Takaluukussa

homous mikä panee kiinnostumaan kaikista pakoputkista...

No mitähän tapahtuu, jos itse joudut jostakin syystä polkaisemaan jarrut pohjaan, tai törmäät johonkin? Tuollaisessa tilanteessa tuskin omaa asemaasi mitenkään parantaa se että joku ennakointikyvyton idiootti roikkuu kymmenen metrin päässä takanasi kaksi kertaa painavammalla autolla kuin omasi.

Kohtuullisen vittumaista on pimeään aikaan myös se, kun tämän takana roikkuvan väärin suunnatut ajo-, tai sumuvalot loistavat koko ajan yleensä vasemman sivupeilin kautta silmiin.

se... kirjoitti:

No mitähän tapahtuu, jos itse joudut jostakin syystä polkaisemaan jarrut pohjaan, tai törmäät johonkin? Tuollaisessa tilanteessa tuskin omaa asemaasi mitenkään parantaa se että joku ennakointikyvyton idiootti roikkuu kymmenen metrin päässä takanasi kaksi kertaa painavammalla autolla kuin omasi.

Kohtuullisen vittumaista on pimeään aikaan myös se, kun tämän takana roikkuvan väärin suunnatut ajo-, tai sumuvalot loistavat koko ajan yleensä vasemman sivupeilin kautta silmiin.

Lue lisää

Kuinka usein joudut maantievauhdissa "polkaisemaan jarrut pohjaan", tai "törmäät johonkin"?

Itse olen n.25 vuoden (n.1mijoona km)aikana maantiellä joutunut tekemään äkkijarrutuksen ehkä 5 kertaa, yleensä syynä on ollut hirvi.
Kertaakaan en ole törmännyt mihinkään.

Jotenkin tuntuu hakemalla haetulta, tuo sinun turvallisuuteen perustuva huolesi. Itse ainakin olen paljon huolestuneempi vastaantulevista autoista, kuin kanssani suunnilleen samaa vauhtia takana ajavasta autosta (vertaa mahdollisia törmäysenergioita keskenään).

Jostain syystä mun takana ei roiku autoja, enkä kyllä itsekään roiku toisten takana. Siihen on pari syytä: yleensä ajan vakionopeudensäädin päällä, jos saan jonkun kiinni, menen ohi (vaikka usein edellämenijä nostaakin nopeuttaan kun pääsen "ohitusetäisyydelle".
Kun mun taakse tulee auto, pidän nopeuteni tasaisena, teen tilaa ohitukselle, annan mahdollisesti vilkulla ohitusmerkin, ja yleensä takana tulija menee ohitse.

Eikö olekin helppoa?

^^^^^^^^^^ kirjoitti:

Kuinka usein joudut maantievauhdissa "polkaisemaan jarrut pohjaan", tai "törmäät johonkin"?

Itse olen n.25 vuoden (n.1mijoona km)aikana maantiellä joutunut tekemään äkkijarrutuksen ehkä 5 kertaa, yleensä syynä on ollut hirvi.
Kertaakaan en ole törmännyt mihinkään.

Jotenkin tuntuu hakemalla haetulta, tuo sinun turvallisuuteen perustuva huolesi. Itse ainakin olen paljon huolestuneempi vastaantulevista autoista, kuin kanssani suunnilleen samaa vauhtia takana ajavasta autosta (vertaa mahdollisia törmäysenergioita keskenään).

Jostain syystä mun takana ei roiku autoja, enkä kyllä itsekään roiku toisten takana. Siihen on pari syytä: yleensä ajan vakionopeudensäädin päällä, jos saan jonkun kiinni, menen ohi (vaikka usein edellämenijä nostaakin nopeuttaan kun pääsen "ohitusetäisyydelle".
Kun mun taakse tulee auto, pidän nopeuteni tasaisena, teen tilaa ohitukselle, annan mahdollisesti vilkulla ohitusmerkin, ja yleensä takana tulija menee ohitse.

Eikö olekin helppoa?

Lue lisää

"Kuinka usein joudut maantievauhdissa "polkaisemaan jarrut pohjaan", tai "törmäät johonkin"?"

