinun mielestäsi Neuvostoliitolla oli kaikki oikeudet siirrellä rajoja omaksi turvakseen, kun Suomi piti lännestä enemmän kuin idästä. Kyllä olisi kuvottavaa elää maassa, jossa teikäläisen kaltaiset päättäisivät puolustuspolitiikasta. Itse asiassa tällä hetkellä asunkin, mutta eiköhän se tästä parane.
Yksi seikka, joka nimenomaan lopetti Stalinin interventiohakuisen aggression helmi-maaliskuussa 1940, oli nimenomaan länsivaltojen muodostama apuretkikunta-suunnitelma. Stalin ei halunnut sotkea itseään konfliktiin englantilais-ranskalaisen apuretkikunnan vuoksi. Sodan eskaloitumisen pelko oli osasyy talvisodan loppumiseen. 60000 länsisotilasta Nl:oa vastaan Suomen rintamalla olisi ollut II-maailmansodan historian mullistava asia.
Ja niin kuin aina, rauha on syy uuteen sotaan.
Mikä suurempi oikeus Nliitolla oli tuolloin turvata "legitiimejä turvallisuusintressejään" tällä suunnalla? Suomen kohdalla oli kuitenkin kysymys kansallisesta henkiinjäämisestä.
Huomaa kyllä tämän vapaansuomenliiton ja sosialismin välisen aateyhteyden näissä NL-ymmärrysasioissa.
Samaa paskaa yhtä kaikki!
Yksin Suomi ei olisi kyennyt pistämään kampoihin Neuvostoliitolle jatkosodassa lähestulkoonkaan näin hyvin kuin mitä se teki. Suomi pärjäsi ainoastaan liittoutumalla, silloin kun kova paikka sitten tuli.
Siksi NATOa ei pidä suoralta kädeltä tyrmätä Suomen tulevaisuuden turvallisuuspoliittisena ratkaisuna. Totta on myös se, että itsenäisiä, riittävän vahvoja puolustusvoimia toki tarvitaan edelleenkin.
"Neuvostoliitto oli sekä länsivaltoja että Natsi-Saksaa vastaan. Sitä suuremmalla syyllä Neuvostoliitto olisi hyökäänyt joka tapauksesa 1939 hyökännyt Suomeen ja hyökkäys olisi pysäytetty vasta puolueettomuuden - liittoutumasta irtautumisen jälkeen"
=> Vai olisiko hyökkäys pysäytetty vasta sitten, kun Suomi ja liittoutuneet olisivat edenneet Moskovaan?
Kyllähän tilanne kuitenkin oli se, että NL oli ensisijaisesti Akselivaltoja vastaan, ja juuri Hitler oli NL:n ensisijainen uhka. Voisi jopa sanoa, että liittoutuneiden avulla oli jopa ratkaiseva merkitys että NL ylipäätään selvisi sodasta.
Olet sinä aika onneton epeli kun puolustat Stalinin kaltaista hirmuhallitsijaa jonka kontolla on kymmenien miljoonien ihmisten kuolema. Vai ei ollut Stalinilla mitään hyökkäyksellistä motiivia?
Miksi hän sitten valtasi ja liitti NL:oon Baltian maat ja Puolan itäosat? Eikö se muka ollut imperialismia? Mitä Molotov-Ribbentrop sopimus kertoon Stalinin aikeista? Kyseisen sopimuksen suojissa NL hyökkäsi vuonna 1939 Suomeen eikä Stalinin tarvinnut pelätä saksalaisia kun hän itse oli liittoutunut heidän kanssaan.
Aivan kuten saksalaiset, venäläiset ovat vanhastaan käyttäneet itsepuolustuksen veruketta imperialisminsa savuverhona. Pienet naapurikansat kuten eestiläiset, latvialaiset, liettualaiset, suomalaiset jne. ovat mukamas kerta toisensa jälkeen uhanneet heidän satamiljoonaisen kansansa turvallisuutta. Kaikkein naurettavimmaksi asian tekee se että vielä 2000-luvulla joku suomalainen nielee heidän läpinäkyvän propagandansa.
luvusta
28. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka
(s. 183-188)
Luvun teksti kokonaisuudessaan:
" Ulko- ja turvallisuuspolitiikka muodostui toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa sekä Paasikiven ja Kekkosen toiminnan kautta niin keskeiseksi asiaksi, että ilmeni joitakin vaikeuksia asennoitua tähän alueeseen oikealla tavalla EU-jäsenyyden yhteydessä. Yhtäältä oli varmaan kysymys tietojen puutteesta, toisaalta saman käsiteparin erilaisesta asiasisällöstä EU:ssa ja meillä Suomessa.
