hajoavan. kuoleman pelko on saanut minusta yliotteen... pelkään kuolemaa ihan hirveesti. isäni kuoli viime syksynä jolloin ajatus on pyörinyt yhä enemmän mielessä.Itse uskon että isäni on jollain tavalla luonani koska jotenkin sen "tietää" vaikea selittää mitä tarkoitan. Onko muilla ollut "tuntemuksia" jotka ovat menettäneet läheisensä?
pää
tuntuu
2390
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
En tiedä minkä ikäinen olet, mutta koska isäsi on vast ikään kuollut, käyt ikään kuin mielessäsi lävitse omaa kuolemaasi. Jossain vaiheessa jokainen, kuka aikaisemmin kuka myöhemmin miettii omaa kuolemaa.Etenkin jos joku lähiomainen on kuollut. Et suinkaan ole sekoamassa. Itse olen suht nuori leski ja mieheni kuoli onnettomuudessa yhtäkkiä. Itse kävin omaa kuolemaani hyvin läheltä lävitse. Etenkin kun näin mieheni kuolleena, oli omat tuntemukset lähinnä, miltä tuntuu kuolla jne. Kyllä isäsi kulkee "mukanasi" lopun elämää, siksi sinusta tuntuu ikäänkuin isäsi "tietää" miten toimit jne. Hän on sinulle tärkeä ja rakas edelleenkin, myöhemmin muistot isästäsi ovat läsnä. Ihan sama minulla, teen jonkun asian niinkuin mieheni tai jotkut päätökset teen niinkuin hän olisi tehnyt(oletan). Tavallaan käytän hänen "järkeään" jos niin voi sanoa. Tämä antaa minulle turvaa ja tukea yksin tehtävissä ratkaisuissa. Ehdotan että juttelet tuntemuksistasi ja peloista esim. sururyhmässä. Näin pääset pelostasi.Itse juttelin myös sururyhmässä ja ihan ystävienkin kesken, olen luonteeltani avoin puhumaan ongelmistani. Et sinä enkä minä tiedä koska kuolen, siksi on tärkeää että kuoleman pelko ei häiritse päivittäistä elämää. Tavallaan teet viellä surutyötä isäsi poismenon johdosta, rohkeutta sinulle puhua pelostasi.
Minua puolestaan kiehtoo kuolema enemmän... Ihanaa ku jonain päivänä itsekkin makaan mullan alla.... uskon jälleennäkemiseen. Voimia sinulle suruusi!