Tähän mennessä noin ei ole käynyt kuin yhden kerran. Silloin onneksi edessä oli vain peura, eikä kukaan juuri silloi sattunut olemaan aivan perässä kiinni. Peuralta lähti henki, mutta muuta ei tapahtunut. Tosin ajokilometrejäkään ei taida olla takana vielä sataakaan tuhatta.

"Jotenkin tuntuu hakemalla haetulta, tuo sinun turvallisuuteen perustuva huolesi."

Ei minusta. Jos tuossa edellisessä tilanteessa olisi peuran tilalla ollut täysikavuinen hirvi ja perässä kiinni joku reilu puolitoista tonnia painava nykyauto, niin tuskin olisin tätäkään kirjoittamassa. Kyllä se silloin laittoi ajattelemaan...

Ja uskoisin, että kolarista vastaantulevan kanssakin on huomattavasti parempi todennäköisyys selvitä hengissä, jos päälle ei lisäksi tule takaa toista autoa.

"Jostain syystä mun takana ei roiku autoja, enkä kyllä itsekään roiku toisten takana."

Ehkä ajat sen verran suurempaa ylinopeutta, että se hillitsee ohitushaluja. Tai sitten autosi herättää enemmän kunnioitusta. Silläkin kun tuntuu jonkin verran olevan vaikutusta, millaisella kiesillä on liikenteessä.

Jos tarkoitat "ohitusetäisyydellä" sitä autonmitan päässä takana roikkumista, niin itse olen huomannut, että oma nopeuteni pyrkii pikemminkin laskemaan kuin nousemaan kun joku tulee puskuriin kiinni. Johtunee pitkälti siitä, että jostakin syystä tulee peileihin vilkuiltua aika paljon silloin, kun joku on aivan lähietäisyydellä takana.

"Kun mun taakse tulee auto, pidän nopeuteni tasaisena, teen tilaa ohitukselle, annan mahdollisesti vilkulla ohitusmerkin, ja yleensä takana tulija menee ohitse."

Tulee tuotakin harrastettua. Sillä "tilan tekemisellä" ei vaan tunnu olevan juurikaan vaikutusta. Ne jotka osaavat ohittaa, eivät tarvitse siihen apua ja ne jotka eivät osaa eivät ohita vaikka kuinka ajaisit kaistan oikeassa reunassa. Vilkullakaan ei kovin usein viitsii ohitusmerkkiä antaa. Siitä eteenpäin kun tapahtumat yleensä tuntuvat etenevän niin, että vasta ohitusmerkin huomatessaan puskurissa roikkunut alkaa harkita olisiko ohitus aiheellinen. Jos hän kokee, että ohittaakin voisi, niin seuraavaksi tullaan vielä vähän lähemmäs, siirrytään aivan kaistan vasempaan reunaan ja tarkkaillaan hetki olisiko paikka ohitukseen sopiva. Jos hän toteaa paikan soveliaaksi ohitukseen, niin vasta tässä vaiheessa hän painaa varovasti kaasua vitosvaihde käytössä, jolloin 1,6 Mondeo lähtee verkkaisesti kiihtymään...

Eli suomeksi: jos se puskurissa roikkunut nysväri ei ole aikaisemmin omatoimisesti ohitse päässyt, ei se pääse auttamallaakaan, ellei edessä ole vähintään muutaman kilometrin tyhjää suoraa. ja tässä ei tunnu auttavan edes oman nopeuden pudotus. Noin pitkiä vastaantulijoista vapaita suoria taas on aika harvassa.

Yleensä ne perseessä roikkujat kyllä ennemmin tai myöhemmin menevät ohitse, siinä olet aivan oikeassa. En vain millään pysty ymmärtämään, miksi sitä ohituspaikkaa pitää odottaa aivan edellä menevän puskurissa roikkuen. Omien kokemusteni mukaan kun ohituskin sujuu huomattavasti paremmin jos nopeuden saa jo ennen ohitusta nostettua omalla kaistalla selvästi ohitettavan nopeutta suuremmaksi. Puskurissa roikkuenhan auto pitää siirtää vastaantulijoiden kaistalle ennen kuin kiihdytyksen voi kunnolla aloittaa, ja tuo tahtoo kovasti venyttää ohitusmatkaa. Ja mahtaako se edes olla kovin hauskaa ajaa siinä edelläolevan nostattamassa kurasumussa? Jotkut siitäkin ilmeisesti nauttii...