Jäsenyyden ulko- ja turvallisuuspoliittinen merkitys Suomelle on syytä pitää tarkasti erillään EU:n yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta neuvottelukysymyksenä.
EU-jäsenyyden vaikutus Suomen kansainvälisen asemaan oli sekä ulko- että turvallisuuspoliittisesti korkeimman tärkeysluokan asia. Täysin perustellusti se voidaan mielestäni lisätä itsenäisyyden ajan ratkaisevimpien tapahtumien luetteloon:
itsenäisyysjulistukseen ja itsenäisyyden pelastamiseen talvi- ja jatkosodan ratkaisutaisteluissa.
Tästä ei suinkaan seurannut, että asiasta olisi pitänyt pyrkiä tekemään suuri neuvottelukysymys.
Päinvastoin, etumme oli nimenomaan välttää neuvotteluja tällä alalla.
EU:n piirissä esiintyi näet harrastusta tehdä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ongelma sen takia, että tiettyjen hakijamaiden kyvystä ja halusta sitoutua unionin itselleen hyväksymiin tavoitteisiin tunnettiin epäilyjä."
Kertaus:
"... etumme oli nimenomaan välttää neuvotteluja tällä alalla."
Epäilyjen välttämiseksi Suomi joutui 21.12.1993 antamaan sanansa "kyvystä ja halusta sitoutua" unionin tavoitteisiin.
Julistus on Ulkoministeriössä tammikuussa 2000 SALAISEKSI määrätyissä asiakirjoissa, jotka löytyvät kotisivulta www.satanen.com.
Kyseiset asiakirjat ovat olleet julkisia 27.4. 2001 alkaen, kun ulkoministeri Tuomioja käveli Korkeimman hallinto-oikeuden 17.10.2000 tekemän päätöksen yli!
Lukikohan Tuomioja silloin, mitä papereissa luki?
Ilmeisesti luki, mutta ei itse voi ryhtyä viikatteella katkomaan kavereidensa kinttuja poikki.
tämä Kuosmasen kirja olisi mahdollisesti saatavilla? Ei taida Akateemisesta löytyä:)
...saatanan Kuosmanen? Joku politrukki-reinkarnaatioko?
Sitä ei saa Akateemisesta kirjakaupasta.
Joskus sai, kunnes yhtäkkiä tuli käsky kerätä kaikki takaisin ja tuhota.
Olisi merkillinen olettamus, että keskeinen EY-neuvottelija (jo vuodesta 1984, siis 1-9-8-4!) Antti Kuosmanen itse olisi joutunut maksamaan tuhotun kirjansa pienelle oululaiselle kustantamolle.
Nimi on Kustannusosakeyhtiö Ultima Thule, jolla on isokenkäiset omistajat:
Kuosmasen ETA-neuvottelujen aikainen esimies, entinen Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö, Fortumin entinen päätoiminen hallituksen pj ja nykyinen valtionyhtiöiden selvitysmies Matti Vuoria ja hänen isänsä emeritusprofessori Pekka Vuoria.
Kuka kirjan maksoi, ei kai pikkukustantamo sitä nahoissaan kärsinyt?
No kyllä kirjojakin löytyy. Yksi painettu kirja on MTK:n oman lehden Maaseudun Tulevaisuuden toimituksen kirjahyllyssä!
MTK:n puheenjohtaja Esa Härmälä, kuten muutkin EU-virkamiesneuvottelijat, sai kirjailija Kuosmaselta manuskriptin luettavakseen. Härmälä meni kopioimaan manusta MTK-kavereilleen pääkallonpaikalla. Yksi on kulkeutunut Seinäjoellekin.
Vielä manusta kavereilleen kopioidessaan ja jakaessaan Esa Härmälä ei varmaan tullut lukeneeksi, millaiseen valoon hän itse, presidentit Manu ja Mara sekä Esko Aho ja muut keskeiset ministerit kirjan paljastuksissa joutuivat.
Tuskin kukaan manus-kopion saaneista edes viitsi lukea sitä.
Väkisinkin nousee mieleen kysymys:
Maksoiko MTK (Esa Härmälä) kirjan painoksen?
Kirjoja kuitenkin on olemassa. Yksi oli kuvattuna A-studiossa 10.10.2003, ohjelmassa, jossa kysyttiin, onko vainovalkeiden osoite oikea?!
Kuosmanen on kertonut, että 20-30 kirjaa katosi niin, ettei niitä saatu takaisin.
Lopuksi:
Antti Kuosmanen on MTK-veteraani Lauri Kuosmasen poika Juvan Petäjäniemeltä.
syystä kirjoittaja veti suomalaisen painoksen takaisin. Englannin kielisen painoksen löytää mm. Pasilan kirjastosta (on tosin lainassa nyt).
"Finland´s Journey to the European Union".
ISBN 90-6779-154-7.